{"id":208080,"date":"2026-03-30T16:11:10","date_gmt":"2026-03-30T16:11:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208080\/"},"modified":"2026-03-30T16:11:10","modified_gmt":"2026-03-30T16:11:10","slug":"yle-esitti-2000-luvun-alussa-historiallista-sarjaa-joka-on-kuin-suomen-downton-abbey","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208080\/","title":{"rendered":"Yle esitti 2000-luvun alussa historiallista sarjaa, joka on kuin Suomen Downton Abbey"},"content":{"rendered":"

Vuosina 1999\u20132003 Yle TV2:lla esityksens\u00e4 sai Hovim\u00e4ki. Kyseess\u00e4 on historiallinen draamasarja, jonka Kotiliesi juuri listasi kymmenen kotimaisen ikisuosikin joukkoon. Sarja p\u00e4\u00e4si listan 10. sijalle.<\/p>\n

Hovim\u00e4ess\u00e4 seurataan kuvitteellisten Lindhofin ja Sep\u00e4n sukuja Suomen historian k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 ja muutosten tuulissa vuosien 1798\u20131907 aikana. Lindhofit omistavat Hovim\u00e4en kartanon ja tilukset, jossa asuvat my\u00f6s Sep\u00e4n torpparisuvun j\u00e4senet.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni Carl Mestertonin <\/strong>ohjaama Hovim\u00e4ki on historiallisena tv-epookkina varsin poikkeuksellinen, koska vastaavaa meill\u00e4 kotimaisessa draamaviihteess\u00e4 ei ole oikein n\u00e4hty: nelj\u00e4n tuotantokauden mittainen tv-sarja kattaa Suomen historiassa reilun sadan vuoden mittaisen ajanjakson.\u00a0<\/p>\n

Useimmiten historialliset ajankuvaukset on kotimaisissa tuotannoissa rajattu sadan vuoden ajanjakson sijaan joko pariin vuosikymmeneen tai tiettyihin historiallisiin tapahtumiin tai taitekohtiin.<\/p>\n

Esimerkiksi toisessa Mestertonin luomassa, eritt\u00e4in rakastetussa Metsolat-tv-sarjassa seurataan ajallisesti reilua kymmenen vuoden ajanjaksoa 80-luvulta 90-luvulle, mik\u00e4 tietysti t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luettaisiin historialliseksi draamaksi, mutta ilmestymisen aikoihin (1993\u20131995) kyse oli sen aikaisesta ajan kuvaamisesta.\u00a0<\/p>\n

Kansakuntamme kannalta kaikista dramaattisimmat ajankohdat, kuten talvi- ja jatkosodan tapahtumat, ovat suosittuja poikkeuksellisia ajanjaksoja dramaattisesti selkeiden, el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman panostensa takia, mutta suosiossa ovat my\u00f6s historiallisesti tunnettujen henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nkertaelokuvat.\u00a0<\/p>\n

Esimerkiksi Timo Koivusalon <\/strong>ohjaama T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -elokuvafilmatisoinneista koottu kahdeksanosainen tv-sarja on n\u00e4hd\u00e4kseni l\u00e4hinn\u00e4 Hovim\u00e4en kaltaista, kotimaista epookkia ja sukukronikkaa.<\/p>\n

Historiallinen draama kietoutuu fiktiivisten hahmojen kautta tositapahtumiin, joten Hovim\u00e4ki pystyy tuomaan esille 1800-luvun el\u00e4m\u00e4n kirjon moninaisuutta is\u00e4ntien ja ty\u00f6v\u00e4en kautta. Tv-sarjan tarinan avulla pystymme peilaamaan yhteiskunnan kehityskulkua nykyhetken n\u00e4k\u00f6kulmasta. Se tarjoaa my\u00f6s psykologisen ikkunan, jonka kautta voimme kokea empatiaa menneiden sukupolvien iloille ja suruille \u2013 samat inhimilliset totuudet ovat s\u00e4ilyneet sukupolvelta toiselle.<\/p>\n

Kiinnitin Hovim\u00e4ess\u00e4 erityisesti huomion siihen, miten Lindhofin ja Sep\u00e4n sukujen j\u00e4lkel\u00e4isten lis\u00e4ksi suuressa roolissa on itse aika ja sen kuluminen.<\/p>\n

