{"id":208644,"date":"2026-03-31T07:06:11","date_gmt":"2026-03-31T07:06:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208644\/"},"modified":"2026-03-31T07:06:11","modified_gmt":"2026-03-31T07:06:11","slug":"maarit-hurmerinta-on-jo-isoisoaiti-janna-tyttaren-perhe-asuu-samalla-tontilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208644\/","title":{"rendered":"Maarit Hurmerinta on jo isoiso\u00e4iti &#8211; Janna-tytt\u00e4ren perhe asuu samalla tontilla"},"content":{"rendered":"<p>    <img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/VIVA_Maarit_Hurmerinta_21A8228_edit_0001.jpg\" alt=\"Maarit Hurmerinnalla on jo lapsenlapsenlapsia. Pikkuinen Noah asuu samassa pihassa.\" width=\"2000\" height=\"1449\" class=\"wp-image-701741\" loading=\"eager\"  \/>Maarit Hurmerinnalla on jo lapsenlapsenlapsia. Pikkuinen Noah asuu samassa pihassa.    <\/p>\n<p class=\"wp-block-post-excerpt__excerpt\">Maarit Hurmerinnalla on jo lapsenlapsenlapsia. Tiivis perhe on h\u00e4nelle kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4. Ja musiikki \u2013 se on l\u00e4hestulkoon pyh\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>Voiko t\u00e4llaista ollakaan. Pariskunta on tehnyt t\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4 jo viisikymment\u00e4 vuotta ja silti edelleen k\u00e4y niin kuin k\u00e4vi <strong>Maarit<\/strong> ja <strong>Sami Hurmerinnalle<\/strong> joitakin viikkoja sitten Sein\u00e4\u00adjoella heti esityksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Sami henk\u00e4isi keikan j\u00e4lkeen vaimolleen, ett\u00e4 \u201dhitto, kun on hienoa olla keikalla sun kanssa! \u201d <\/p>\n<p>Mihin Maarit, ett\u00e4 \u201dEi ole totta! Tied\u00e4tk\u00f6, mit\u00e4 ihan just ajattelin \u2013 aioin sanoa juuri samat sanat sulle. On t\u00e4m\u00e4 vain upeeta!\u201d<\/p>\n<p>Maarit istuu helsinkil\u00e4isravintolan p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja muistelee koskettavaa hetke\u00e4 herkistyneen\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dTulee tippa silm\u00e4\u00e4n, kun tajuan, ett\u00e4 on yh\u00e4 tilanteita, jolloin me samaan aikaan huomaamme, kuinka onnekkaita olemme olleet, ett\u00e4 saamme olla yhdess\u00e4 ja tehd\u00e4 musiikkia \u2013 ja matka jatkuu. Sami on paitsi rakas ja upea aviomies my\u00f6s hemmetin hyv\u00e4 kitaristi. Arvostan h\u00e4nt\u00e4 suunnattomasti.\u201d<\/p>\n<p>Tuolloin Sein\u00e4joella pariskunnalla oli niin sanottu Maarit Hurmerinta Duo -keikkailta, Sami soitti kitaraa ja Maarit koskettimia sek\u00e4 lauloi. Ohjelmisto koostui heid\u00e4n yhteisist\u00e4 kappaleistaan.<\/p>\n<p>\u201dKaksistaan teemme ja esit\u00e4mme sellaista musiikkia, josta pid\u00e4mme itsekin. Kun musiikki tulee suoraan syd\u00e4mest\u00e4, on mutkatonta esiinty\u00e4 ja jakaa fiilikset toistemme sek\u00e4 yleis\u00f6n kanssa.