{"id":207099,"date":"2026-03-29T12:54:19","date_gmt":"2026-03-29T12:54:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/207099\/"},"modified":"2026-03-29T12:54:19","modified_gmt":"2026-03-29T12:54:19","slug":"euroalueen-valtionlainamarkkinat-haasteen-edessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/207099\/","title":{"rendered":"Euroalueen valtionlainamarkkinat haasteen edess\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"Kuva: Euroalueen valtionlainojen tuottotaso on noussut nopeasti Iranin sodan aikana. Kuvassa Saksan 10-vuoltisen Bundin tuottokehitys.<\/p>\n

Hormuzinsalmen sulkeutuminen Iranin konfliktin seurauksena on sys\u00e4nnyt raaka\u00f6ljyn hinnan yli sadan dollarin tynnyrilt\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4nyt sijoittajat uudelleen pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n inflaatiota. Saksan kymmenvuotisen viitelainan, niin sanotun Bundin, tuotto on noussut 3,1 prosenttiin, korkeimmalle tasolle sitten toukokuun 2011, ja kuukaudessa nousua on kertym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes 50 korkopistett\u00e4.<\/p>\n

Italian kymmenvuotinen lainakorko kipusi viikon lopulla 4,1 prosenttiin, ja on noussut kuukauden aikana noin 0,8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Nousu on jo l\u00e4hes samaa luokkaa kuin vuoden 2022 energiakriisin aikana n\u00e4hty myyntiaalto.<\/p>\n

Ranskassa kymmenvuotinen korko on l\u00e4hell\u00e4 3,9 prosenttia, korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2009. Espanjassa vastaava tuottotaso on noin 3,6 prosenttia, mihin ei ole ylletty vuoden 2023 lopun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

My\u00f6s Suomen valtionlainojen tuottotaso on kohonnut nopeasti. 10-vuotisen lainan tuotto on noin 3,4 prosenttia, kun se viel\u00e4 kuukausi sitten oli noin 2,9 prosenttia.<\/p>\n

Liikehdint\u00e4 on voimakasta. Iranin sodan synnytt\u00e4m\u00e4 korkomarkkinoiden volatiliteetti on pakottanut sijoittajat etsim\u00e4\u00e4n suojaa perinteisten turvasatamien ulkopuolelta.<\/p>\n

Markkinoilla odotetaan tuntuvaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyst\u00e4. Korkojohdannaisissa hinnoitellaan kolmea koronnostoa vuodelle 2026.<\/p>\n

EKP kamppailee stagflaatioriskin kanssa<\/p>\n

Euroopan keskuspankki on tilanteen edess\u00e4 vaikean yht\u00e4l\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4. EKP:n viimeisin p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/a> pit\u00e4\u00e4 talletuskorko vakaana 2,0 prosentissa tehtiin yksimielisesti, mutta p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0Christine Lagarde<\/strong>\u00a0korosti n\u00e4kymiin liittyv\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja heikentynytt\u00e4 riskitasapainoa.<\/p>\n

EKP:n neuvoston j\u00e4sen, Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0Olli Rehn<\/strong>\u00a0varoitti Brysseliss\u00e4, ettei nopeaan ratkaisuun pid\u00e4 luottaa. Rehnin mukaan tarjontapuolen rajoitukset nostavat inflaatiota ainakin lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. \u201dEn usko, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi olla liian optimistisia\u201d, Rehn sanoi.<\/p>\n

T. Rowe Pricen\u00a0p\u00e4\u00e4eurostrategisti\u00a0Tomasz Wieladek<\/strong>\u00a0kuvaa tilanteen olevan vaikea sekoitus. Sijoittajat alkavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 hitaamman kasvun ja korkeamman inflaation yhdistelm\u00e4\u00e4n, jota viel\u00e4 pahennetaan finanssipoliittisella elvytyksell\u00e4 ja kasvavilla julkisilla menoilla.<\/p>\n

Valtiot kilpailevat rajallisesta fiskaalitilasta<\/p>\n

Energiahintojen nousu on ajanut eurooppalaisten hallitusten eteen kipeit\u00e4 valintoja. Espanjassa hyv\u00e4ksyttiin viikolla viiden miljardin euron veronkevennyspaketti, jolla pyrit\u00e4\u00e4n suojelemaan kuluttajia. Pakettiin kuuluu arvonlis\u00e4veron lasku 21 prosentista 10 prosenttiin s\u00e4hk\u00f6lle, maakaasulle ja polttoaineille.<\/p>\n

Italia on puolestaan leikannut polttoaineveroja tilap\u00e4isesti 20 prosentilla, mik\u00e4 maksaa 417 miljoonaa euroa huhtikuun 7. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Italia aikoo kattaa tulonmenetykset s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muualta, muun muassa terveydenhuollosta.<\/p>\n

Ranska valitsee tiukemman linjan. P\u00e4\u00e4ministerin mukaan budjettivaje oli vuoden 2025 lopulla 5,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eik\u00e4 \u201ds\u00e4\u00e4st\u00f6possu\u201d ole pohjaton. Ranska on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vain kohdennettuja tukitoimia kovaan paineeseen joutuneille sektoreille kuten maatalous ja kuljetus, ja ne kest\u00e4v\u00e4t huhtikuun ajan 70 miljoonan euron kustannuksella.<\/p>\n

