{"id":205240,"date":"2026-03-27T07:10:41","date_gmt":"2026-03-27T07:10:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205240\/"},"modified":"2026-03-27T07:10:41","modified_gmt":"2026-03-27T07:10:41","slug":"suomen-meriympariston-tila-2024","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205240\/","title":{"rendered":"Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n tila 2024"},"content":{"rendered":"

\n It\u00e4meren tila puhuttaa suomalaisia ymp\u00e4ri maata. Tutkijan yleisimmin kohtaama kysymys on, ett\u00e4 miten se It\u00e4meri nyt voi? It\u00e4meren tila ei ole yksiselitteinen asia, mutta jokaiselle kysyj\u00e4lle on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n meremme ei voi hyvin ja ett\u00e4 se tarvitsee toimenpiteit\u00e4 parantuakseen.\n <\/p>\n

Kuva<\/p>\n

\"Vihreit\u00e4<\/p>\n

Punan\u00e4kinparta (Chara tomentosa) viihtyy varsinkin hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa olevissa matalissa lahdissa.<\/p>\n

\u00a9 Mats Westerbom<\/p>\n

Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n tila 2024 -verkkosivusto on yhteenveto It\u00e4meren tilasta. Se on vastaus monille kysyjille, monipuolinen k\u00e4sikirja It\u00e4meri-tietoa tarvitseville asiantuntijoille ja vahva perustus toimenpideohjelmalle. Yhteenvetoraportin tavoitteena on olla lukijayst\u00e4v\u00e4llinen, mutta digitaalisten aineistojen ansiosta my\u00f6s syv\u00e4llinen katsaus meriluontoon ja sen muutoksiin. Jotta se palvelisi It\u00e4meren tilan parantumista, kukin teemakokonaisuus my\u00f6s selvent\u00e4\u00e4 vahingollisten muutoksien taustalla olevia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden pohjalta on asetettu ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita, jotka ohjaavat yhteiskuntaamme kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n It\u00e4meren luonnonvarojen tai merialueen hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n

Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n tilaa arvioidaan yli sadan indikaattorin avulla (Indikaattorit ja hyv\u00e4n tilan kynnysarvot<\/a>). Jokaiselle indikaattorille on pyritty asettamaan kynnysarvo eli tavoitetaso, jonka t\u00e4yttyess\u00e4 meri on hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa. Jos tavoitetasoon ei p\u00e4\u00e4st\u00e4, tilan arvioidaan olevan \u201cheikko\u201d tai \u201chyv\u00e4\u00e4 tilaa ei ole saavutettu\u201d. Toissijaisesti arvioidaan sit\u00e4, kuinka kaukana hyv\u00e4st\u00e4 tilasta indikaattori on. Mik\u00e4li kynnysarvoja ei ole esimerkiksi tutkimustiedon puutteen vuoksi saatavilla, tila m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sanallisesti kuvailemalla tai kehityssuuntaukseen perustuen. T\u00e4ss\u00e4 raportissa hyv\u00e4 tila on kuvattu kunkin teeman alussa ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja niit\u00e4 tukevat indikaattorien kynnysarvot on esitetty Tausta-asiakirjassa:<\/p>\n

<\/p>\n

Meriymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4n tilan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t 2024 <\/p>\n

(pdf, 725.19 kt)<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n tila -2024 -raportti on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa. Tila-arviossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 tila, arvioidaan sen saavuttaminen sek\u00e4 asetetaan ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet, joilla seurataan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 uhkaavia tekij\u00f6it\u00e4. \u00a0T\u00e4ss\u00e4 merenhoitosuunnitelmassa asetetut ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet on esitelty Ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet kolmannessa merenhoitosuunnitelmassa<\/a> -sivulla.\u00a0<\/p>\n

Yhteenveto meriluonnon tilasta<\/p>\n

Meriluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajiston tai luontotyyppien runsauden lis\u00e4ksi my\u00f6s niiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja vuorovaikutuksia. It\u00e4meren tila-arviossa meriluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan merinis\u00e4kk\u00e4iden lintujen, kalojen, planktonyhteis\u00f6jen, merenpohjan elinymp\u00e4rist\u00f6jen ja ravintoverkon kautta.\u00a0<\/p>\n