\u201d<\/p>\n<p>Maarit ja Sami ovat olleet yhdess\u00e4 yli 50 vuotta, ja yh\u00e4 kulkee vahvasti. Maarit herkistelee viel\u00e4 harvinaisen el\u00e4m\u00e4nmittaiseen yhdess\u00e4 tekemisen tunnelmaa \u2013 sit\u00e4 kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 molemmat vilpitt\u00f6m\u00e4sti arvostavat toisiaan my\u00f6s muusikkoina, eiv\u00e4tk\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rakastettuina puolisoina. Samalla h\u00e4n tutkii jo toisella silm\u00e4ll\u00e4 ruokalistaa perinteikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Elite-ravintolassa Helsingiss\u00e4. Hetken p\u00e4hk\u00e4ilty\u00e4\u00e4n h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy tilaamaan liekitetyt katkaravut. <\/p>\n<p>\u201dIhanaa ruokaa tiedossa. On niin monia asioita, mist\u00e4 voin olla kiitollinen.\u201d <\/p>\n<p>Perhe on aina ykk\u00f6nen<\/p>\n<p>Tuleva aviopari tapasi ensikerran Kulttuuritalon takahuoneessa vuonna 1974. Samin kaveri oli basistina silloisessa Maaritin b\u00e4ndiss\u00e4, ja Sami tuli paikalle varta vasten tavatakseen ihailemansa laulajan. Eik\u00e4 h\u00e4n saapunut paikalle turhaan.<\/p>\n<p>\u201dSinne Sami ilmestyi takahuoneeseen, nojaili pianoon, katseli minua ja aika nopeasti oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on menoa nyt. Yh\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 meid\u00e4t on toisillemme luotu.\u201d <\/p>\n<p>Pian ensikohtaamisen j\u00e4lkeen Sami liittyi Maaritin Afrikan t\u00e4hti -b\u00e4ndiin, ja he meniv\u00e4t naimisiin jo samana vuonna. Nopeasti syntyi poika <strong>Samuli<\/strong>, tyt\u00e4r <strong>Janna<\/strong> syntyi kuusi vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Yhdess\u00e4 on pysytty ja kaikki on jaettu, perheen lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6t. Miltei kaikki Maaritin hittilaulut ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n yhteisty\u00f6n\u00e4 syntyneit\u00e4.<\/p>\n<p>Maarit sanoo, ett\u00e4 Samilla ja h\u00e4nell\u00e4 on sama optimistinen el\u00e4m\u00e4nasenne. Molemmat haluavat n\u00e4hd\u00e4 asioiden hyv\u00e4n puolen eik\u00e4 vaikeuksia j\u00e4\u00e4d\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n hautomaan. Musiikki soi ja laulu jatkuu. <\/p>\n<p>\u201dSami on ehk\u00e4 empaattisin ihminen, jonka tied\u00e4n. Saan h\u00e4nelt\u00e4 jatkuvasti rakkautta, tarvittaessa olkap\u00e4\u00e4n tueksi ja aina ymm\u00e4rryst\u00e4. Pitk\u00e4 yhteinen el\u00e4m\u00e4, lapset ja yhdess\u00e4 tehty musiikki ovat antaneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n syvyytt\u00e4, jota ei voi mill\u00e4\u00e4n mittarilla mitata.\u201d<\/p>\n<p>Maarit hymyilee hiukan ja lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 he riitelev\u00e4tkin, v\u00e4lill\u00e4 tosi r\u00e4v\u00e4k\u00e4sti, mutta rakkaus on aina riitt\u00e4nyt. H\u00e4n sanoo olevansa pariskunnan temperamenttisempi puolisko, malttamaton ja helposti kiihtyv\u00e4. Sami on rauhallisempi.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> <a href=\"https:\/\/anna.fi\/ihmiset\/ikuinen-lapsi\" type=\"post\" id=\"696530\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tuula Amberlalla on kolme adoptiolasta ja pitk\u00e4 avioliitto: \u201dMinulla on maailman kiltein mies\u201d<\/a><\/p>\n<p>\u201dErilaisuus paitsi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 my\u00f6s \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. El\u00e4n t\u00e4ysin tunteella. Minun on pit\u00e4nyt koko ajan opetella rauhoittumaan, kuuntelemaan toista ja olemaan k\u00e4rsiv\u00e4llinen. Onneksi temperamenttini on i\u00e4n karttuessa hiukan tasoittunut. Iso voimavara ja pehment\u00e4j\u00e4 meill\u00e4 on yhteinen huumori, osaamme molemmat nauraa itsellemme.