{"id":208772,"date":"2026-03-31T10:08:14","date_gmt":"2026-03-31T10:08:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208772\/"},"modified":"2026-03-31T10:08:14","modified_gmt":"2026-03-31T10:08:14","slug":"musta-orjapoika-eli-kuin-kotonaan-ruotsin-hovissa-badinin-tarina-1700-luvulta-on-esimerkki-ihmiskokeesta-yle-kulttuuri-ja-asia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/208772\/","title":{"rendered":"Musta orjapoika eli kuin kotonaan Ruotsin hovissa \u2013 Badinin tarina 1700-luvulta on esimerkki ihmiskokeesta | Yle Kulttuuri ja Asia"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1760 Ruotsi-Suomen kuningatar Loviisa Ulriika<\/strong> saa tanskalaiselta orjanomistajaperheelt\u00e4 lahjaksi nuoren mustan pojan. Ruotsin hovissa poikaa ryhdyt\u00e4\u00e4n kutsumaan Badiniksi<\/strong>, joka tulee ranskan badinage -sanasta, ja tarkoittaa leppoisaa rupattelua. Badinin teht\u00e4v\u00e4 on seurustella ja viihdytt\u00e4\u00e4 kuningasperhett\u00e4 ja hovia.<\/p>\n

Ruotsissa Badinin tarina nousi ihmisten tietoisuuteen vuonna 2024, kun Tukholman kuninkaallisessa baletissa sai ensi-iltansa koreografi Per Isbergin<\/strong> baletti Gustavia. Helmikuussa 2026 Ruotsin Kansallismuseossa avautui n\u00e4yttely Badinista ja Ruotsin roolista kansainv\u00e4lisess\u00e4 orjakaupassa.<\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4en Loviisa Ulriika nostaa Badinin my\u00f6s hovin j\u00e4seneksi, ja ryhtyy kasvattamaan t\u00e4t\u00e4 kuin h\u00e4n olisi yksi hallitsijaperheen lapsista.<\/p>\n

Katso Gustavia-baletti Yle Areenasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuningattarelle Badin oli el\u00e4v\u00e4 ihmiskoe. Aikansa aatevirtauksia seurannut hallitsija halusi tiet\u00e4\u00e4, voivatko sivistys ja vapaa kasvatus tehd\u00e4 aikanaan villi-ihmiseksi luokitellusta nuorukaisesta arvostetun kansalaisen.<\/p>\n

Yliopistonlehtori, kulttuurihistoriaan ja s\u00e4\u00e4ty-yhteiskuntaan perehtynyt Henrika Tandefelt<\/strong> tuntee Badinin vaiheet.<\/p>\n

Pieni musta prinssi<\/p>\n

Badinin syntyper\u00e4 on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. H\u00e4n syntyi orjaksi, joko Karibialla St Croix’n saarella, joka oli Tanskan siirtomaa, tai Afrikan l\u00e4nsirannikolla Guineassa. Tullessaan Ruotsin hoviin Badin oli arviolta 10-vuotias pikkupoika. Koska orjia ei pidetty ihmisyksil\u00f6in\u00e4, heid\u00e4n henkil\u00f6tietojaan ei ollut tarpeen kirjata.<\/p>\n

\"Vanhalla<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Badin oli monella tavalla erikoistapaus: musta orja, joka j\u00e4tti omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n j\u00e4ljen historiaan. Kuva: Kuvamanipulaatio Julia Kiiskinen, Yle, Roberto Fumagalli \/ All Over Press<\/p>\n

Ruotsissa orjuus kiellettiin jo 1300-luvulla. Hoviin tullessaan Badin ei siis ollut en\u00e4\u00e4 orja, mutta mik\u00e4 h\u00e4nen asemansa oikein oli?<\/p>\n

Badin kutsui itse\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 ’den lilla svarta prinsen’ eli pieni musta prinssi. Se h\u00e4n olikin, mutta vain osittain.<\/p>\n

\u2013 Badin kuului hovin sis\u00e4piiriin ja oli samalla koko ajan erilainen ja ulkopuolinen, Tandefelt sanoo.<\/p>\n

