{"id":20700,"date":"2025-08-30T12:17:13","date_gmt":"2025-08-30T12:17:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/20700\/"},"modified":"2025-08-30T12:17:13","modified_gmt":"2025-08-30T12:17:13","slug":"paasiaisena-on-aikaa-hiljentya-lukemiseen-tassa-kymmenen-kirjavinkkia-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/20700\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 on aikaa hiljenty\u00e4 lukemiseen \u2013 t\u00e4ss\u00e4 kymmenen kirjavinkki\u00e4 | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on juhlapyhist\u00e4 leppoisin, koska siihen ei liity kasap\u00e4in velvollisuuksia tai perinteit\u00e4. Silloin on aikaa lukea.<\/p>\n

Ylen kirjallisuustoimittajat valitsivat t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ja viime syksyn kirjasadosta p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen sopivia kirjoja. P\u00e4\u00e4si\u00e4iseen liitet\u00e4\u00e4n usein hiljentyminen, kuolema, uuden alku ja luonnon her\u00e4\u00e4minen. Kaunokirjallisuudessa n\u00e4it\u00e4 teemoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hyvin monessa kirjassa.<\/p>\n

Anna Tuluston vinkit:\"Kolme<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Sanna Karlstr\u00f6m, Olivia Laing ja Petri Tamminen ovat mukana kev\u00e4\u00e4n viimeisiss\u00e4 Kulttuuricocktail Kirjat -jaksoissa. Kuva: Otava, Teos<\/p>\n

Oi rakkautta!<\/strong><\/p>\n

Petri Tammisen<\/strong> pienoisromaani Sinua sinua (Otava, 2025) on arkisen toteava ja filosofinen.<\/p>\n

Kirja kuvaa Prahassa leimahtanutta nuoruuden rakkautta, mutta ennen kaikkea se kertoo muistamisesta ja siit\u00e4, miten nuoruuden tunne voi vaikuttaa my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatellessa kirjailija k\u00e4y l\u00e4pi my\u00f6s suhdettaan \u00e4itiin.<\/p>\n

Tammisen kirja on erityinen my\u00f6s kuvituksen takia. Kirjailijan nuorena ottamat valokuvat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t muistojen todistusvoimaa.<\/p>\n

Taiteen voima<\/strong><\/p>\n

Olivia Laingin<\/strong> esseeteos Yksin\u00e4isten kaupunki (Teos, 2024) on syntynyt yksin\u00e4isyyden kokemuksesta suurkaupungissa.<\/p>\n

Brittil\u00e4inen kirjailija ja kriitikko tarkastelee yksin\u00e4isyytt\u00e4 kuvataiteilijoiden el\u00e4m\u00e4ntarinoiden ja heid\u00e4n teostensa kautta. Vaikka Laing kirjoittaa ulkopuolisuudesta, kirja on lohdullinen.<\/p>\n

Taide voi synty\u00e4 yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja kuvata sit\u00e4, mutta sen avulla voi my\u00f6s voittaa yksina\u0308isyyden.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n ja kuoleman rajatilassa<\/strong><\/p>\n

Sanna Karlstr\u00f6min<\/strong> runoteoksessa Maanp\u00e4\u00e4llinen osa (Otava, 2025) ollaan el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman rajalla. Tiiviit\u00e4, kuulaita runoja lukiessa tuntee hengityksen rytmin.<\/p>\n

Karlstr\u00f6m kirjoittaa ruumiista, sielusta, puutarhasta ja hautajaisliljoista. Ihmisen ruumis on kuin kasvi: sekin jatkuu syv\u00e4lle maan sisa\u0308a\u0308n.<\/p>\n

Miia Gustafssonin vinkit:\"Kirjojen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 kirjoissa pohditaan kuolemaa, mutta lohdullisesti. Kuva: Tammi, Gummerus, Wsoy<\/p>\n

Millaista on luopua el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u2013 ja koirasta<\/strong><\/p>\n

Ruotsalaisen Lisa Ridz\u00e9nin<\/strong> esikoisromaani on ollut j\u00e4ttimenestys. Kurjet lent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4\u00e4n (Tammi, 2025) kertoo koskettavasti vanhan miehen yksin\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Pohjois-Ruotsin maaseudulla. Vaimo on hoitokodissa, joten el\u00e4m\u00e4\u00e4 rytmitt\u00e4v\u00e4t koirasta huolehtiminen ja vaihtuvat kotihoitajat.<\/p>\n

Ridz\u00e9n on sosiologi ja h\u00e4n sai idean kirjaansa l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n isois\u00e4ns\u00e4 luona k\u00e4yneiden kotihoitajien p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t. Kurjet lent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4\u00e4n kuvaa tunteita, kun sanat katoavat ja ajatukset hapertuvat. Kirjan on suomentanut Sirkka-Liisa Sj\u00f6blom.<\/strong><\/p>\n

Kun el\u00e4m\u00e4 alkaa voittaa<\/strong><\/p>\n

Ranskalainen M\u00e9lissa Da Costa<\/strong> on maansa suosituimpia nykykirjailijoita. My\u00f6s Suomessa Da Costa on l\u00f6yt\u00e4nyt lukijansa. Toivoa versovat p\u00e4iv\u00e4t (Tammi, 2025) sopii erinomaisesti kev\u00e4\u00e4seen, sill\u00e4 se kertoo puutarhanhoidon terapeuttisesta voimasta.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Amanda on surun murtama ja haluaa olla yksin pime\u00e4ss\u00e4 talossaan. Ajan kuluessa villiintynyt puutarha saa el\u00e4m\u00e4nilon kuitenkin palaamaan. Romaanin on suomentanut Saana Rusi<\/strong>.<\/p>\n

