{"id":202700,"date":"2026-03-24T11:43:12","date_gmt":"2026-03-24T11:43:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/202700\/"},"modified":"2026-03-24T11:43:12","modified_gmt":"2026-03-24T11:43:12","slug":"tassa-ovat-suomen-suosituimmat-kaannosiskelmat-yllattava-hittilista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/202700\/","title":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 ovat Suomen suosituimmat k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelm\u00e4t \u2013 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hittilista"},"content":{"rendered":"<p class=\"has-drop-cap\">Suomalaisen iskelm\u00e4n historiaa ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman k\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleita. Tietokirjailija <strong>Timo Pennasen<\/strong> tuoreen kirjan mukaan ne olivat vuosikymmenten ajan koko hittikoneiston ydin ja nostivat esiin lukuisia t\u00e4htinimi\u00e4.<\/p>\n<p>Osa niist\u00e4 kasvoi jopa kansallisen identiteetin rakennuspalikoiksi, kuten <strong><a href=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/tag\/kari-tapio\/\" title=\"kari tapio\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kari Tapion<\/a><\/strong> Olen suomalainen. My\u00f6s Suvivirren ja Tiernapoikien juuret ovat ulkomailla.\u00a0<\/p>\n<p>Tammikuussa 2026 ilmestynyt M\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin -teos (Avain) vie mukanaan yli satavuotiseen kertomukseen k\u00e4\u00e4nn\u00f6shittien noususta ja hiipumisesta iskelm\u00e4t\u00e4htien tarinoita unohtamatta. Kuka hitit l\u00f6ysi ja kuka teki uudet sanat? Voiko hitist\u00e4 tehd\u00e4 flopin tai flopista hitin? Vaikka suurin suosio on hiipunut, k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitteja kuunnellaan edelleen runsaasti.<\/p>\n<p>Teoksen tekij\u00e4 Timo Pennanen on akaalainen graafinen suunnittelija ja tietokirjailija. Aikaisempaan tuotantoon kuuluu nelj\u00e4 musiikkiaiheista teosta ja autismia k\u00e4sittelev\u00e4 Oikein silmin (2024).<\/p>\n<blockquote>\n<p>Parhaina vuosina jopa 75 prosenttia Suomen listahiteist\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kirjassa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1960\u201370-luvuilla jopa\u00a0puolet kaikista kotimaisista listahiteist\u00e4 oli ulkomaisten kappaleiden suomennoksia. Parhaina vuosina osuus nousi l\u00e4hes 75 prosenttiin.<\/p>\n<p>Kyse ei ollut marginaalista, vaan koko suomalaisen pop- ja iskelm\u00e4kulttuurin perustasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" title=\"m\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin kirja 2026\" decoding=\"async\" width=\"872\" height=\"1000\" data-attachment-id=\"76733\" data-permalink=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/tassa-ovat-suomen-suosituimmat-kaannosiskelmat-yllattava-hittilista\/ma-elan-vielakin-kirja-2026\/\" data-orig-file=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/ma-elan-vielakin-kirja-2026.jpeg\" data-orig-size=\"872,1000\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"m\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin kirja 2026\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"\" data-medium-file=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/ma-elan-vielakin-kirja-2026-262x300.jpeg\" data-large-file=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/ma-elan-vielakin-kirja-2026.jpeg\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/ma-elan-vielakin-kirja-2026.jpeg\" alt=\"T\u00e4ss\u00e4 ovat suomen suosituimmat k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelm\u00e4t  yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hittilista | tanssiin Fi\" class=\"wp-image-76733\" style=\"width:433px;height:auto\" \/>Timo Pennasen kattava M\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin -teos (Avain, 2026) kertoo suomalaisen iskelm\u00e4musiikin k\u00e4\u00e4nn\u00f6shittien kulta-ajasta ja muista vaiheista.K\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelm\u00e4t loivat t\u00e4htikaartin<\/p>\n<p>Pennasen mukaan monet suomalaisen musiikin legendat rakensivat uransa nimenomaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6shiteill\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4llaisia nimi\u00e4 olivat muun muassa:<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Danny<\/strong><\/li>\n<li><strong>Frederik<\/strong><\/li>\n<li><strong>Tapani Kansa<\/strong><\/li>\n<li><strong>Kirka<\/strong><\/li>\n<li><strong>Katri Helena<\/strong><\/li>\n<li><strong>Marion<\/strong> <strong>Rung<\/strong><\/li>\n<li><strong>Lea Laven<\/strong><\/li>\n<li><strong>Virve \u201dVicky\u201d Rosti<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>Esimerkiksi <a href=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/tag\/danny\/\" title=\"danny\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Danny<\/a> on kirjan mukaan\u00a0Suomen menestynein k\u00e4\u00e4nn\u00f6sartisti.