\u201d<\/p>\n<p>Onni ja kiitollisuus ovat sanat, jotka toistuvat, kun Maarit kuvailee perhett\u00e4\u00e4n ja pitk\u00e4\u00e4 parisuhdettaan. <\/p>\n<p>Luopumisen opettelua<\/p>\n<p>Maarit ja Sami muuttivat nykyiselle kotitontilleen yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten. Heid\u00e4n ihana talonsa oli kolmikerroksinen, ja tilaa oli sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 ulkona. Oli iso nurmikentt\u00e4 sek\u00e4 muun muassa kymmenen omenapuuta sek\u00e4 kaksi p\u00e4\u00e4ryn\u00e4puuta.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 huvikummussa ovat kasvaneet lapset, ja siin\u00e4 talossa on juhlittu perheen juhlat ja siell\u00e4 ovat syntyneet monet Maaritin t\u00e4rke\u00e4t laulut. Taloon liittyy l\u00e4hes koko perheen historia, ja pitk\u00e4\u00e4n Maarit ajattelikin, ett\u00e4 se tulee olemaan heid\u00e4n loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 koti.<\/p>\n<p>Kun lapset aikuistuivat ja muuttivat kotoa pois, alkoi h\u00e4nen mielens\u00e4 hiljalleen muuttua: Olihan talo aika iso kahdelle, ja olihan puutarhassa paljon hoitamista. Ehk\u00e4 pienempi asunto riitt\u00e4isi. Sit\u00e4 paitsi kerroksesta toiseen liikkuminen alkoi rasittaa, kun ik\u00e4\u00e4 tuli lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>\u201dNurmikent\u00e4n ajaminen k\u00e4vi ty\u00f6st\u00e4, ja kun joskus syksyisen keikkaillan j\u00e4lkeen tulin kotiin ja ker\u00e4sin \u00e4mp\u00e4reitt\u00e4in omenia puiden alta, omenapuut eiv\u00e4t tuntuneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n idyllilt\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>V\u00e4hitellen ratkaisu kypsyi. He p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t muuttaa, kun viel\u00e4 kykeniv\u00e4t siihen. <\/p>\n<p>\u201dPanimme talon myyntiin, jaoimme ison tontin ja p\u00e4\u00e4dyimme rakentamaan meille pienemm\u00e4n yksikerroksisen talon, ja saimme viel\u00e4 lohkaistuksi tontinpalan Jannankin kodille.\u201d<\/p>\n<p>Muutto tarkoitti paljosta luopumista ja suurta raivausta. Koska tilaa oli, tavaraa oli kertynyt suunnattomasti.<\/p>\n<p>\u201dVanhoja ty\u00f6kaluja, kirjoja, huonekaluja, lasten luistimia \u2013 paljon roinaa heitimme pois ja annoimme kiertoon\u2026 Sami pisti haikein mielin osan kitaroistaan myyntiin \u2013 niille ei yksinkertaisesti ollut tilaa. Minulle raskain p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli luopua isosta flyygelist\u00e4ni. Kun kaksi miest\u00e4 tuli kantamaan sit\u00e4 pois, en kest\u00e4nyt katsoa tilannetta vierest\u00e4, vaan menin makuuhuoneeseen itkem\u00e4\u00e4n. Olin ostanut flyygelin 1990-luvulla ja yh\u00e4kin kaipaan sen sointia.\u201d<\/p>\n<p>Musiikki auttaa aina<\/p>\n<p>Kun Maarit pari vuotta sitten kuunteli Ylen audiodraamaa Maarit \u2013 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja rakkautta, h\u00e4n sai tavallaan el\u00e4\u00e4 uudestaan nuoruusvuosiaan.<\/p>\n<p>\u201dSiin\u00e4 on paljon totta, eik\u00e4 tarinasta tullut yht\u00e4\u00e4n vaivaantunut olo. Aika lailla sellaista se oli. Musiikkia ja rakkautta meill\u00e4 on riitt\u00e4nyt, muusta on ollut joskus puutettakin. Olen saanut kokea niin paljon ja el\u00e4\u00e4 niin hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Rakkauden, ihanien ihmisten ja kokemusten m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitaten olen miljon\u00e4\u00e4ri.