Brugel-ajatushautomon vanhempi tutkija\u00a0Simone Tagliapietra<\/strong>\u00a0muistuttaa, ett\u00e4 liikkumavara on nyt aivan eri luokkaa kuin edellisess\u00e4 energiakriisiss\u00e4. \u201dEurooppalaisilla hallituksilla on fiskaaliset rajoitteet. Kilpailevia tarpeita on paljon, puolustusmenojen kasvu mukaan lukien, ja julkiset budjetit ovat ahtaalla\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Edellisess\u00e4 energiakriisiss\u00e4, syyskuusta 2021 alkaen, eurooppalaiset maat var\u0430sivat ja kohdensivat yhteens\u00e4 651 miljardia euroa energiakustannusten suojaamiseen, Iso-Britannia ja Norja mukaan lukien.<\/p>\n

OECD\u00a0varoitti t\u00e4ll\u00e4 viikolla, ett\u00e4 monet tuolloin toteutetuista toimenpiteist\u00e4 olivat huonosti kohdennettuja ja aiheuttivat merkitt\u00e4vi\u00e4 budjettikustannuksia.<\/p>\n

Italian ja Ranskan spreadit levenev\u00e4t<\/p>\n

Lainamarkkinoiden myyntiaalto on pys\u00e4ytt\u00e4nyt vuosia jatkuneen kehityksen, jossa Italian ja Espanjan kaltaisten periferiavaltioiden lainakustannukset olivat tasaisesti kuronneet kiinni Saksan ja muiden ydinmaiden korkotasoa.<\/p>\n

Italian ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen v\u00e4linen korkoero kapeni vuoden 2025 alussa noin 116 korkopisteest\u00e4 72 korkopisteeseen. Iranin sodan alettua ero on taas laajentunut l\u00e4helle sataa korkopistett\u00e4.<\/p>\n

ING:n\u00a0ekonomisti\u00a0Bert Colijn<\/strong>\u00a0arvioi, ett\u00e4 osa liikkeest\u00e4 voi selitty\u00e4 sijoittajien irtautumisella spreadien kaventumiselle asetetuista positioista. H\u00e4n ei n\u00e4e merkitt\u00e4vi\u00e4 huolia euroalueen valtioiden velanhoitokyvyst\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, mutta lis\u00e4\u00e4: jos tilanne pitkittyy ja fiskaaliset toimet kallistuvat, tilanne voi muuttua.<\/p>\n

Historiallisessa vertailussa spredit ovat edelleen maltillisia. Esimerkiksi koronapandemian myyntiaallon aikana Italian spread Saksaan nousi kolmeen prosenttiyksikk\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Pimcon\u00a0salkunhoitaja\u00a0Konstantin Veit<\/strong>\u00a0arvioi, ett\u00e4 spredin laajeneminen ei kumoa pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin supistumistrendist\u00e4 kertovaa kuvaa. Velankest\u00e4vyyteen liittyvien kysymysten her\u00e4\u00e4minen vaatisi useita vuosia korkeita korkoja ja heikkoa kasvua.<\/p>\n

Saksan Bund avainasemassa<\/p>\n

Kaikkien katse on nyt Saksan viitelainakorossa. Geopoliittinen tilanne on eskaloitunut, kun presidentti\u00a0Donald Trump<\/strong> pident\u00e4\u00e4 Iranille asettamaansa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa Hormuzinsalmen avaamiseksi, kun taas Washingtonista ja Teheranista kantautuvat neuvottelusignaalit ovat ristiriitaisia.<\/p>\n

Saksan julkisten menojen kasvuohjelma on jo valmiiksi pit\u00e4nyt Bundin tuottoa korkealla. Saksan Bundin tuotto on noussut OIS-y\u00f6viitekorron yl\u00e4puolelle \u2013 tasolle, jota ei ole n\u00e4hty sitten globaalin finanssikriisin j\u00e4lkimainingeissa vuosina 2009\u20132010.<\/p>\n

Wieladek T. Rowe Pricelta varoittaa tietyst\u00e4 kynnysarvosta. Jos Bundin tuotto nousisi yli 3,5 prosentin ja pakottaisi Italian ja Ranskan lainakustannukset l\u00e4helle 5 prosenttia, \u201dvelankest\u00e4vyys muuttuu ep\u00e4varmaksi\u201d. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa euroalueen suurimpien talouksien kyky rahoittaa itse\u00e4\u00e4n joutuisi todelliseen koetukseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva: Euroalueen valtionlainojen tuottotaso on noussut nopeasti Iranin sodan aikana. Kuvassa Saksan 10-vuoltisen Bundin tuottokehitys. Hormuzinsalmen sulkeutuminen Iranin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":207100,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,31298,7519,33,31,30,29266,32,78,30757],"class_list":["post-207099","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-euroalueen-talous","tag-euroopan-keskuspankki","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-iranin-sota","tag-suomi","tag-talous","tag-valtionlainat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116312569702502887","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=207099"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207099\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/207100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=207099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=207099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=207099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}