aiemmassa jutussa<\/a> euriborfutuurit kohosivat korkeimmillaan vain noin 2,75 prosenttiin t\u00e4m\u00e4n energiakriisin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\nNyt sodan pitkittyminen ja vauriot \u00f6ljy- ja maakaasuinfrastruktuuriin ovat nostaneet inflaatioennusteita. Nykyhinnoittelussa EKP joutuu nostamaan talletuskorkoaan nykyisest\u00e4 kahdesta prosentista kolme kertaa, 2,75 prosenttiin.<\/p>\n
Vuoden euribor seuraa EKP:n talletuskoron odotusta keskim\u00e4\u00e4rin vuoden ajalle, mutta t\u00e4h\u00e4n korkoon kuuluu my\u00f6s riskilis\u00e4. Korkeimmillaan vuoden euribor ylitt\u00e4isi alkukes\u00e4ll\u00e4 kolme prosenttia.<\/p>\n
Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tasot tarkoittaisivat asuntovelallisen kuukausikuluissa?<\/p>\n
Pahimmillaan 170 euroa lis\u00e4\u00e4 joka kuukausi<\/p>\n
Vuosi sitten 12 kuukauden euribor oli noin 2,37 prosenttia. Siihen n\u00e4hden tiistain noteeraus on noin 0,56 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 korkeampi.<\/p>\n
Vaikutus 200\u202f000 euron lainaan 0,56 prosenttiyksik\u00f6n nousulla on suoraan laskien noin 1\u202f120 euroa vuodessa eli reilu 90 euroa kuukaudessa. Lainan lyhennykset pehmitt\u00e4v\u00e4t iskua hieman.<\/p>\n
Kovin pomppu osuisi toukokuun alkuun, jolloin vuoden takainen vertailuluku oli vain pari prosenttia. Hyppy kolmeen prosenttiin toisi 200\u202f000 euron lainassa yksinkertaisessa laskelmassa 2\u202f000 euron lis\u00e4vuosikulun, kuukausitasolla l\u00e4hes 170 euroa.<\/p>\n
Korkoiskun nyt v\u00e4ist\u00e4neet taas kokisivat ensi vuoden alkupuolella yh\u00e4 0,8 prosenttiyksik\u00f6n nousun euriborissaan, noin 130 euroa kuussa.<\/p>\n
Von Gerich: \u201dN\u00e4in vahvat eiv\u00e4t nousupaineet sent\u00e4\u00e4n ole\u201d<\/p>\n
N\u00e4ihin laskelmiin on syyt\u00e4 suhtautua varauksin. Iranin tilanne on hyvin ep\u00e4varma, ja ep\u00e4varmuudessa korkofuutuurit heiluvat voimakkaasti ja voivat ampua selv\u00e4stikin yli.<\/p>\n
Moni analyytikko edelleen ennakoi, ett\u00e4 konflikti saadaan jotenkin ratkottua ennen kuin energiahintojen paineet voimistuvat ja levi\u00e4v\u00e4t laajemmalle.<\/p>\n
\u2013 N\u00e4in vahvat nousupaineet korkojen alla eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n ole, totesi Nordean p\u00e4\u00e4analyytikko Jan Von Gerich<\/strong> viestipalvelu X:ss\u00e4 tiistaina.<\/p>\n\u2013 Jos tilanne tavalla tai toisella h\u00e4lvenisi, ja energiakauppa saataisiin kulkemaan ainakin l\u00e4hes vanhaan malliin, uskoisin, ett\u00e4 my\u00f6s eurokorkojen nousupaine keventyisi selv\u00e4sti. Esimerkiksi maanantaina Trumpin twiitattua Iran-iskujen lykk\u00e4\u00e4misest\u00e4 markkinakorot laskivat hetkellisesti vauhdilla, toteaa Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen<\/strong> Talousel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\nInflaatioshokista odotetaan Ilvosen mukaan my\u00f6s lyhytt\u00e4, samoin EKP:n mahdollisista reaktioista.<\/p>\n
\u2013 Markkina spekuloi EKP:n k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4n korot laskuun ennen kuin ennakoitujen nostojen koko vaikutusta olisi edes ehditty tuntea, Ilvonen toteaa.<\/p>\n
Korkojen nousun vaikutus ei siten j\u00e4isi pitk\u00e4aikaiseksi, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n korkojen taloutta hidastava vaikutus. Iso ongelma keskuspankeille on se, ett\u00e4 hintojen ja korkojen nousu hidastavat talouskasvua. Korkojen nostaminen ei kuitenkaan lis\u00e4\u00e4 \u00f6ljyn tarjontaaa.<\/p>\n
Edellinen shokki tarjosi oppitunnin<\/p>\n
Asuntovelallisen taakkaan vaikuttaa paljon se, mik\u00e4 viitekorko lainassa on. Nyt n\u00e4hd\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen, kuinka 12 kuukauden euribor sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ison riskin, koska siin\u00e4 n\u00e4kyy nopeasti markkinaodotusten muutos.<\/p>\n
Kolmen kuukauden euribor v\u00e4ist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 odotuksia pidemp\u00e4\u00e4n. Edelleen kolmen kuukauden euribor on alle 2,2 prosentissa. EKP:n ensimm\u00e4ist\u00e4 koronnostoa odotetaan huhtikuulle, joten lyhyt euribor ei viel\u00e4 t\u00e4ysin hinnoittele sit\u00e4. Ja mik\u00e4li EKP kohottaisi korkojaan vain hetkellisesti, kolmen kuukauden euribor seuraisi laskuliikett\u00e4kin nopeasti.<\/p>\n
Asuntovelallinen on voinut sitoa osan lainastaan my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n korkoon \u2013 edellisen korkoshokin tarjoaman oppitunnin j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00f6in euriborin noususta iso osa leikkaantuu pois, eiv\u00e4tk\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4n uutiset niin hermostuta.<\/p>\n
Korkosuojauksia ehtii yh\u00e4 pohtia t\u00e4ss\u00e4kin tilanteessa, mik\u00e4li euriborin p\u00e4ivitys on edess\u00e4.<\/p>\n
Kalliisiin suojaustuotteisiin ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, eik\u00e4 korkokattoja \u2013 ja putkia usein saa vain osaan lainasta. Pitk\u00e4t korot ovat kuitenkin yh\u00e4 matalalla, ja ne ovat kohonneet maltillisemmin kuin lyhyet korot. Siksi ne ovat mahdollinen suojausv\u00e4line, jos talous ei kest\u00e4 isompia yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n
Odotettu inflaatioshokki heikent\u00e4\u00e4 jo osin kasvuodotuksia, ja pitk\u00e4t korot reagoivat paljolti tulevaan kasvun\u00e4kym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Juttu on julkaistu alun perin Talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euribor pomppasi tiistaina jo yli 2,9 prosenttiin. Laskimme esimerkein, paljonko velallisen kuukausikulut nousevat t\u00e4n\u00e4 vuonna, jos korkofutuurit ennustavat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":207632,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[35,79,77,33,31,30,5741,5156,2619,2459,2408,32,78],"class_list":["post-207631","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-24h","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-keskuspankit-keskuspankkitoiminta","tag-korot","tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","tag-rahapolitiikka","tag-rahoitusmarkkinat","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116316273781117275","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=207631"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207631\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/207632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=207631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=207631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=207631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/e36bfc931432ead790b1c7ca2df7a92917429cfaf6608919e1c61f31ad54c963.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/1774845368_426_e36bfc931432ead790b1c7ca2df7a92917429cfaf6608919e1c61f31ad54c963.jpg\")
<\/p>\n