{"id":204060,"date":"2026-03-25T23:13:20","date_gmt":"2026-03-25T23:13:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/204060\/"},"modified":"2026-03-25T23:13:20","modified_gmt":"2026-03-25T23:13:20","slug":"maisemamaalauksistaan-tunnettu-eero-nelimarkka-oli-tiukka-kristitty-joka-maalasi-myos-uskonnollisia-aiheita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/204060\/","title":{"rendered":"Maisemamaalauksistaan tunnettu Eero Nelimarkka oli tiukka kristitty, joka maalasi my\u00f6s uskonnollisia aiheita"},"content":{"rendered":"

\t \"Eero<\/p>\n

Eero Nelimarkka maalasi uransa aikana tiett\u00e4v\u00e4sti useampia omakuvia kuin kukaan muu suomalainen taiteilija. Niiden tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4.<\/p>\n

\n Hengellisyys\n <\/p>\n

Ateneumin taidemuseossa on esill\u00e4 laaja Eero Nelimarkan tuotantoa esittelev\u00e4 n\u00e4yttely. Kiersimme kuraattori Riitta Ojanper\u00e4n kanssa n\u00e4yttelyn ja j\u00e4ljitimme sit\u00e4, miten taiteilijan uskonnollinen vakaumus n\u00e4kyy teoksissa.<\/p>\n

Taiteilija Eero Nelimarkan<\/b> (1891\u20131977) uskonnollisuus juonsi juurensa h\u00e4nen lapsuudenkotiinsa Vaasassa. R\u00e4\u00e4t\u00e4li-is\u00e4 toimi maallikkosaarnaajana, ja \u00e4itikin oli uskovainen. Is\u00e4 ei Eeron lapsuudessa ollut l\u00e4sn\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli hoidettavana mielisairaalassa ja kuoli Eeron ollessa yhdeks\u00e4nvuotias. \u00c4iti el\u00e4tti lapsikatraansa pyykinpesij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Eero Nelimarkka on korostanut sit\u00e4, kuinka h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 sai voimaa uskonnosta. Eero ihaili ja kunnioitti \u00e4iti\u00e4\u00e4n, ja heid\u00e4n suhteensa oli tiivis. Viel\u00e4 seitsem\u00e4nkymppisen\u00e4kin Maria<\/b>-\u00e4iti k\u00e4vi Helsingiss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti auttamassa ja tukemassa poikaansa, kertoo Eero Nelimarkka -n\u00e4yttelyn kuraattori, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanper\u00e4<\/b>.<\/p>\n

\"Maalaus<\/p>\n

Maalaus Raamattu ja silm\u00e4lasit on vuodelta 1922. Beckil\u00e4inen uskonsuuntaus, jota Nelimarkka edusti, korosti Raamatun arvovaltaa. Raamatun lukemista pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Nelimarkan uskonnollisuus oli ankaraa laatua, tiukkaa raamatuntulkintaa edustavaa niin kutsuttua beckil\u00e4isyytt\u00e4. Saksalaisen Johann Tobias Beckin<\/b> teologiaan perustuva suuntaus vaikutti Suomessa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, ja sen vaikutusvaltaisin edustaja oli arkkipiispa Gustaf Johansson<\/b>. Mit\u00e4\u00e4n tavallisen kansan liikett\u00e4 beckil\u00e4isyydest\u00e4 ei tullut \u2013 maaseudulla se levisi l\u00e4hinn\u00e4 Nelimarkan kotiseudulla Etel\u00e4-Pohjanmaalla.<\/p>\n

\"Hartaushetki<\/p>\n

Hartaushetki Alaviitalassa vuodelta 1924. Sinipukuinen nainen etualalla on taiteilijan vaimo Saima. Alaviitala oli Saiman kotitila.<\/p>\n

Jotain Nelimarkan ajan etel\u00e4pohjalaisesta uskonnonharjoituksesta kertovat h\u00e4nen maalauksensa. Hartaushetki Alaviitalassa sijoittuu h\u00e4nen vaimonsa Saiman<\/b> kotitilalle Alah\u00e4rm\u00e4ss\u00e4. Siin\u00e4 totinen joukko on kokoontunut kamariin kuuntelemaan raamatunlukua. Kamarin sein\u00e4ll\u00e4 on mustavalkoinen kopio tutusta Suojelusenkeli-kuvasta. Saman enkelin voi bongata joistakin muistakin Nelimarkan sis\u00e4kuvista.<\/p>\n