\u201d<\/p>\n<p>Maaritin on v\u00e4lill\u00e4 vaikea uskoa, ett\u00e4 monista asioista on jo kymmeni\u00e4 vuosia ja ett\u00e4 h\u00e4n todellakin on yli seitsem\u00e4nkymppinen.<\/p>\n<p>\u201dHetkitt\u00e4in havahdun siihen, ett\u00e4 ent\u00e4 sitten, jos sairastun vakavasti tai ent\u00e4 jos en oikeasti en\u00e4\u00e4 jaksa.\u201d<\/p>\n<p>Virallisesti h\u00e4n on jo el\u00e4kkeell\u00e4, ja ty\u00f6tahti on hiukan hellitt\u00e4nyt, mutta musiikinteko sek\u00e4 keikkailu jatkuvat yh\u00e4.<\/p>\n<p>Maarit sanoo, ett\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4n ett\u00e4 Sami soittelevat ja kehittelev\u00e4t musiikkia l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in. Sami istuu olohuoneen sohvalla ja n\u00e4pp\u00e4ilee kitaraa, h\u00e4n ty\u00f6huoneessa pikkupianon \u00e4\u00e4ress\u00e4. Molemmilla on omia projekteja, mutta he auttavat ja korjaavat toisiaan ja pyyt\u00e4v\u00e4t kommentteja. Biisit eiv\u00e4t synny yhdess\u00e4 vaan pikemminkin rinnakkain.<\/p>\n<p>\u201dSami on suora ja rehellinen ihminen. H\u00e4n on paras ja tiukin kriitikkoni, sielt\u00e4 tulee aina suorat sanat. H\u00e4nen arvosteluissaan on selke\u00e4 k\u00e4rki, eik\u00e4 kritiikki ole koskaan henkil\u00f6kohtaista. Mutta joskus hermostun, sill\u00e4 valitettavan usein h\u00e4nen huomioissaan on per\u00e4\u00e4. H\u00e4n kuulee heti, jos jokin ei toimi.\u201d <\/p>\n<p>Maarit on ollut muusikko lapsesta saakka, mist\u00e4\u00e4n muusta ammatista h\u00e4n ei ole koskaan haaveillutkaan. <\/p>\n<p>\u201dMusiikki on minulle valtava voima, josta saan tukea heikkoina hetkin\u00e4 ja se auttaa kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Siihen voi paeta kaipuussa ja masennuksen hetkin\u00e4. Musiikki yhdist\u00e4\u00e4, auttaa ja lohduttaa ja siin\u00e4 voin kokea jotakin sellaista yhteytt\u00e4 ja pyhyytt\u00e4, jota en tavoita miss\u00e4\u00e4n muussa.\u201d<\/p>\n<p>Onnellinen isovanhemmuus<\/p>\n<p>Nyt Maarit ja Sami ovat asuneet uudessa talossaan jo pian pari vuotta, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s tuntuu oikealta. Erityisen kivaa on, ett\u00e4 tyt\u00e4r Janna ja seitsem\u00e4nvuotias lapsenlapsi <strong>Noah<\/strong> asuvat samassa pihapiiriss\u00e4. Heid\u00e4n kanssaan soitellaan ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in. On k\u00e4tev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poika voi kipaista Mamin ja Samin luo ilman p\u00e4\u00e4llysvaatteita.<\/p>\n<p>\u201dMinulla on aina ollut tapana seisoa portailla ja katsoa, kun h\u00e4n juoksee takaisin kotiinsa. Nykyisin on muutaman kerran tapahtunut my\u00f6s niin, ett\u00e4 kun min\u00e4 l\u00e4hden heid\u00e4n luotaan, Noah puolestaan j\u00e4\u00e4 portaille seisomaan ja seuraamaan, ett\u00e4 Mami p\u00e4\u00e4see turvallisesti kotiin.