{"id":205356,"date":"2026-03-27T10:06:13","date_gmt":"2026-03-27T10:06:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205356\/"},"modified":"2026-03-27T10:06:13","modified_gmt":"2026-03-27T10:06:13","slug":"natsien-rakentama-maailman-suurin-tykki-oli-kasittamaton-naky-sen-kayttamiseen-tarvittiin-500-miesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205356\/","title":{"rendered":"Natsien rakentama maailman suurin tykki oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n n\u00e4ky \u2013 sen k\u00e4ytt\u00e4miseen tarvittiin 500 miest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Toisen maailmansodan alkuvaiheilla Ranska oli voimiensa tunnossa olleen natsi-Saksan t\u00e4rkeimpien valloituskohteiden listalla.<\/p>\n

Natsien kunnianhimoisen suunnitelman edess\u00e4 seisoi kuitenkin Ranskan rajalle ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4tteeksi rakennettu Maginot-linja.<\/p>\n

Belgiasta aina Italiaan asti ulottuvaa puolustuslinjaa pidettiin ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Se koostui sadoista toisiinsa maanalaisin tunnelein yhdistetyist\u00e4 linnoituksista ja bunkkereista.<\/p>\n

Saksalainen aseteollisuussuku Krupp oli kuitenkin jo 1930-luvulla alkanut kehitt\u00e4\u00e4 yksinomaan Maginot-linjan murtamiseen tarkoitettua asetta, jonka ammukset pystyisiv\u00e4t porautumaan seitsem\u00e4n metri\u00e4 vahvistettuun betoniin ja metrin paksuiseen panssariin.<\/p>\n

Krupp-insin\u00f6\u00f6rit olivat laskeneet, ett\u00e4 t\u00e4llaiseen temppuun kykenev\u00e4n tykin putken halkaisijan tulisi olla noin 80 sentti\u00e4 ja se ampuisi yli 30-metrisest\u00e4 putkestaan seitsem\u00e4n tonnin ammuksia. J\u00e4rjestelm\u00e4 kokonaisuutena painaisi yli 1000 tonnia.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1940 Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Belgiaan ja p\u00e4\u00e4si Maginot-linjan ohi maan pohjoisosan vaikeakulkuista maastoa pitkin Ranskaan, joka antautui nopeasti natsijoukkojen vy\u00f6rytty\u00e4 sis\u00e4maahan.<\/p>\n

Maginot-linja sek\u00e4 Puola s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t Kruppin kehitt\u00e4m\u00e4n valtavan rautatietykin tuhovoimalta, sill\u00e4 se my\u00f6h\u00e4styi alkuper\u00e4isest\u00e4 valmistumisaikataulustaan. Ensimm\u00e4inen kahdesta valmistuneesta tykist\u00e4 vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta syksyll\u00e4 1941.<\/p>\n

\"\"Dora-tykin pienoismalli. <\/p>\n

Scargill \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

Tykki oli suurin, jonka maailma oli koskaan n\u00e4hnyt. Se oli 47 metri\u00e4 pitk\u00e4, 12 metri\u00e4 korkea ja painoi 1\u00a0350 tonnia \u2013 niin paljon, ett\u00e4 tykki\u00e4 liikutellakseen tarvittiin kaksi vierekk\u00e4in kulkevaa raidetta. Sen putken pituus oli 32,5 metri\u00e4.<\/p>\n

Massiivinen tykki sai kutsumanimen \u201dRaskas Gustav\u201d (Schwerer Gustav), teollisuussuvun tuolloisen p\u00e4\u00e4n, Gustav Kruppin<\/strong> mukaan. War History Online -sivusto kertoo<\/a> Kruppin antaneen tykin Hitlerille ilmaiseksi osoituksena tuestaan.<\/p>\n

Raskas Gustav k\u00e4ytti kahta ammustyyppi\u00e4. Seitsem\u00e4n tonnin betoninmurtajan kantomatka oli 37 kilometri\u00e4 ja ammuksen l\u00e4ht\u00f6nopeus 720 metri\u00e4 sekunnissa. Yli nelj\u00e4 tonnia painaneet kranaatit kantoivat l\u00e4hes viidenkymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Gustavin lis\u00e4ksi natsit tilasivat Kruppilta toisen samanlaisen tykin, joka sai lempinimen Dora. Se maksoi natseille seitsem\u00e4n miljoonaa Saksan markkaa.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4seen 1942 menness\u00e4 tykit olivat viimein valmiita taisteluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hitler k\u00e4ski molemmat tykit toimitettavaksi Krimin niemimaalle, jossa akselivallat piirittiv\u00e4t Sevastopolin satamakaupunkia.<\/p>\n