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleet eiv\u00e4t olleet vain yksitt\u00e4isi\u00e4 hittej\u00e4, vaan kokonaisia albumeita rakennettiin niiden varaan \u2013 ja ne myiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Finnhits-Suomi syntyi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4<\/p>\n<p>Pennanen kuvaa ilmi\u00f6t\u00e4 kokonaisena aikakautena.<\/p>\n<p>Kasettisoittimien yleistyess\u00e4 ja kysynn\u00e4n kasvaessa syntyi niin sanottu\u00a0Finnhits-Suomi, jossa iskelm\u00e4 levisi koko kansan musiikiksi, uudet t\u00e4hdet nousivat nopeasti ja ulkomaiset hitit \u201ckotoistettiin\u201d suomeksi massoille.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleita tehtiin valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4: yli tuhat kappaletta nousi hiteiksi vuodesta 1960 eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p><strong>Katso<\/strong> Kari Tapio Olen suomalainen 1983:<\/p>\n<p>Sitten kaikki muuttui<\/p>\n<p>1980-luvulta alkaen suunta k\u00e4\u00e4ntyi jyrk\u00e4sti.<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>1988: k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten osuus noin 20 %<\/li>\n<li>1998: alle 10 %<\/li>\n<li>2007 j\u00e4lkeen: ei juuri yht\u00e4\u00e4n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Sen j\u00e4lkeen menestys on tullut l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotimaisilla s\u00e4vellyksill\u00e4.<\/p>\n<p>Kaikkien aikojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitti<\/p>\n<p>Pennasen laskelmien mukaan kaikkien aikojen ykk\u00f6nen on Kari Tapion suomeksi vuonna 1983 laulama Olen suomalainen.<\/p>\n<p>Se on edelleen suosituimpien k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelmien Suomen k\u00e4rjess\u00e4, kun huomioidaan sek\u00e4 listamenestys ett\u00e4 suoratoistot. Kappale on\u00a0<strong>Raul Reimanin<\/strong> sanoittama suomalainen versio\u00a0italiankielisest\u00e4\u00a0kappaleesta L\u2019italiano, jonka alkuper\u00e4inen esitt\u00e4j\u00e4 on\u00a0<strong>Salvatore \u201dToto\u201d Cutugno<\/strong>: <a href=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/suru-uutinen-kari-tapion-klassikkohittien-saveltaja-on-kuollut\/\" title=\"Suru-uutinen: Kari Tapion klassikkohittien s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on kuollut\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Suru-uutinen: Kari Tapion klassikkohittien s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on kuollut<\/a><\/p>\n<p>Kuitenkin <strong>Pate Mustaj\u00e4rven<\/strong> M\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin\u00a0on jo ohittanut sen Spotify-kuunteluissa noin kahden miljoonan toiston erolla.<\/p>\n<p>M\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin on amerikkalainen s\u00e4vellys Highwayman vuodelta 1977. Kappale julkaistiin vuonna 2000\u00a0Pate Mustaj\u00e4rven\u00a0sooloalbumilla\u00a0Ukkometso, ja Mustaj\u00e4rven itsens\u00e4 lis\u00e4ksi siin\u00e4 laulavat\u00a0<strong>Harri Marstio<\/strong>,\u00a0<strong>Jorma K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen\u00a0<\/strong>ja\u00a0<strong>Topi Sorsakoski<\/strong>. Pate Mustaj\u00e4rvi suunnitteli Topi Sorsakosken paikalle alunperin\u00a0Kari Tapiota, mutta h\u00e4n kielt\u00e4ytyi.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s: <\/strong><a href=\"https:\/\/www.tanssiin.fi\/pate-mustajarvi-sai-viimeisen-leposijansa-toive-toteutui\/\" title=\"Pate Mustaj\u00e4rvi sai viimeisen leposijansa \u2013\u00a0toive toteutui\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Pate Mustaj\u00e4rvi sai viimeisen leposijansa \u2013\u00a0toive toteutui<\/a><\/p>\n<p><strong>Kuuntele <\/strong>Pate Mustaj\u00e4rvi M\u00e4 el\u00e4n viel\u00e4kin 2000:<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 ovat kovimmat k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitit \u2013 listat<\/p>\n<p>Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tarkat listaukset eri maiden alkuper\u00e4st\u00e4 tehdyist\u00e4 menestyneimmist\u00e4 suomennoksista.