Meriluonto on rehev\u00f6itymisen ja monien ihmisen aiheuttamien h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden takia ahtaalla, mik\u00e4 n\u00e4kyy herkempien lajien uhanalaistumisena. Merenpohjan ja ulappaekosysteemin kasvi- ja el\u00e4inyhteis\u00f6iss\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4 suosivat lajit ovat yleistyneet.\u00a0<\/p>\n

Meriluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja ekosysteemien kirjoa. \u00a9 Mats Westerbom<\/p>\n

Merinis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 <\/strong>harmaahylkeiden kaikki indikaattorit osoittavat kannan tilan olevan hyv\u00e4 kaikilla merialueilla. Norppakannan tila on hyv\u00e4 Per\u00e4meren ja merenkurkun alueella, mutta Ahvenanmaan, Saaristomeren ja Suomenlahden norppakannat ovat heikossa tilassa norppien m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja levinneisyyden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 alle kynnysarvojen. My\u00f6s j\u00e4\u00e4habitaatin heikkeneminen n\u00e4kyy norppakannan heikkona tilana samoilla alueilla. Py\u00f6ri\u00e4isten tila on heikko kaikilla merialueilla.<\/p>\n

Vaikka iso osa merilintujen kannoista <\/strong>on hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa, saariston tyypilliset lajit karikukko, pilkkasiipi ja haahka ovat v\u00e4hentyneet jo pitk\u00e4\u00e4n ja tila on arvioitu heikoksi. Toisaalta ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen v\u00e4hentyminen n\u00e4kyy hylkeiden ja merikotkan runsastumisena.<\/p>\n

Rannikkokaloja<\/strong> kuten kuhaa, vaellussiikaa ja ahventa koskevat tila-arviot ovat ep\u00e4varmoja seuranta-aineiston v\u00e4hyyden vuoksi. Ahvenen kanta arvioitiin kuitenkin vakaaksi ja hyv\u00e4ksi. Kovimman kalastuspaineen kohteena ovat Saaristomeren kuhakanta ja Per\u00e4meren jokien j\u00e4ljell\u00e4 olevat vaellussiikakannat, joiden hyv\u00e4\u00e4 tilaa ei edelleenk\u00e4\u00e4n saavutettu tarkastelujaksolla 2017\u20132022. Per\u00e4meren siikakannat ovat heikossa tilassa my\u00f6s niiden t\u00e4rkeimmill\u00e4 sy\u00f6nn\u00f6salueilla eli Merenkurkussa ja Selk\u00e4merell\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Ulappaekosysteemi<\/strong> on kokonaisuudessaan heikossa tilassa sek\u00e4 Suomen avomeri- ett\u00e4 rannikkoalueilla. Kaikilla alueilla veden n\u00e4k\u00f6syvyys on heikko, sinilev\u00e4kukinnot runsastuneet ja a-klorofyllin kes\u00e4pitoisuus liian korkea. Yleisten uimarantojen vedenlaatu sen sijaan on hyv\u00e4 kaikilla alueilla Suomenlahtea lukuunottamatta.<\/p>\n

Suurin osa suomalaisten kalastajien It\u00e4merest\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kaupallisten avomerilajien<\/strong> kalasaaliista koostuu silakasta ja kilohailista. Suomen vesill\u00e4 kalastuksen kohteena olevasta kahdesta silakkakannasta ja yhdest\u00e4 kilohailikannasta vain Pohjanlahden silakkakannan katsottiin olevan hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa tarkastelujaksolla 2017\u20132022. Syy heikentyneeseen tilaan kahden kannan kohdalla oli voimakas kalastus. It\u00e4meren it\u00e4inen turskakanta on my\u00f6s edelleen heikossa tilassa, mutta sit\u00e4 ei Suomen vesill\u00e4 en\u00e4\u00e4 juurikaan esiinny tai kalasteta.\u00a0<\/p>\n

Per\u00e4merell\u00e4 on kaksi j\u00e4ljell\u00e4 olevaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lohikantaa (Tornionjoki ja Simojoki), joiden tila on nykyisin hyv\u00e4, siis my\u00f6s niiden vaellusalueilla eli Suomen osalta Pohjanlahdella ja Saaristomerell\u00e4. Lohen tila-arvioita ei tehty Suomenlahdelle. Alkuper\u00e4isi\u00e4 meritaimenkantoja on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 kahdessatoista Suomen puolelta It\u00e4mereen laskevassa joessa. Alkuper\u00e4isten meritaimenkantojen tila Suomenlahdella ja Selk\u00e4merell\u00e4 arvioitiin heikoksi.\u00a0<\/p>\n