\"\"Adolf Hitler (toinen oikealla) ja Albert Speer (oikealla) ihailemassa Raskasta Gustavia 1943.<\/p>\n

Tykit toimitettiin asemiinsa palasina kymmeniss\u00e4 ajoneuvoissa, ja niiden valmistelu taisteluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vei viikkoja.<\/p>\n

Krimill\u00e4 natsit huomasivatkin nopeasti, ett\u00e4 aikansa suurin tykki ei ollut ongelmaton, War History Online kirjoittaa<\/a>. Massiivisuutensa vuoksi sit\u00e4 oli mahdoton piilottaa ilmatiedustelulta, jonka vuoksi liittoutuneet tiesiv\u00e4t natsien suunnitelmista jo viikkoja etuk\u00e4teen.<\/p>\n

Raskas Gustav oli my\u00f6s helppo kohde ilmaiskuille, mik\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 sen suojeluun t\u00e4ytyi uhrata valtavasti resursseja. Tykin operoinnin kerrotaan sitoneen 2\u00a0000 miest\u00e4. Vain viisisataa ty\u00f6skenteli itse tykin parissa, loput suojasivat sen toimintaa maasta ja ilmasta.<\/p>\n

Tykin valtavan tuhovoiman k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena oli onneton tulinopeus. Tykki piti kalibroida uudelleen jokaisen laukauksen j\u00e4lkeen, mik\u00e4 rajoitti sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (l\u00e4hteest\u00e4 riippuen) vain pariinkymmeneen laukaukseen vuorokaudessa.<\/p>\n

Raskaan Gustavin kerrotaan ampuneen kes\u00e4kuussa 1942 yhteens\u00e4 48 ammusta Sevastopoliin. Ne ja tykin testauksen aikana ammutut 250 laukausta riittiv\u00e4t kuluttamaan sen putken vaihtokuntoon. Yhden ammuksen kerrotaan tuhonneen maanalaisen ammusvaraston.<\/p>\n

Raskas Gustav ja Dora toimitettiin seuraavaksi tukemaan Leningradin piirityst\u00e4<\/a>, mutta niill\u00e4 ei ehditty ampua laukaustakaan ennen kuin Neuvostoliitto ajoi saksalaiset per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pel\u00e4ten, ett\u00e4 liittoutuneet onnistuisivat valtaamaan rautatietykit itselleen, saksalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t tuhota Raskaan Gustavin ja Doran itse sodan loppuhetkill\u00e4.<\/p>\n

Raskas Gustav on suurin koskaan rakennettu<\/a> rihlattu ase, jota on k\u00e4ytetty taistelussa. Massansa puolesta se on my\u00f6s suurin koskaan rakennettu liikuteltava tykki.<\/p>\n

Vaikka itse tykit tuhottiin sodan lopussa, niiden ammuksia on s\u00e4ilynyt museoihin. Esimerkiksi Lontoon sotahistoriallisen museon kokoelmissa on 80 senttimetrin Schwerer Gustav -ammus<\/a>, jonka pituus on 3,87 metri\u00e4 ja paino 4 830 kiloa.<\/p>\n

\"\"Raskaan Gustavin ammus esill\u00e4 Lontoon sotahistoriallisessa museossa.<\/p>\n

Daniel Perez Sutil<\/p>\n

Gustavia on esitelty my\u00f6s alla olevilla videoilla.<\/p>\n

Juttu on julkaistu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lokakuussa 2019. Sit\u00e4 on p\u00e4ivitetty ja t\u00e4ydennetty maaliskuussa 2026. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Toisen maailmansodan alkuvaiheilla Ranska oli voimiensa tunnossa olleen natsi-Saksan t\u00e4rkeimpien valloituskohteiden listalla. Natsien kunnianhimoisen suunnitelman edess\u00e4 seisoi kuitenkin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":205357,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,31115,15,18,21,32,13587,19,20,31116,56,16,59,60,61],"class_list":["post-205356","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-natsien-aseet","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-tiesitko","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tykit","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116300584585233687","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205356"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205356\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/205357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=205356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=205356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}