{"id":206566,"date":"2026-03-28T20:53:08","date_gmt":"2026-03-28T20:53:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/206566\/"},"modified":"2026-03-28T20:53:08","modified_gmt":"2026-03-28T20:53:08","slug":"naton-ja-venajan-rajalle-rakennetaan-600-betonibunkkeria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/206566\/","title":{"rendered":"Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n rajalle rakennetaan 600 betonibunkkeria"},"content":{"rendered":"<p>Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Baltian puolustuslinjasta tehtiin kaksi vuotta sitten. Nyt tuli varsinainen hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6s. Rakennusty\u00f6t alkoivat jo ennen virallista hankintaa viime syksyn lopulla.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/7b85d40bee0c9362454ba7b0cb5e7fc0f6a4d2e8a293fced3a6acef2dda1f334.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/1774731188_953_7b85d40bee0c9362454ba7b0cb5e7fc0f6a4d2e8a293fced3a6acef2dda1f334.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n rajan l\u00e4hell\u00e4. Viron bunkkerilinjan rakennusty\u00f6t alkoivat viime vuoden lopulla. Hendrik Tali \/ RKIK<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Viron puolustusvoimien investointikeskus RKIK <a href=\"https:\/\/www.kaitseinvesteeringud.ee\/eesti-ja-lati-hangivad-balti-kaitsevoondi-jaoks-sadu-punkreid\/\" rel=\"noopener nofollow\" target=\"_blank\">julkisti helmikuun lopulla<\/a> p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen hankkia maan it\u00e4rajalle eli Ven\u00e4j\u00e4n vastaiselle rajalle 600 betonibunkkeria. Ne pystytet\u00e4\u00e4n Viron ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisille maarajaosuuksille Peipsij\u00e4rven pohjois- ja etel\u00e4puolille.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Rakennusty\u00f6t aloitettiin jo viime vuoden lopulla ennen lopullista hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.kaitseinvesteeringud.ee\/kagu-eestisse-pannakse-maha-esimesed-punkrid\/\" rel=\"noopener nofollow\" target=\"_blank\">RKIK tiedotti joulukuussa<\/a>. Lis\u00e4ksi kaikkien bunkkerien sijainti on jo p\u00e4\u00e4tetty. Ty\u00f6t on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2027 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Samaan aikaan ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 Viron kanssa vastaavaa linjaa omille mailleen Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n vastaisille rajoille rakentavat my\u00f6s Latvia ja Liettua. Viron osalta rakennusty\u00f6t maksavat 60 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Nyt julkistetussa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 uutta ei ole Baltian puolustuslinjan idea sin\u00e4ns\u00e4, vaan konkreettinen yhdess\u00e4 Latvian kanssa tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s bunkkerien hankinnasta. Poliittinen periaatelinjaus puolustuslinjasta tehtiin jo tammikuussa 2024, RKIK t\u00e4sment\u00e4\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.kaitseinvesteeringud.ee\/en\/baltic-defence-line\/\" rel=\"noopener nofollow\" target=\"_blank\">englanninkielisess\u00e4 hanke-esittelyss\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Bunkkerit ovat vain yksi osa puolustuslinjaa. Kyseess\u00e4 on massiivinen estevy\u00f6hyke, jonka Baltian maat aikovat rakentaa Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liselle rajalle. Varsinaisen piikkilankaisen raja-aidan taakse sijoitetaan muun muassa panssariestekaivantoja ja lohik\u00e4\u00e4rmeen hampaina tunnettuja betonisia panssariesteit\u00e4, miinakentti\u00e4 ja varastoja.<\/p>\n<p>Elementtej\u00e4. Viro rakentaa bunkkereita osin betonielementeist\u00e4, osin paikalla valaen. Hendrik Tali \/ RKIK<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Jos linja toteutuu niin j\u00e4re\u00e4n\u00e4 kuin RKIK sit\u00e4 esittelee infografiikassaan, alkaa rajalinja muistuttaa Berliinin muuria tai <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Inner_German_border\" rel=\"noopener nofollow\" target=\"_blank\">It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Saksan v\u00e4list\u00e4 rajaa<\/a> kylm\u00e4n sodan lopulla 1980-luvulla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kukin bunkkeri on noin 35 neli\u00f6metrin kokoinen, ja sis\u00e4\u00e4n mahtuu noin 10 sotilasta. Rakenteet on suunniteltu sen mukaan, ett\u00e4 bunkkerin pit\u00e4isi kyet\u00e4 suojelemaan sotilaita Ven\u00e4j\u00e4n 152 mm kaliiperin tykist\u00f6n kranaateilta.<\/p>\n<p>Maan alle. Bunkkerit sijoitetaan osittain maanpinnan alapuolelle. Hendrik Tali \/ RKIK<\/p>\n<p>Yksi bunkkeri 300 metrin v\u00e4lein<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Viron koillisraja Peipsij\u00e4rven pohjoispuolella on noin 75 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 mitattuna kartalta, jos mitta-askeleen tarkkuus on noin 1 kilometri. Vastaavasti Viron kaakkoisraja j\u00e4rven etel\u00e4puolella on samalla tavoin mitaten noin 100 kilometrin mittainen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n rajalle on tarkoitus rakentaa yksi bunkkeri noin 300 metrin v\u00e4lein.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">V\u00e4liin j\u00e4\u00e4 Peipsij\u00e4rvi, jonka rannikkoa Viron t\u00e4ytyy tietenkin puolustaa, mutta jota t\u00e4m\u00e4nkertainen bunkkerihankinta ei koske.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Peipsij\u00e4rven \u201dvarsinaisen\u201d osan pinta-ala on 2 600 neli\u00f6kilometri\u00e4 ja koko j\u00e4rven 3 600 km\u00b2, kun mukaan luetaan samalla korkeudella sijaitsevat Kuumaj\u00e4rvi ja Pihkovanj\u00e4rvi. Toisin kuin useimmat Suomen j\u00e4rvet, Peipsij\u00e4rvi on avara ja p\u00e4\u00e4osin saareton.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Juttu on julkaistu alun perin <a href=\"https:\/\/www.tekniikkatalous.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Tekniikka&amp;Taloudessa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Baltian puolustuslinjasta tehtiin kaksi vuotta sitten. Nyt tuli varsinainen hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6s. Rakennusty\u00f6t alkoivat jo ennen virallista hankintaa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":206567,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[802,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,803,28,29,1171,15,18,21,2535,32,19,20,16,872],"class_list":{"0":"post-206566","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-armeijat-ja-aseelliset-joukot","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-levottomuudet-ja-sodat","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-neuvostoliitto","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-puolustuspolitiikka","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-uutiset","31":"tag-vesistot"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116308790934462222","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206566"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/206566\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/206567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=206566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=206566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}