Tutkimus osoitti, ett\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen nukkumaanmenoaika ja unen ajoituksen vaihtelu olivat yhteydess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kohonneeseen riskiin saada vakavia syd\u00e4n- ja verisuonitapahtumia erityisesti, jos mitattu vuoteessaoloaika oli alle kahdeksan tuntia. Riski oli noin kaksinkertainen verrattuna s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti nukkuviin. Sen sijaan her\u00e4\u00e4misajan ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ei ollut yhteydess\u00e4 syd\u00e4ntapahtumiin. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa vakavilla syd\u00e4n- ja verisuonitapahtumilla tarkoitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettuja sairauksia, kuten syd\u00e4ninfarktia tai aivoinfarktia.\u00a0<\/p>\n
\u201dMy\u00f6s aiemmissa tutkimuksissa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi on liitetty syd\u00e4nterveyden riskeihin, mutta nyt tarkastelimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa erikseen nukkumaanmenon, her\u00e4\u00e4misen ja unijakson keskipisteen vaihtelua sek\u00e4 niiden itsen\u00e4isi\u00e4 yhteyksi\u00e4 vakaviin syd\u00e4ntapahtumiin\u201d, Oulun yliopiston tutkijatohtori Laura Nauha<\/a><\/strong> kertoo.\u00a0<\/p>\n Unen pituus ja ajoitus arvioitiin aktiivisuusmittarilla mitatun vuoteessaoloajan perusteella.\u00a0<\/p>\n \u201dErityisesti nukkumaanmenon ajankohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys vaikuttaa olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 syd\u00e4nterveydelle. Kyse on siis arjen rytmeist\u00e4 ja niiss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 vaihtelusta\u201d, Nauha tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksessa oli mukana 3 231 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynytt\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Unirytmi\u00e4 mitattiin aktiivisuusmittarilla viikon ajan 46 vuoden i\u00e4ss\u00e4, ja osallistujia seurattiin terveydenhuollon rekisteritietojen avulla yli 10 vuoden ajan.\u00a0<\/p>\n Nauhan mukaan syd\u00e4nterveytt\u00e4 voidaan tukea monilla arjen valinnoilla. \u201dS\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi on yksi niist\u00e4 keinoista, joihin meill\u00e4 useimmilla on mahdollisuus vaikuttaa.\u201d<\/p>\n