Tutkijat ovat saaneet viimein selville, miten hyttyset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ihmisen. Kyky ei perustu lajitovereiden seuraamiseen, vaan ne reagoivat itsen\u00e4isesti samoihin ymp\u00e4rist\u00f6n vihjeisiin.<\/p>\n
Georgia Institute of Technologyn ja Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat kehitt\u00e4neet matemaattisen mallin, joka ennustaa, miten naarashyttynen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ihmisen.\u00a0Tutkimuksessa seurattiin satojen ihmisten ymp\u00e4rill\u00e4 parveilevan hyttysten liikkeit\u00e4 ja analysoitiin noin 20 miljoonaa datapistett\u00e4, joiden pohjalta malli kehitettiin.<\/p>\n
Tulokset tarjoavat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yksityiskohtaisen k\u00e4sityksen hyttysten lentok\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ja voivat auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaampia torjuntamenetelmi\u00e4. Vaikka Suomessa hyttyset ovat verrattain vaarattomia, maailmanlaajuisesti eri hyttyslajit levitt\u00e4v\u00e4t muun muassa malariaa, keltakuumetta ja zikavirusta, jotka aiheuttavat yhteens\u00e4 yli 700\u00a0\u202f000 kuolemaa vuosittain.<\/p>\n
Tutkijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t kolmiulotteisia infrapunakameroita selvitt\u00e4\u00e4kseen, miten hyttyset liikkuvat esineiden ymp\u00e4rill\u00e4 visuaalisten vihjeiden ja hiilidioksidin perusteella. Koeasetelmassa hy\u00f6nteisten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muokattiin, ja lopulta kammioon tuotiin ihminen, jonka vaatetuksen v\u00e4rej\u00e4 vaihdeltiin. Samalla hyttysten liikkumista seurattiin.<\/p>\n
Tulokset julkaistiin Science Advances<\/a> -tiedelehdess\u00e4, ja ne koskevat erityisesti keltakuumehyttyst\u00e4 (Aedes aegypti).\u00a0Jokainen yksil\u00f6 reagoi erikseen samoihin \u00e4rsykkeisiin ja p\u00e4\u00e4tyy n\u00e4in samaan paikkaan samaan aikaan. Erityisesti tummat v\u00e4rit ja hiilidioksidi houkuttavat niit\u00e4 ja laukaisevat parveilu- ja pistok\u00e4ytt\u00e4ytymisen.<\/p>\n