![\"Pike](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/39-161817469c532452c3e1.jpeg\")
<\/p>\nSuomen ymp\u00e4rist\u00f6\u00adkeskuksen viisi vuotta kest\u00e4nyt tutkimus osoittaa, ett\u00e4 merimetsojen pesiin p\u00e4\u00e4tyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 muoviroskaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Pike Nuortila kuvasi Vihdiss\u00e4 kuusipeuran, jonka sarviin on tarttunut palloverkko. Kuva: Pike Nuortila<\/p>\n
Luontokuvausta harrastava Pike Nuortila<\/strong> kohtasi h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n n\u00e4yn Vihdiss\u00e4 maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Rauhallista pikkutiet\u00e4 ajellessaan Nuortila n\u00e4ki omakotitalon pihassa lauman kuusipeuroja, joista yhdell\u00e4 oli jotain sarvissaan.<\/p>\n Sarviin oli takertunut ilmeisesti sulkapalloverkko.<\/p>\n Nuortila nappasi muutaman valokuvan auton ikkunasta ja jakoi yhden niist\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomen luonnonvalokuvaajat -nimisess\u00e4 Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kuva her\u00e4tti tuhansia reaktioita ja toista sataa kommenttia, eik\u00e4 ihme: sarviin takertunut verkko kuvastaa poikkeuksellisen visuaalisella tavalla ihmisen ja villiel\u00e4imen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n Roskaavien ihmisten ja villiel\u00e4inten yhteiselo n\u00e4kyy karulla tavalla my\u00f6s Helsingin Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6talolla parhaillaan esill\u00e4 olevassa valokuvan\u00e4yttelyss\u00e4<\/a>, joka kertoo merten roskaantumisen vaikutuksesta merilintuihin.<\/p>\n Taustalla on Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen viisi vuotta sitten alkanut tutkimus, jossa selvitettiin roskan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merimetsojen pesiss\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 saarella Kirkkonummen, Espoon, Kotkan ja Porvoon alueilla.<\/p>\n Tutkituista merimetson pesist\u00e4 58 prosenttia sis\u00e4lsi roskaa, josta 95 prosenttia oli muovia.<\/p>\n \u2013 K\u00f6ysi\u00e4, naruja, kalastusv\u00e4lineit\u00e4, ty\u00f6mailta per\u00e4isin olevaa panoslankaa, luettelee tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi<\/strong>.<\/p>\n Lehtiniemen mukaan tutkimusta on jatkettu t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka, ja saman trendin voi sanoa jatkuneen: saarien roskaantuminen on runsasta ja jatkuvaa, ja roskia p\u00e4\u00e4tyy koko ajan my\u00f6s lintujen pesiin.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkijat tutkivat merimetson pesi\u00e4 Suomenlahden saaristossa. Kuva: Maiju Lehtiniemi \/ SykeEl\u00e4inten kekseli\u00e4isyys ja sopeutuvaisuus yll\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/p>\n Maailman meriin p\u00e4\u00e4tyy vuosittain<\/a> miljoonia tonneja muoviroskaa. Miljoona tonnia vastaa noin 400 olympiakokoisen uima-altaan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Roskista ehk\u00e4 yleisin on tupakantumppi, joita arvioidaan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n luontoon jopa 4,5 biljoonaa kappaletta<\/a> vuodessa. Biljoona on tuhat miljardia, eli luku jossa on ykk\u00f6nen ja kaksitoista nollaa.<\/p>\n Mittakaava on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja luvut lohduttomia, mutta el\u00e4inten sopeutuvaisuus ja kekseli\u00e4isyys tuo tarinaan oman pienen sivupolkunsa.<\/p>\n Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi kertoo merimetsoluodoilla pesi\u00e4 tutkineen ryhm\u00e4n havainneen, ett\u00e4 osa pesist\u00e4 oli selv\u00e4sti koristeltu luonnosta l\u00f6ytyneill\u00e4 roskilla.<\/p>\n \u2013 Joidenkin pesien kohdalla tuli vahvasti sellainen tunne, ett\u00e4 vaikkapa pes\u00e4\u00e4 reunustava kirkkaan v\u00e4rinen k\u00f6ysi on laitettu siihen tarkoituksella. Pohdimme yhdess\u00e4, voivatko esimerkiksi koiraat saada paremmin naaraita houkuteltua luokseen, jos pes\u00e4 on koristeltu oikein n\u00e4tiksi.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kasvomaski on p\u00e4\u00e4tynyt osaksi merimetson pes\u00e4\u00e4. Kuva: Maiju Lehtiniemi \/ Syke<\/p>\n Sama logiikka saattaa p\u00e4te\u00e4 my\u00f6s Vihdin kuusipeuraan. Kuusipeurapukin nimitt\u00e4in tiedet\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4v\u00e4n tarkoituksellisesti sarviinsa kaikenlaista \u201dkoristetta\u201d kiima-ajan l\u00e4hestyess\u00e4 syksyll\u00e4.<\/p>\n N\u00e4in se pyrkii kasvattamaan sarviensa kokoa ja korostamaan asemaansa lajitoveriensa keskuudessa. Pike Nuortilan Facebookiin jakaman kuvan alle kertyneiden kommenttien perusteella peura on n\u00e4hty verkko sarvissaan samalla seudulla jo syksyll\u00e4.<\/p>\n On siis t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 peura on sotkenut verkon sarviinsa tahallisesti.<\/p>\n \u2013 On joka tapauksessa aika hurja ajatus, ett\u00e4 se on viett\u00e4nyt koko talven sen verkon kanssa, Nuortila sanoo.<\/p>\n Tuoreen ja laajalti uutisoidun puolalaistutkimuksen mukaan<\/a> jotkin lintulajit ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkoituksella my\u00f6s tupakantumppeja pesiins\u00e4 ja hy\u00f6tyv\u00e4t niist\u00e4 eri tavoin.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 esimerkit ovat kuitenkin harvinaisia valonpilkahduksia \u2013 isossa kuvassa roskaaminen on luonnolle ja el\u00e4imille valtava riesa.<\/p>\n Esimerkiksi meriin ja j\u00e4rviin hyl\u00e4tyt kalaverk<\/a>ot tai rannoille j\u00e4tetyt siimat ja kouk<\/a>ut voivat aiheuttaa linnuille ja kaloille tuskaisen ja hitaan kuoleman.<\/p>\n Saman tekee my\u00f6s rikkoutunut lasi tai muovi, joka ei sula elimist\u00f6ss\u00e4, ja voi aiheuttaa tukehtumisvaaran.<\/p>\n Vaasassa sukellettiin viime huhtikuussa merest\u00e4 muun muassa vanhoja kalastustarvikkeita, jotka voivat olla vaarallisia kaloille ja linnuille:<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen ymp\u00e4rist\u00f6\u00adkeskuksen viisi vuotta kest\u00e4nyt tutkimus osoittaa, ett\u00e4 merimetsojen pesiin p\u00e4\u00e4tyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 muoviroskaa. Avaa kuvien katselu Pike…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":208634,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,11606,31421,71,31423,72,31422,476,118,7216,32,119,1168,2391,477,447],"class_list":["post-208633","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kaupunkiluonto","tag-kaupunkiymparistotalo","tag-kotimaa","tag-kuusipeura","tag-luonto","tag-merimetso","tag-nature","tag-science","tag-suomen-ymparistokeskus","tag-suomi","tag-tiede","tag-uusimaa","tag-vihti","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116322451246573747","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208633"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208633\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/208634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Suomen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/39-161819069c5336ae2936.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kasvomaski](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/39-161819269c5336d22eb6.jpeg\")
<\/p>\n