\u201d<\/p>\n<p>Janna on muusikko kuten vanhempansakin, mutta Samuli on aivan muulla alalla. H\u00e4nell\u00e4 on kaksi lasta <strong>Waltteri<\/strong> ja <strong>Fiona<\/strong>, ja nyt parikymppisell\u00e4 Waltterillakin on jo lapsia, joten isovanhemmilla riitt\u00e4\u00e4 hellitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> <a href=\"https:\/\/anna.fi\/ihmiset\/muska-babitzin-kirkan-kuolemasta\" type=\"post\" id=\"672473\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kirkan kuolema oli Muskan el\u00e4m\u00e4n pahin paikka: \u201dOlin v\u00e4h\u00e4n aikaa hoidossa Lapinlahden sairaalassa\u201d<\/a><\/p>\n<p>Parasta isovanhemmuudessa on Maaritin mielest\u00e4 se, ett\u00e4 saa olla l\u00e4sn\u00e4 pienten parhaissa hetkiss\u00e4 mutta t\u00e4ytt\u00e4 hoitovastuuta ei en\u00e4\u00e4 ole. <\/p>\n<p>\u201dOlen rakastava ja huolehtiva iso\u00e4iti. T\u00e4rkeint\u00e4 on luoda mahdollisimman turvallinen ilmapiiri, ja mielest\u00e4ni isovanhemmilla on oikeus v\u00e4h\u00e4n lelli\u00e4kin. Saan kehitell\u00e4 omia tekemisi\u00e4 sek\u00e4 toisinaan jopa poikkeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Samulikin asuu melko l\u00e4hell\u00e4, ja Maarit sanoo pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kiinte\u00e4sti yhteytt\u00e4 my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n perheeseen.<\/p>\n<p>\u201dPojan ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ovat kiireiset, mutta iltaisin h\u00e4n on kova saunomaan ja usein h\u00e4n soittaa minulle vilvoitellessaan kesken l\u00f6ylyjen.\u201d<\/p>\n<p>\u201dVaikka musiikki on minulle koko el\u00e4m\u00e4, perhe on silti ehdoton ykk\u00f6sasia. Sit\u00e4 ei ylit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Uudessa kodissa Maaritilla on vain pieni piano, flyygeli ei mahtunut sis\u00e4\u00e4n, mutta sen sijaan kuntopy\u00f6r\u00e4lle tehtiin tilaa.<\/p>\n<p>\u201dYrit\u00e4n polkea joka p\u00e4iv\u00e4 tunnin kuntopy\u00f6r\u00e4\u00e4, ja kuuntelen samalla \u00e4\u00e4nikirjaa. Ik\u00e4 tekee sen, ett\u00e4 on pakko pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s fyysisest\u00e4 kunnostaan.\u201d<\/p>\n<p>Luonnollinen usko ja t\u00e4rke\u00e4 rutiini<\/p>\n<p>Maaritin isois\u00e4 oli italialainen ja \u00e4iti oli katolinen. Maarit sanoo ettei h\u00e4n ole perinteisell\u00e4 tavalla kirkkouskovainen.<\/p>\n<p>\u201dUskon jumalaan, rakkaudellisuuteen sek\u00e4 hyvyyteen ja kunnioitan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Uskonto on minulle hyvin henkil\u00f6kohtainen asia.\u201d <\/p>\n<p>H\u00e4n sanoo olevansa katolinen, mutta k\u00e4yneens\u00e4 ripill\u00e4 vain kerran, \u00e4idin toiveesta.<\/p>\n<p>\u201dOlin hyvin nuori, ehk\u00e4 11-vuotias, ja pappi oli aika ankaran tuntuinen. Kun h\u00e4n kehotti minua tunnustamaan syntini, suorastaan s\u00e4ik\u00e4hdin. Mit\u00e4 pahaa min\u00e4 pieni tytt\u00f6 olisin tehnyt? En h\u00e4diss\u00e4ni keksinyt mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 synti\u00e4, mit\u00e4 olisin muka tehnyt. Jotenkin papin asenne oli kuitenkin painostava, ja tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 nyt on pakko keksi\u00e4 jotakin. Niinp\u00e4 valehtelin, ett\u00e4 olin varastanut \u00e4idilt\u00e4 kaksi markkaa. Se oli h\u00e4t\u00e4valhe, mutta pappi oli tyytyv\u00e4inen ja antoi minulle synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n.\u201d<\/p>\n<p>Sen j\u00e4lkeen Maarit ei ole ripitt\u00e4ytynyt, mutta h\u00e4n sanoo olleensa aina omalla laillaan uskovainen.