![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/d04e40ed4f52b9824344fc0227093049915069a1fcc3a1cf225d5034e3f3d42d.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756568829_8_d04e40ed4f52b9824344fc0227093049915069a1fcc3a1cf225d5034e3f3d42d.jpg\")
<\/p>\nVirolaislehti Ekspressin jutussa pohditaan, miksi kukaan ei ajattele, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4isi Suomeen. <\/p>\n
<\/p>\n
Virolaislehden jutussa ihaillaan suomalaisten itsevarmuutta. Kuvituskuva. Andrea Cabajova \/ Alamy Stock Photo, AOP<\/p>\n
Virolaislehti Eesti Ekspressin<\/a> jutussa ihmetell\u00e4\u00e4n, miksi Suomea ei pidet\u00e4 seuraavana mahdollisena Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteena kuten Viroa.<\/p>\n Artikkeli on osa Eesti Ekspressin juttusarjaa, joka k\u00e4sittelee virolaisten sodan pelkoa.<\/p>\n Iltalehti kertoi aiemmin<\/a>, ett\u00e4 virolaiset ovat alkaneet pel\u00e4t\u00e4 sotaa toden teolla. Naapurimme muun muassa hankkivat v\u00e4hemm\u00e4n lapsia, muuttavat ulkomaille ja varautuvat sotaan monin eri tavoin.<\/p>\n Juttusarjan aiemmassa osassa on pohdittu, miksi Viroa pidet\u00e4\u00e4n<\/a> Ven\u00e4j\u00e4n seuraavana kohteena. Tuoreimmassa jutussa pohditaan, miksi kukaan ei ajattele samaa Suomesta.<\/p>\n Eesti Ekspressin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat muun muassa suomalaisten itsevarmuus ja se, ett\u00e4 Suomi ei ole pit\u00e4nyt itsest\u00e4\u00e4n meteli\u00e4.<\/p>\n Virossa ihaillaan sit\u00e4, kuinka varautunut Suomi on. Jassu Hertsmann<\/p>\n Suu supussa<\/p>\n Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei pel\u00e4t\u00e4 sotaa, koska suomalaiset luottavat puolustuskykyihins\u00e4.<\/p>\n \u2013 Suomalaisten tunnusmerkki on vahvuus ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys. Ja jos tied\u00e4t, mit\u00e4 teet, pelk\u00e4\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n, sanoo Ulkoministeri\u00f6n apulaisp\u00e4\u00e4sihteeri Martin Roger<\/strong>.<\/p>\n Lehden haastattelemien henkil\u00f6iden mukaan Suomella on ollut paljon enemm\u00e4n aikaa valmistautua, koska se ei ollut osa Neuvostoliittoa, kuten Viro. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Suomen lukuisat v\u00e4est\u00f6nsuojat.<\/p>\n \u2013 Kolme sukupolvea on ehtinyt valmistautua, ja vaikka Virossa k\u00e4ytiin vain muutama vuosikymmen sitten lempe\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuisi, jos asevelvollisuus lakkautettaisiin, Suomessa asiasta ei ole koskaan keskusteltu vakavasti, jutussa kerrotaan.<\/p>\n Virolaisdiplomaatti Matti Maasikaksen<\/a> mukaan Suomi alkoi varautua sotaan jo 80 vuotta sitten, kun suomalaiset k\u00e4tkiv\u00e4t aseita aselevon julistamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u2013 Ja kuten suomalaisille on tyypillist\u00e4, he ovat tehneet sen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen perusteellisesti. Suunnitelman mukaan \u2013 ja suu kiinni.<\/p>\n Lehden haastattelemat henkil\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi ei ole pit\u00e4nyt meteli\u00e4 sodan mahdollisuudesta tai varautumisestaan siihen. Jutussa kerrotaan, ett\u00e4 jopa Urho Kekkosen<\/a> presidenttiyden aikana Suomi varautui sotaan, vaikka siit\u00e4 ei saanut puhua.<\/p>\n Jopa Viron presidentti Alar Karis ihmettelee, miksi ihmiset eiv\u00e4t pid\u00e4 Suomea Ven\u00e4j\u00e4n seuraavana kohteena. Pete Anikari<\/p>\n