Kuulijoita puolestaan kuvaa seurav\u00e4ke\u00e4 kes\u00e4isell\u00e4 rantaniityll\u00e4. Penkeill\u00e4 istuva tiivis joukko tuo mieleen her\u00e4tysliikkeiden kes\u00e4juhlat.<\/p>\n

\u2013 Kuulijoissa on v\u00e4h\u00e4n samaa henke\u00e4 kuin tunnetummassa Tyko Sallisen<\/b> Hihhuleissa. Vaikka t\u00e4m\u00e4 ei ole niin rajun paatoksellinen, t\u00e4ss\u00e4kin ihmisten kasvoilla n\u00e4kyy voimakasta tunneliikutusta, Ojanper\u00e4 vertaa.<\/p>\n

\"Kuulijoita-maalaus<\/p>\n

Kuulijoita-maalaus on vuodelta 1916.\u00a0<\/p>\n

Vanhoillinen kristillisyys ja pohjalainen mentaliteetti lienev\u00e4t vaikuttaneet Eero Nelimarkan tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ty\u00f6moraaliin. Riitta Ojanper\u00e4n mukaan h\u00e4n suhtautui ty\u00f6h\u00f6n hartaudella ja vakavuudella.<\/p>\n

\u2013 Ty\u00f6t\u00e4 piti tehd\u00e4 ahkerasti ja koko ajan. Kun katsoo esimerkiksi h\u00e4nen Kylv\u00e4j\u00e4-maalaustaan tai lakeusmaisemiaan, mieleen tulee jonkinlainen ty\u00f6n ja maasta saadun elannon pyhitt\u00e4minen.<\/p>\n

\"Kylv\u00e4j\u00e4<\/p>\n

Kylv\u00e4j\u00e4 vuodelta 1919. Nelimarkka suhtautui ty\u00f6h\u00f6n uskonnollisella hartaudella ja vakavuudella.<\/p>\n

Nykyisin Nelimarkka muistetaan juuri avarista pohjalaisista peltomaisemista, joissa maa ja taivas kohtaavat.<\/p>\n

\u2013 Seh\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n villi\u00e4 luontoa, vaan ihmisen raivaamaa maata.<\/p>\n

Kyl\u00e4maisemissa on usein keskell\u00e4 kirkko. N\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 on Nelimarkan tulkinta Alah\u00e4rm\u00e4n ja Lapuan kirkoista.<\/p>\n

\u2013 Kirkot ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 henkisi\u00e4 ja visuaalisia maamerkkej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaiset kirkkojen muotokuvat k\u00e4viv\u00e4t aikanaan my\u00f6s hyvin kaupaksi, Ojanper\u00e4 kertoo.<\/p>\n

\"Lapuan<\/p>\n

Lapuan kirkko vuodelta 1916 on yksi monista Nelimarkan teoksista, joissa on kirkko maalaismaisemassa.<\/p>\n

Riitta Ojanper\u00e4 n\u00e4kee hengellisyytt\u00e4 my\u00f6s joissakin Nelimarkan hiljaisissa interi\u00f6\u00f6reiss\u00e4. H\u00e4n pys\u00e4htyy P\u00f6yt\u00e4 salissa -maalauksen eteen ja kehottaa katsomaan, kuinka valo tulee ikkunoista, joiden puitteet ovat ristin muotoiset. Ainoa huonekalu on valkoisen liinan peitt\u00e4m\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 ikkunasein\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Minulle se tuo mieleen kappelin.<\/p>\n

\"P\u00f6yt\u00e4<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4 salissa vuodelta 1919.\u00a0<\/p>\n

Samaa harrasta tunnelmaa on my\u00f6s Lastenvaunut-maalauksessa, jossa vauva on parkkeerattu nukkumaan ikkunan eteen.<\/p>\n

Kyseinen maalaus on my\u00f6s hyv\u00e4 aasinsilta p\u00e4\u00e4st\u00e4 puhumaan Nelimarkan perhe-el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 ja Saima-vaimolla oli nelj\u00e4 lasta, jotka syntyiv\u00e4t noin puolentoista vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

\u2013 Eero Nelimarkalla oli paitsi taiteilijan my\u00f6s ehk\u00e4 kristillisen maailmankatsomuksensa vuoksi aika patriarkaalinen perheenis\u00e4n kutsumus, Ojanper\u00e4 kertoo<\/p>\n