<\/p>\n<p>H\u00e4nelle uskonnollisuuteen kuuluu se, ett\u00e4 h\u00e4n tavallaan rukoilee joka ilta. H\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 jumalaa kaikista ihanista asioista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja muistaa toivoa hyv\u00e4\u00e4 kaikille l\u00e4heisilleen, lapsilleen, lapsenlapsilleen ja yst\u00e4villeen. <\/p>\n<p>\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hiljennyn ajattelemaan heit\u00e4 kutakin erikseen, ja saatan my\u00f6s toivottaa hyv\u00e4\u00e4 matkaa tuonpuoleisiin siirtyneille l\u00e4heisille.\u201d<\/p>\n<p>Muuten Maaritin toiveet ja suunnitelmat ovat aika maltilliset. El\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 n\u00e4in.<\/p>\n<p>\u201dToivon pysyv\u00e4ni terveen\u00e4, ja haluan k\u00e4yd\u00e4 keikoilla yhdess\u00e4 Samin kanssa. Olen joka p\u00e4iv\u00e4 kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 olen saanut el\u00e4\u00e4 n\u00e4in pitk\u00e4n ja rikkaan el\u00e4m\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Uskonnollisen ajattelun ansiota on my\u00f6s se, ett\u00e4 Maarit ei pelk\u00e4\u00e4 kuolemaa. <\/p>\n<p>\u201dHaluan uskoa, ett\u00e4 jotakin on t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin. Oikeastaan sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4, mit\u00e4 oikeasti on tai ei ole. Minua lohduttaa ja auttaa jo ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 voin uskoa.\u201d <\/p>\n<p>Juttu on julkaistu Vivan numerossa 4\/2026.<\/p>\n<p>MAARIT HURMERINTA, 72<\/p>\n<p><strong>SYNTYI:<\/strong> Helsingiss\u00e4 1953.<\/p>\n<p><strong>ASUU:<\/strong> Vantaan Hiekkaharjussa omakotitalossa.<\/p>\n<p><strong>PERHE:<\/strong> Puoliso muusikko Sami Hurmerinta sek\u00e4 kaksi lasta, kolme lastenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta.<\/p>\n<p><strong>URA:<\/strong> Taiteilijanimell\u00e4 Maarit esiintyv\u00e4 laulaja ja muusikko. Ensimm\u00e4inen pitk\u00e4soitto ilmestyi jo vuonna 1973. Vuodesta 1974 alkaen h\u00e4n on tehnyt musiikkia l\u00e4hinn\u00e4 miehens\u00e4 kitaristi Sami Hurmerinnan kanssa. Tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa J\u00e4\u00e4tel\u00f6kes\u00e4 sek\u00e4 Lainaa vain. Maarit keikkailee edelleen.<\/p>\n<p><strong>HARRASTUKSET:<\/strong> Lapsenlapset, kuntopy\u00f6r\u00e4ily, \u00e4\u00e4nikirjat ja matkustaminen. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maarit Hurmerinnalla on jo lapsenlapsenlapsia. Pikkuinen Noah asuu samassa pihassa. Maarit Hurmerinnalla on jo lapsenlapsenlapsia. Tiivis perhe on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":208645,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,98,27188,32,109,13517],"class_list":["post-208644","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-perhe","tag-sukupolvet","tag-suomi","tag-viihde","tag-viva"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116322525925130128","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208644","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208644"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208644\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/208645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}