Aluksi Badiniin suhtauduttiin kuin koiranpentuun. H\u00e4nt\u00e4 ihmeteltiin ja ihasteltiin. Tukholman arkistoista l\u00f6ytyvien silminn\u00e4kij\u00e4kertomusten perusteella Badin sinutteli kuningasperhett\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 miten sattui. Suuttuessaan h\u00e4n saattoi purra toista ihmist\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 sallittiin, koska Loviisa Ulriikan ihmiskoe perustui uudelle vapaan kasvatuksen idealle.<\/p>\n

Badinin sivist\u00e4minen alkoi hovisaarnaaja Nathanael Thenstedtin<\/strong> koulussa. Siell\u00e4 opetettiin kristinuskoa ja ranskaa. Kuninkaalliselta kuulostavan nimen Adolf Ludvig Gustaf Fredrik Albrecht Couschi<\/strong> Badin sai kasteessa.<\/p>\n

Onko vapaa kasvatus oikotie sivistykseen?<\/p>\n

Loviisa Ulriikan ihmiskokeen oli tarkoitus selvitt\u00e4\u00e4, voiko villi-ihmisest\u00e4 tulla sivistynyt, kun h\u00e4nelle annetaan l\u00e4nsimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan opillinen sivistys. Vapaalla kasvatuksella kuningatar taas uskoi saavansa Badinin luonteesta esiin kaikki sen parhaat puolet.<\/p>\n

\"Ruotsin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ruotsi-Suomen kuningatar Loviisa Ulriika oli preussilainen prinsessa, joka toi Ruotsiin uudenlaisen, seurustelevan hovikulttuurin. Kuva: Tukholman kansallismuseon arkisto<\/p>\n

Valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau’n<\/strong> tunnettu kirja \u00c8mile ilmestyi vuonna 1762. Siin\u00e4 Rousseau esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sivilisaation ei tulisi liikaa muokata poikalapsia. Rousseau puolusti luonnonmukaista, vapaata kasvatusta.<\/p>\n

Tandefelt muistuttaa, ett\u00e4 Loviisa Ulriika ryhtyi ihmiskokeeseensa ennen Rousseau’n kirjan ilmestymist\u00e4. Uudenlaiset ajatukset ihmiseksi kasvamisesta olivat jo ilmassa, kun Rousseau kiteytti ne \u00c8mile-teoksessaan.<\/p>\n

Nelj\u00e4n kuninkaallisen sisarpuolensa kanssa Badin osallistui hovin juhlallisuuksiin ja kulttuuritilaisuuksiin kuten teatteri- ja balettiesityksiin. Sisarusparven nuorimmasta, prinsessa Sofia Albertinasta<\/strong> tuli Badinin suojelija ja tuleva kuningas, Kustaa III<\/strong> kutsui Badinia luotettavaksi yst\u00e4v\u00e4kseen.<\/p>\n

Rautamalmia orjien kahleisiin<\/p>\n

Kokiko Badin erilaisuutensa vuoksi syrjint\u00e4\u00e4 asuessaan hovissa? Kysymykseen vastaamiseksi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 rasismi 1700-luvulla tarkoitti.<\/p>\n

Ruotsin Kansallismuseon n\u00e4yttely kertoo, ett\u00e4 1700-luvulla keskeisemp\u00e4\u00e4 kuin ihonv\u00e4ri oli ihmisten jaottelu sivistyneisiin ja villi-ihmisiin. Villein\u00e4 pidettiin niit\u00e4, joilta puuttui l\u00e4nsimainen sivistys. Vasta 1800-luvusta eteenp\u00e4in rasismi alkaa perustua ihonv\u00e4riin ja syntyper\u00e4\u00e4n. Eli asioihin, joihin ei voinut vaikuttaa.<\/p>\n

\"Maalaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Badin k\u00e4ytti itsest\u00e4\u00e4n usein nime\u00e4 Adolf Ludvig Badin. H\u00e4n kuoli vuonna 1822 ja h\u00e4nen hautamuistomerkkins\u00e4 l\u00f6ytyy Tukholmasta, Katariinan kirkon hautausmaalta. Kuva: Jakob Bj\u00f6rck 1776, yksityiskokoelma<\/p>\n