Voisiko kuolema tuntua t\u00e4llaiselta?<\/strong><\/p>\n

Norjalaisen nobelistin Jon Fossen<\/strong> ensimm\u00e4inen romaanisuomennos Aamu ja ilta (WSOY) on pieni suuri romaani. 120 sivun aikana k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Johanneksen el\u00e4m\u00e4n olennaisimmat asiat eli syntym\u00e4 ja kuolema.<\/p>\n

Fossen omaper\u00e4inen tapa kirjoittaa ilman pisteit\u00e4 luo tekstiin hypnoottisen rytmin. Suomentaja Katriina Huttunen<\/strong> on tavoittanut hienosti tekstin tunnelman.<\/p>\n

Fosse on kirjoittanut teoksen yli 20 vuotta sitten. H\u00e4n kertoi viime syksyn\u00e4 Ylen haastattelussa<\/a>, ett\u00e4 halusi kirjoittaa sellaisen kirjan, \u201dettei kenenk\u00e4\u00e4n tarvitsisi pel\u00e4t\u00e4 kuolemaa\u201d.<\/p>\n

Pietari Kylm\u00e4l\u00e4n vinkit:\"Kolme<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Runoihin ja aforismeihin voi keskitty\u00e4 lyhyess\u00e4kin lukutuokiossa. Kuva: Moebius, Ntamo, Aviador<\/p>\n

Tiiviit\u00e4 ajatuksia maailmasta ja sen ihmisist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Janne Tompurin<\/strong> esikoisteos Sivu\u00e4\u00e4ni\u00e4 (ntamo, 2024) ilahduttaa aforismien yst\u00e4v\u00e4\u00e4. Tompuri kirjoittaa vaivattomasti ja ajattelua her\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Sodista ja maailman sekavuudesta ahdistunut lukija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4 teoksesta rauhaa, mutta paljon ev\u00e4it\u00e4 rauhan rakentamiseen.<\/p>\n

Kalann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 runoja<\/strong><\/p>\n

Anna Aittom\u00e4en<\/strong> esikoisrunokokoelma Ruotokuvia (Aviador, 2024) leikittelee luontorunouden muodoilla ja tekee niist\u00e4 jotain aivan omaansa.<\/p>\n

Luontorunoissa ihminen sekoittuu monenlaisiin el\u00e4m\u00e4nmuotoihin ja maisemiin. Luonnonl\u00e4heisyys tekee siit\u00e4 hyv\u00e4n kev\u00e4tkirjan, kuoleman l\u00e4sn\u00e4olo muistuttakoon p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4.<\/p>\n

Tieteiskirjallisuuden mestari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taitonsa<\/strong><\/p>\n

Scifi- ja fantasiakirjallisuuden mestarin Ursula K. Le Guinin<\/strong> novelleja lukiessa ei voi kuin ihmetell\u00e4 mielikuvituksen lentoa ja voimaa.<\/p>\n

70- ja 80-luvuilla kirjoitetun Kompassiruusun (Moebius, 2024) novelleissa on uskomaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4nni\u00e4 ajatusleikkej\u00e4 ja tulevaisuuden n\u00e4kyj\u00e4: l\u00f6ytyy ilmastoscifi\u00e4, feministist\u00e4 tulkintaa tutkimusmatkoista, muurahaisten kirjoitusta ja kylm\u00e4n sodan paranoiaa. Teoksen on suomentanut Titia Schuurman<\/strong>.<\/p>\n

TET-harjoittelija Siiri Kuivalahden vinkki:<\/p>\n

Kummaa kes\u00e4tunnelmaa yksityissaarella<\/strong><\/p>\n

Yhdysvaltalaisen E. Lockhartin<\/strong> Me olimme valehtelijoita (WSOY, 2021) kertoo Sinclairin perheen oudoista tapahtumista heid\u00e4n omalla yksityissaarellaan, jonne ulkomaailma ei yll\u00e4. Kirjan on suomentanut Riina Vuokko<\/strong>.<\/p>\n

Kirjan tunnelma saa kev\u00e4\u00e4n aurinkoiset p\u00e4iv\u00e4t tuntumaan jo kes\u00e4n iloa t\u00e4ynn\u00e4 olevilta kakkukesteilt\u00e4 tai veneretkilt\u00e4.<\/p>\n

Romaani julkaistiin Yhdysvalloissa jo vuonna 2014 ja se oli arvostelu- ja myyntimenestys. Kirjasta on my\u00f6s toinen osa nimelt\u00e4 Valehtelijoiden saari.<\/p>\n

Voit my\u00f6s jakaa omat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kirjavinkkisi alla olevassa kommenttikent\u00e4ss\u00e4. Keskustelu on auki perjantaihin klo 23:een saakka. Osallistuminen vaatii Yle tunnuksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on juhlapyhist\u00e4 leppoisin, koska siihen ei liity kasap\u00e4in velvollisuuksia tai perinteit\u00e4. Silloin on aikaa lukea. Ylen kirjallisuustoimittajat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":20701,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,2001,379,378,108,380,32,109],"class_list":{"0":"post-20700","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjailijat","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-romaanit","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20700\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}