<\/p>\n<p>Menestyneimm\u00e4t brittil\u00e4isper\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitit<\/p>\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Kontra: Jerry Cotton (1978)<\/li>\n<li>Jari Huhtasalo: \u00c4ideist\u00e4 parhain (1972)<\/li>\n<li>Vicky: Kun Chicago kuoli (1975)<\/li>\n<li>Tapani Kansa: Delilah (1968)<\/li>\n<li>Ressu Redford: \u00c4l\u00e4 mee (1990)<\/li>\n<\/ol>\n<p>Menestyneimm\u00e4t yhdysvaltalaisper\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitit<\/p>\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Fredi: Puhu hiljaa rakkaudesta (1972)<\/li>\n<li>Rauli Badding Somerjoki: Fiilaten ja h\u00f6yl\u00e4ten (1973)<\/li>\n<li>Danny: Kes\u00e4katu (1967)<\/li>\n<li>Fredi: Rakkaustarina (1971)<\/li>\n<li>Vicky: N\u00e4ink\u00f6 aina meille t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4y (1976)<\/li>\n<\/ol>\n<p>Menestyneimm\u00e4t ranskalaisper\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitit<\/p>\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Paula Koivuniemi: Tummat silm\u00e4t, ruskea tukka (1980)<\/li>\n<li>Pasi Kaunisto: Koskaan et muuttua saa (1969)<\/li>\n<li>Katri Helena: Kes\u00e4n lapsi (1976)<\/li>\n<li>Markku Karjalainen: L\u00e4\u00e4h\u00e4t\u00e4n ja l\u00e4k\u00e4hdyn (1973)<\/li>\n<li>Johnny Forsell: Esperanza (1962)<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>Katso<\/strong> Paula Koivuniemi &amp; Helsingin poliisisoittokunta Tummat silm\u00e4t, ruskea tukka 2021:<\/p>\n<p>Menestyneimm\u00e4t espanjalaisper\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitit<\/p>\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Kisu: Uneen aika vaipuu (1974)<\/li>\n<li>Danny: V\u00e4h\u00e4n ennen kyyneleit\u00e4 (1966)<\/li>\n<li>Kisu: Onnestain on puolet sinun (1977)<\/li>\n<li>Frederik: Taka-takata (1973)<\/li>\n<li>Fredi: Napostellaan (1967)<\/li>\n<\/ol>\n<p>(Sijoitukset perustuvat Pennasen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n myynti- ja soittom\u00e4\u00e4riin pohjautuvaan pisteytykseen.)<\/p>\n<p>Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 havainto<\/p>\n<p>Kirja paljastaa my\u00f6s kiinnostavia yksityiskohtia:<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Beatlesin kappaleista tehtiin eniten suomennoksia<\/li>\n<li>Joistakin supert\u00e4hdist\u00e4, kuten <strong>Michael Jacksonista<\/strong>, ei tehty yht\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6shitti\u00e4<\/li>\n<li>1960\u20131984 jokaisesta euroviisuvoittajasta tehtiin suomalainen versio<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kuuntele<\/strong> Jari Huhtasalo \u00c4ideist\u00e4 parhain (alkuper. Mother of Mine) 1972:<\/p>\n<p>Lopputulos: kokonainen aikakausi<\/p>\n<p>Pennasen mukaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleet eiv\u00e4t olleet vain musiikkia. Ne olivat\u00a0koko suomalaisen populaarikulttuurin rakennuspalikka.<\/p>\n<p>Ja vaikka ilmi\u00f6 on l\u00e4hes kadonnut, sen j\u00e4lki kuuluu yh\u00e4: monet kaikkien aikojen rakastetuimmista iskelmist\u00e4 ovat edelleen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"aioseo-author-bio-compact-image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/cropped-tanssiin-logo.jpg\" alt=\"author avatar\"\/><br \/>\nTanssi- ja iskelm\u00e4musiikin uutiset asiantuntevasti.<\/p>\n<p>0%<br \/>\nIhana<\/p>\n<p>0%<br \/>\nHauska<\/p>\n<p>0%<br \/>\nVau<\/p>\n<p>0%<br \/>\nSurullinen<\/p>\n<p>0%<br \/>\nVihainen\n<\/p>\n<p>Post navigation<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisen iskelm\u00e4n historiaa ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman k\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleita. Tietokirjailija Timo Pennasen tuoreen kirjan mukaan ne olivat vuosikymmenten ajan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":202701,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,1006,30889,30890,18185,2636,8617,241,30891,20326,5730,32,4049,16,109],"class_list":["post-202700","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-iskelma","tag-kaannosiskelma","tag-kaannoskappale","tag-kari-tapio","tag-kirja","tag-laulu","tag-lista","tag-ma-elan-vielakin","tag-olen-suomalainen","tag-pate-mustajarvi","tag-suomi","tag-tanssitahdet","tag-uutiset","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116283978773560310","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/202700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=202700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/202700\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/202701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=202700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=202700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=202700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}