Vieraista kulttuureista tulleisiin ihmisiin suhtauduttiin kuin eksoottisiin kasveihin tai el\u00e4imiin. Niill\u00e4 oli ker\u00e4ily- ja n\u00e4yttelyarvoa. My\u00f6s Badin oli eksoottinen ilmestys, kun h\u00e4n kulki hovissa kuninkaallisissa vaatteissa ja p\u00e4\u00e4hineiss\u00e4.<\/p>\n

Vaikka Ruotsi oli lakkauttanut orjuuden, oli se edelleen mukana kansainv\u00e4lisess\u00e4 orjakaupassa. Ruotsi myi L\u00e4nsi-Afrikan rannikolle rautamalmia, jota k\u00e4ytettiin orjien kahleiden ja ketjujen valmistamiseen.<\/p>\n

Ruotsille kuulunut Saint Barth\u00e9lemyn saaren p\u00e4\u00e4kaupunki Gustavia oli puolestaan vapaasatama, jossa orjalaivat pys\u00e4htyiv\u00e4t matkallaan Atlantin ylitse.<\/p>\n

Orjasta arvostetuksi herrasmieheksi<\/p>\n

Jos asiaa tarkastellaan Badinin kannalta, Loviisa Ulriikan ihmiskoe onnistui. Badinista kasvoi oppinut ja sivistynyt herrasmies, joka nautti yhteis\u00f6ns\u00e4 arvostusta.<\/p>\n

Kuningattaren kuoltua Badin halusi l\u00e4hte\u00e4 hovista ja aloittaa oman, yksityisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Kustaa III lahjoitti Badinille kolme kruununtilaa, joista h\u00e4n sai tuloja. Badin oli kahdesti naimisissa ja molemmat vaimot kuuluivat porvariss\u00e4\u00e4tyyn. Badin siis hyv\u00e4ksyttiin, jos ei aivan aatelisena, niin hyv\u00e4maineisena porvarina kuitenkin.<\/p>\n

Badin j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 harvinaisen, yli 1000 niteen kirjakokoelman. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli lahjakas n\u00e4yttelij\u00e4 ja tanssija, joka esiintyi Tukholman Kuninkaallisessa baletissa. Samassa paikassa, jossa l\u00e4hes 300 vuotta my\u00f6hemmin n\u00e4htiin h\u00e4nest\u00e4 kertova baletti.<\/p>\n

\"Vanhalla<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Badinin kirjoitti el\u00e4m\u00e4kertansa Bar Bricole -veljeskunnalle. Se perustettiin Tukholmassa vuonna 1779 ja veljeskuntaa inspiroi Carl Mikael Bellmanin teos Baccuksen ritarikunta. Kuva: Kuvamanipulaatio Julia Kiiskinen, Yle, Roberto Fumagalli \/ All Over Press <\/p>\n

Badin oli aktiivisesti mukana veljeskunnissa, joihin hyv\u00e4ksyttiin vain ylempien luokkien herrasmiehi\u00e4. Tukholman kaduilla h\u00e4net saattoi n\u00e4hd\u00e4 vapaamuurarien viitassa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4 Badinille oli kultturelli Bar Bricole -veljeskunta, jolle h\u00e4n kirjoitti el\u00e4m\u00e4kertansa.<\/p>\n

\u2013 El\u00e4m\u00e4kerrassaan h\u00e4n vaikuttaa tyytyv\u00e4iselt\u00e4 vanhalta miehelt\u00e4, joka katsoo el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. On vaikea sanoa, kuinka paljon h\u00e4n kirjoitti siten, kuin kuului kirjoittaa ja kuinka paljon h\u00e4n kertoo, mit\u00e4 oikeastaan ajatteli, sanoo Tandefelt.<\/p>\n

Mit\u00e4 orjaksi syntynyt ja Adolf Ludvig Gustaf Fredrik Albrecht Couschiksi muuttunut Badin el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatteli, on ikuinen arvoitus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 1760 Ruotsi-Suomen kuningatar Loviisa Ulriika saa tanskalaiselta orjanomistajaperheelt\u00e4 lahjaksi nuoren mustan pojan. Ruotsin hovissa poikaa ryhdyt\u00e4\u00e4n kutsumaan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":208773,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,1433,652,20440,4839,110,32,109],"class_list":["post-208772","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-historia","tag-kuninkaalliset","tag-orjuus","tag-rasismi","tag-ruotsi","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116323241557278190","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208772"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208772\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/208773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}