Hovim\u00e4ki hyppii reippaasti ajassa eteenp\u00e4in. P\u00e4iv\u00e4t, kuukaudet ja vuodet vilisev\u00e4t sarjassa, koska ennen vanhaan el\u00e4m\u00e4n rytmi oli paljon hitaampi. On sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiat tapahtuivat 1800-luvulla paljon hitaammin, olipa kyse matkustuksesta, tiedon v\u00e4lityksest\u00e4 tai teknologisten innovaatioiden levi\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Sarja tekee my\u00f6s mielenkiintoisia valintoja sill\u00e4, miten p\u00e4\u00e4- ja sivuhahmojen kuolemat saattavat tapahtua ruudun ulkopuolella. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moni sarjan pitk\u00e4aikaisista hahmoista \u201dpoistuu\u201d ilman sen suurempia dramaattisia hetki\u00e4: is\u00e4nt\u00e4 menehtyy saamiinsa palovammoihin, torpan muori katoaa mets\u00e4\u00e4n, piika hukuttautuu ja niin edelleen.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4llaisissa hetkiss\u00e4 sarja osoittaa, ett\u00e4 se on itseasiassa paljon kiinnostuneempi kuoleman seurauksista: siit\u00e4, miten henkil\u00f6n poismeno vaikuttaa h\u00e4nen l\u00e4heisiins\u00e4 tai yhteis\u00f6\u00f6n; miten eloon j\u00e4\u00e4neet kohtaavat tai joutuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n poismenon kanssa.<\/p>\n

\"\" Johanna (Nina Hukkinen) ja Ulla-tyt\u00e4r (Essi Kuparinen) kuuntelevat hartaina keisarin hallitsijavakuutusta. Kuva: Antero Tenhunen \/ Yle.<\/p>\n

Hovim\u00e4ess\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuoleman kohtaamisessa on jotain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen, arkisen tuttua. Hovim\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4 arvostetun matriarkan poismenon suruty\u00f6n, mutta paljon j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sanomatta. Sarja on parhaimmillaan, kun hahmot eiv\u00e4t pysty tai halua k\u00e4sitell\u00e4 sanallisesti l\u00e4heisen poismenoa, koska henkinen kapasiteetti ja oman olemassaolon rajallisuuden kohtaaminen oli liian raskasta.<\/p>\n

Esimerkiksi Matti Sep\u00e4n ensimm\u00e4inen vaimo, Karoliina kuolee keuhkotautiin, mutta sarja ei tee siit\u00e4 numeroa. Sen sijaan Matti nielee surunsa ja jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. El\u00e4m\u00e4 ei ole ollut helppoa, kun tunteiden k\u00e4sittely oli 1800-luvun luokkaa.<\/p>\n

Hovim\u00e4ki on historiallisena epookkina kunnianhimoinen, koska se pyrkii k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kattavasti ison palan Suomen historiasta ja kehyst\u00e4m\u00e4\u00e4n tarinansa t\u00e4t\u00e4 kautta. Historian tuntemus auttaa pysym\u00e4\u00e4n sarjan k\u00e4rryill\u00e4, mutta Hovim\u00e4en tilaa koskettava konteksti tarjoillaan hyvin. Paikoitellen historiallisten tapahtumien rekonstruointi menee kes\u00e4teatterimaisuuden puolelle, mutta onneksi tapahtumat on kehystetty luontevasti hahmojen n\u00e4k\u00f6kulmiin \u2013 kuten Erkki Sep\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta todistettu Oolannin sodan tykitys.<\/p>\n

Toteutuksen tasoa tarkasteltaessa Hovim\u00e4ki on 2000-luvun alun kotimaisten tv-tuotantojen tasoa \u2013 ja sanon t\u00e4m\u00e4n kaikella ymm\u00e4rryksell\u00e4 ja rakkaudella.<\/p>\n

Tv-kameroilla kuvattua tv-sarjaa katsoessa dvd-julkaisulta on helposti huomattavissa, ettei visuaalisesti sen laatu ole p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaava. Nykyisen ter\u00e4v\u00e4piirron aikakaudella Hovim\u00e4ki n\u00e4ytt\u00e4ytyy varsin vaatimattomana usein varsin kursailemattoman tv-kamerakuvan my\u00f6t\u00e4. Nykyajan v\u00e4rim\u00e4\u00e4rittelyt tai kamera-ajot loistavat poissaolollaan, mutta toisaalta t\u00e4m\u00e4 luo selke\u00e4\u00e4 eroa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuotettuihin laatusarjoihin, joissa helposti toistuvat samat kuvakerronnalliset kliseet (droonikamera-ajot ja niin edelleen).<\/p>\n