\"Lastenvaunut<\/p>\n

Lastenvaunut vuodelta 1922. Eero ja Saima Nelimarkalla oli nelj\u00e4 lasta.\u00a0<\/p>\n

Perheess\u00e4\u00e4n Nelimarkka halusi olla auktoriteetti. H\u00e4n odotti puolisoltaan ja lapsiltaan kuuliaisuutta ja esimerkiksi vaati, ett\u00e4 lapset teitittelev\u00e4t h\u00e4nt\u00e4. Ojanper\u00e4 arvioi, ett\u00e4 Nelimarkka oli hyvin ankara sek\u00e4 itselleen ett\u00e4 muille.<\/p>\n

Uraan ja perheen el\u00e4tt\u00e4miseen liittyv\u00e4t paineet sek\u00e4 sukurasite lienev\u00e4t vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 Nelimarkan mielenterveys k\u00e4rsi. H\u00e4n oli v\u00e4lill\u00e4 sairaalahoidossa, ja hankalan tilanteen vuoksi perhe asui pitk\u00e4\u00e4n erill\u00e4\u00e4n. Tuolloin h\u00e4n kirjoitti vaimolleen, ett\u00e4 heid\u00e4n erimielisyytens\u00e4 kyll\u00e4 ratkeaisivat, mik\u00e4li vaimo Jumalan sanan mukaisesti alistuisi miehens\u00e4 tahtoon.<\/p>\n

\"Vaeltajat-maalauksessa<\/p>\n

Vaeltajat-maalauksessa vuodelta 1914 n\u00e4kyv\u00e4t Pariisiin tehdyn opintomatkan ja j\u00e4lki-impressionismin vaikutteet.<\/p>\n

Eero Nelimarkkaa ehk\u00e4 kaikkein eniten askarruttanut uskonnollinen aihe oli Riitta Ojanper\u00e4n mukaan Golgata. Vuosien varrella h\u00e4n teki aiheesta lukuisia piirroksia ja maalauksia.<\/p>\n

Norjaan Skibotnin kirkkoon Nelimarkka maalasi alttaritaulun, jossa on ristiinnaulittu Jeesus ry\u00f6v\u00e4reiden keskell\u00e4. H\u00e4n teki aiheesta my\u00f6s luonnoksia Laihian kirkon alttaritauluksi. Remontoituun kirkkoon niit\u00e4 ei valittu, mutta yksi sijoitettiin seurakuntatalon kappeliin.<\/p>\n

Tarkkasilm\u00e4inen katsoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Golgatan my\u00f6s Ateneumiin ripustetusta Vaeltajat- maalauksesta. Siin\u00e4 kolme naishahmoa kulkee tiell\u00e4. He ovat matkalla hautaamaan Jeesusta. Tie vie kohti kukkulaa, jossa juuri ja juuri voi erottaa ristin. Tiet\u00e4 reunustaa kaksi puuta, joista vehre\u00e4 voisi symboloida el\u00e4v\u00e4\u00e4 uskoa ja kuollut synnin seurauksia.<\/p>\n

\"Kansallisgallerian<\/p>\n

Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanper\u00e4 on valinnut Eero Nelimarkka -n\u00e4yttelyyn teoksia, jotka antavat maisemamaalarina pidetyst\u00e4 taiteilijasta monipuolisen kuvan.\u00a0\u00a0<\/p>\n

L\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s Marja Lahelman toimittamaa teosta Eero Nelimarkka. Kansallisgalleria \/ Ateneumin taidemuseo 2026.<\/p>\n

Eero Nelimarkka -n\u00e4yttely on esill\u00e4 Helsingiss\u00e4 Ateneumin taidemuseossa 13.9. asti.<\/p>\n


\n \"Tilaa
\n <\/a><\/p>\n

\t`); }<\/p>\n

`); }<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eero Nelimarkka maalasi uransa aikana tiett\u00e4v\u00e4sti useampia omakuvia kuin kukaan muu suomalainen taiteilija. Niiden tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":204061,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,3581,20022,1013,32,109],"class_list":["post-204060","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hengellisyys","tag-kutsumus","tag-kuvataide","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116292354496052316","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204060","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204060"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204060\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/204061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204060"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204060"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204060"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}