Ravintoverkko <\/strong>on hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa Pohjanlahdella, mutta Pohjois-It\u00e4merell\u00e4, Ahvenanmeren-Saaristomeren alueella ja Suomenlahdella perustuottajat, planktoninsy\u00f6j\u00e4kalat ja huippupedot ovat heikossa tilassa ja siten ravintoverkko ei ole tasapainossa. Rehev\u00f6itymisen vaikutukset ovat muuttaneet kasviplankton- ja vesikasviyhteis\u00f6j\u00e4 ja vaikutukset kertautuvat el\u00e4inplankton-, pohjael\u00e4in- ja kalayhteis\u00f6ihin.<\/p>\n

Merenpohjan laajojen elinymp\u00e4rist\u00f6jen<\/strong> tilaa heikent\u00e4\u00e4 valoisassa vy\u00f6hykkeess\u00e4 erityisesti rehev\u00f6ityminen, Suomenlahden syvill\u00e4 pohjilla taas hapettomuus ja saastuneet sedimentit. Hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa olevia elinymp\u00e4rist\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee Suomenlahden 47%:sta Pohjois-It\u00e4meren 71 %:iin.<\/p>\n

Kuva<\/p>\n

\"Piirakkakuvaajat<\/p>\n

Yhteenveto meriymp\u00e4rist\u00f6n tilasta kuudella merialueella. Ympyr\u00e4t kuvaavat, miten iso osa kunkin laadullisen kuvaajan indikaattoreista osoittaa merialueen olevan hyv\u00e4ss\u00e4 tai heikossa tilassa. Vihre\u00e4 = hyv\u00e4 tila, harmaa = heikko tila ja vaalea = tilaa ei tunneta. \u00a9 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/p>\n

Yhteenveto ihmisen vaikutuksesta meren tilaan<\/p>\n

Ihmisen toiminta heikent\u00e4\u00e4 It\u00e4meren ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 monella tavalla. Vieraslajeja levi\u00e4\u00e4 uusille alueille laivaliikenteen mukana, mereen kulkeutuu ravinteita ja haitallisia aineita maa-alueilta ja merenkulusta, ja muovien ja keinokuitujen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy merten roskaantumisena. Meriliikenteest\u00e4, rakentamisesta, merituulivoimaloista ja muusta meren hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 syntyy vedenalaista melua ja muutoksia virtauksissa, aallokkoisuudessa, veden l\u00e4mp\u00f6tilassa ja suolaisuudessa.\u00a0<\/p>\n

Laajin heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus on ravinnekuormituksen aiheuttamalla rehev\u00f6itymisell\u00e4<\/strong>, joka est\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen hyv\u00e4n tilan saavuttamisen ja on monen lintulajin heikon tilan takana. Valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole osoittanut merkkej\u00e4 v\u00e4henemisest\u00e4 ja siksi toimenpiteiden tulisikin pureutua maa- ja mets\u00e4talouden kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen haasteisiin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rannikkoalueiden jokikuormituksen vaikutuksia kuvaavat indikaattorit osoittavat haitallisia vaikutuksia. Suomen merialueilla merenpohjat ovat p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa Pohjanlahdella, mutta sinilev\u00e4kukinnot ja n\u00e4k\u00f6syvyyden heikkeneminen osoittavat heikkoa tilaa kaikilla muilla alueilla paitsi Merenkurkun ulkosaaristossa.\u00a0<\/p>\n

Suomen merialueet arvioitiin heikkoon tilaan vieraslajien<\/strong> osalta johtuen vakiintuneiden vieraslajien levitt\u00e4ytymisest\u00e4 ja runsastumisesta. Vieraslajit kilpailevat alkuper\u00e4isten lajien kanssa ja muuttavat ravintoverkkoa ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Koska asettuneita lajeja ei voi merest\u00e4 poistaa, on ainoa mahdollisuus est\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusien lajien saapuminen It\u00e4mereen.<\/p>\n

Meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 uhkaavien ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen<\/strong> ja rantaroskien<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4osin v\u00e4hentyneen, mik\u00e4 on my\u00f6nteinen merkki toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Liian korkeita ymp\u00e4rist\u00f6myrkkypitoisuuksia mitattiin pintasedimentiss\u00e4 tributyylitinalle ja kuparille sek\u00e4 palonestoaineille (PBDE) ahvenessa ja silakassa. Ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen taso ravinnoksi tarkoitetussa kalassa on alle kynnysarvojen, eli osoittaa hyv\u00e4\u00e4 tilaa.\u00a0<\/p>\n

Vaikka roskien m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomenlahdella ja Saaristomerell\u00e4 on laskenut, Per\u00e4meren, Saaristomeren ja Suomenlahden rannoilla roskam\u00e4\u00e4r\u00e4t ylitt\u00e4v\u00e4t kuitenkin kynnysarvon eli alueet ovat heikossa tilassa. Mikroroskien ja merenpohjan makroroskien osalta tila-arviota ei viel\u00e4 voitu tehd\u00e4.<\/p>\n

Vedenalaisen melun<\/strong> seuranta-aineistot osoittavat, ett\u00e4 erityisesti melun aiheuttama heikko tila Suomen etel\u00e4isill\u00e4 merialueilla edellytt\u00e4\u00e4 tarttumista toimenpiteisiin. Ajallinen vertailu osoittaa matalataajuisen melun lis\u00e4\u00e4ntyneen It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla ja it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella vuosina 2014-2023.<\/p>\n

Rannan rakentamisesta, kuten penkereist\u00e4, silloista, laitureista ja aallonmurtajista aiheutuneet pysyv\u00e4t hydrografiset muutokset<\/strong> eiv\u00e4t ole aiheuttaneet heikentynytt\u00e4 tilaa mill\u00e4\u00e4n rannikkoalueella.\u00a0<\/p>\n

Ilmastonmuutos <\/strong>on aiheuttanut pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muutoksia: suolaisuus on v\u00e4hentynyt, kerrostuneisuus lis\u00e4\u00e4ntynyt ja meriveden pintakerros on l\u00e4mmennyt erityisesti talviaikana.\u00a0<\/p>\n

Kuva<\/p>\n

\"Kaikilla<\/p>\n

Yhteenveto meriymp\u00e4rist\u00f6n tilasta kuudella merialueella. Ympyr\u00e4t kuvaavat, miten iso osa kunkin laadullisen kuvaajan indikaattoreista osoittaa merialueen olevan hyv\u00e4ss\u00e4 tai heikossa tilassa. Vihre\u00e4 = hyv\u00e4 tila, harmaa = heikko tila ja vaalea = tilaa ei tunneta. \u00a9 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/p>\n

Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 seurattaessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tilan paranemista<\/p>\n

Edelliseen tila-arvioon verrattuna suurin osa meriluonnon tilaa osoittavista indikaattoreista on pysynyt samana, ja kokonaistilassa ei ole tapahtunut suurta parantumista. Sen sijaan pidemm\u00e4n ajan trendit osoittavat tilan parantuneen monen kuvaajan osalta.\u00a0<\/p>\n

Kuva<\/p>\n

\"Vasemmalla<\/p>\n

Kuva<\/p>\n

\"Tilan<\/p>\n

Vasemmalla yhteenveto meriymp\u00e4rist\u00f6n tilan ja ihmisvaikutusten muuttumisesta edellisest\u00e4 kaudesta 2011-2016 kauteen 2017-2022. Oikealla on yhteenveto pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muuttumisesta (15 vuotta) merialueittain. Palkit kuvaavat indikaattorien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jotka ovat mukana tila-arviossa. Vihre\u00e4t palkit kuvaavat tilan parantumista. \u00a9 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/p>\n

Julkaistu 28.9.2023
\n \/ P\u00e4ivitetty 2.1.2025<\/p>\n

Julkaisija<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke)<\/p>\n

Tulosta sivu<\/p>\n

<\/p>\n

Anna palautetta <\/p>\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"It\u00e4meren tila puhuttaa suomalaisia ymp\u00e4ri maata. Tutkijan yleisimmin kohtaama kysymys on, ett\u00e4 miten se It\u00e4meri nyt voi? It\u00e4meren…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":205241,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-205240","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116299892411047392","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205240"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205240\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/205241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=205240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=205240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}