Kotikutoisuus voi varmasti olla monelle nykykatsojalle raskas rasti, jos sarjaa kohtaan ei tunne suurta nostalgiaa, mik\u00e4 voisi olla pehment\u00e4m\u00e4ss\u00e4 katselukokemusta. Sarjan tarjoamat kuvat ovat p\u00e4\u00e4osin aika litteit\u00e4, mihin on vaikuttanut k\u00e4ytetty kalusto. P\u00e4\u00e4osin Hovim\u00e4ess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aidon tuntuisia, oikeita historian havinaa tarjoamia kuvauspaikkoja, vaikka satunnaisia green screen -kohtauksiakin tulee eteen.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Viides Bridgerton-romanssi keskittyy naispariin \u2013 Netflixin hittisarja k\u00e4ynnisti seuraavan kautensa kuvaukset<\/a><\/p>\n

Sarjassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6 vaihtelee amat\u00f6\u00f6rim\u00e4isest\u00e4 karismaattiseen, mutta jollain tavalla itse en kokenut vanhahtavan kirjakielist\u00e4 dialogia Hovim\u00e4en helmasynniksi. Kyseess\u00e4 on kuitenkin sarja, joka kuvaa 1800\u20131900-luvun Suomea, joten puhuttu kieli saakin mielest\u00e4ni kuulostaa hieman kankealta ja et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 \u2013 sarja itseasiassa monessa kohtaa kuvastaa suomalaista mielenmaisemaa, jossa traagiset tapahtumat ja vaikeudet pit\u00e4\u00e4 ohittaa, jotta hahmojen mielen rauha s\u00e4ilyy.<\/p>\n

Parhaimmillaan Hovim\u00e4ki pystyy tarjoilemaan uskottavia tarinoita, joissa se p\u00e4\u00e4see kuvaamaan suomalaista mielenmaisemaa, valamaan uskoa ihmisyyden hyvyyteen ja tarjoamaan traagisia tarinoita. Jokaisella Hovim\u00e4en kartanon is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 tuntuu olevan surun hetket. Sodat, katovuodet ja kirkon ahdasmielisyys koettelevat hahmoja eri tavoin, mutta my\u00f6s henkil\u00f6kohtaiset kokemukset ovat monen taakkana \u2013 olipa kyse sitten Magnus Lindhofin saamat sotavammat, h\u00e4nen poikansa Carl Magnuksen tyytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 omassa avioliitossaan tai h\u00e4nen poikansa Wilhelm Lindhofin Vava-vaimon levottomuudesta.<\/p>\n

Mutta sitten on pieni\u00e4 hetki\u00e4, jotka valavat uskoa. Henkil\u00f6kohtaiset onnistumiset, oikeuden toteutuminen ja auttamisen halu vaikeinakin hetkin\u00e4 tuovat valoa kaiken kamppailun ja kurjuuden keskelle. Mathilda ja Matti Sep\u00e4n ottopojan pystyess\u00e4 taas puhumaan menetetty\u00e4\u00e4n oman \u00e4itins\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4n oli kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi sarjan vavisuttavimpia hetki\u00e4 itselleni.<\/p>\n

On varsin harmillista, ett\u00e4 sarjaa ei oikein p\u00e4\u00e4se n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n, ei edes esimerkiksi Yle Areenasta. Ehk\u00e4 kyse on tv-sarjan oikeuksista, tai jostain muusta lakiteknisest\u00e4 seikasta. Jos oikein kiltisti pyyt\u00e4isi, niin olisikohan uusintaesitys mahdollista TV2-kanavalla?<\/p>\n

Hovim\u00e4ki on kaikessa kotikutoisuudessaan kuin meid\u00e4n suomalaisten ikioma Downton Abbey.<\/p>\n

Ville Vuorio \u2013 Leffahamsteri<\/strong><\/p>\n

\"\" Ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Kuva: Antero Tenhunen \/ Yle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuosina 1999\u20132003 Yle TV2:lla esityksens\u00e4 sai Hovim\u00e4ki. Kyseess\u00e4 on historiallinen draamasarja, jonka Kotiliesi juuri listasi kymmenen kotimaisen ikisuosikin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":208081,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[133],"tags":[137,33,31,30,32,206,156,109],"class_list":{"0":"post-208080","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-televisiot","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-suomi","13":"tag-televisiot","14":"tag-tv","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116319006743499420","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208080","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208080"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208080\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/208081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208080"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208080"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208080"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}