{"id":205518,"date":"2026-03-27T13:59:10","date_gmt":"2026-03-27T13:59:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205518\/"},"modified":"2026-03-27T13:59:10","modified_gmt":"2026-03-27T13:59:10","slug":"miehen-g-piste-loytyi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/205518\/","title":{"rendered":"Miehen \u201dG-piste\u201d l\u00f6ytyi"},"content":{"rendered":"

Anatomian oppikirjoissa on pitk\u00e4\u00e4n esitetty, ett\u00e4 peniksen ensisijainen erogeeninen alue olisi terska. Nyt espanjalaisen Santiago de Compostelan yliopiston tutkijat raportoivat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4<\/a> viel\u00e4 herkemm\u00e4n alueen.<\/p>\n

Peniksen alapinnalla terskan ja varren liitoskohdassa sijaitseva niin sanottu frenulaarinen delta on tutkijoiden mukaan peniksen seksuaalisen tuntemuksen keskus. Aiheesta uutisoi<\/a> New Scientist.<\/p>\n

Tutkimuksessa analysoitiin nelj\u00e4ntoista kuolleen miehen peniksi\u00e4, jotka oli leikattu mikrometrien paksuisiin viipaleisiin ja v\u00e4rj\u00e4tty hermokudoksen esiin tuomiseksi. Tutkijat havaitsivat frenulaarisen deltan hermop\u00e4\u00e4tteiden tiheyden olevan vertaansa vailla peniksess\u00e4. Lis\u00e4ksi alueella on eniten tuntoa v\u00e4litt\u00e4vi\u00e4 aistinelimi\u00e4, jotka esiintyv\u00e4t tihein\u00e4 ryhmin\u00e4, kun taas terskassa ne ovat hajanaisemmin jakautuneita.<\/p>\n

New Scientistin haastattelema Queenslandin yliopiston Eric Chung <\/strong>kommentoi l\u00f6yd\u00f6ksen perusteella, ett\u00e4 frenulaarista deltaa voidaan pit\u00e4\u00e4 \u201dmiehisen\u00e4 g-pisteen\u00e4\u201d. Chung ei ollut osana tutkimusta.<\/p>\n

Frenulaanisen deltan nimesi vuonna 2001 Ken McGrath<\/strong> Aucklandin teknillisest\u00e4 yliopistosta sen kolmionmuotoisen rakenteen perusteella. H\u00e4n my\u00f6s ehdotti nimityst\u00e4 miehen g-piste, mutta termi ei yleistynyt.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan l\u00f6yd\u00f6s tukee niiden henkil\u00f6iden kokemuksia, joille kyseisen alueen stimulointi tuottaa \u201deritt\u00e4in miellytt\u00e4vi\u00e4 ja eritt\u00e4in erikoistuneita tuntemuksia\u201d. Samalla v\u00e4h\u00e4inen aiempi tutkimus viittaa heid\u00e4n mukaansa siihen, ett\u00e4 seksuaalil\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 ja urologiassa on pysyvi\u00e4 katvealueita.<\/p>\n

Tutkimus nostaa esiin my\u00f6s kliinisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tutkijoiden mukaan ymp\u00e4rileikkauksia tekevien l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tulisi olla tietoisia frenulaarisen deltan olemassaolosta, sill\u00e4 osa leikkaustekniikoista kulkee alueen l\u00e4pi ja voi vaurioittaa sen hermoverkkoa.<\/p>\n

Kirurgi Kesley Pedlerin<\/strong> mukaan aluetta ei k\u00e4sitelty h\u00e4nen koulutuksessaan. H\u00e4n sanoo<\/a> New Scientistille, ettei \u201dfrenulaarista deltaa mainita arvostetuimmissa urologisen kirurgian anatomian oppikirjoissa, edes uusimmissa painoksissa.\u201d H\u00e4nen mukaansa tieto alueesta korostaa entisest\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rileikkauksia tulisi tehd\u00e4 vain l\u00e4\u00e4ketieteellisin perustein.<\/p>\n

Tutkijat kertovat jatkavansa vastaavanlaista yksityiskohtaista tutkimusta my\u00f6s em\u00e4ttimen ja klitoriksen hermorakenteista. Perinteisesti g-pisteell\u00e4 on tarkoitettu muutaman senttimetrin em\u00e4ttimen sis\u00e4ll\u00e4 etusein\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sijaitsevaa aluetta. Sen olemassaolosta ei kuitenkaan ole yksimielisyytt\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, koska alueelta ei ole l\u00f6ydetty selke\u00e4\u00e4 hermop\u00e4\u00e4tteiden keskittym\u00e4\u00e4.<\/p>\n

New Scientistin mukaan ultra\u00e4\u00e4nitutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 seksuaalisen kiihottumisen aikana hermorikas klitoriksen sis\u00e4inen osa turpoaa ja painautuu em\u00e4ttimen sein\u00e4m\u00e4\u00e4 vasten, mik\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 herk\u00e4n G-pisteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Anatomian oppikirjoissa on pitk\u00e4\u00e4n esitetty, ett\u00e4 peniksen ensisijainen erogeeninen alue olisi terska. Nyt espanjalaisen Santiago de Compostelan yliopiston…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":205519,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[3973,79,77,33,31,30,30978,875,32,78],"class_list":["post-205518","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-anatomia","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-lisaantyminen","tag-seksi","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116301500702899665","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205518","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=205518"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/205518\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/205519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=205518"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=205518"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=205518"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}