Elisa Heilalan<\/strong> kirjoittama kirja Heikki Kinnunen \u2013 Tarinankertojan el\u00e4m\u00e4t on juuri ilmestynyt p\u00e4ivitettyn\u00e4, ja siksi Heikki istuu nyt kustantajan ty\u00f6huoneessa. Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Heikin yli 70 vuotta pitk\u00e4 ura n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 loppua viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4y, vaikka huhtikuussa juhlitaan jo kahdeksankymppisi\u00e4.<\/p>\nHeikki aloitti n\u00e4yttelemisen jo yhdeks\u00e4nvuotiaana, J\u00f6r\u00f6n\u00e4 Lumikki-n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Mikkelin kaupunginteatterissa. Ja sen j\u00e4lkeen se oli menoa, n\u00e4ytteleminen oli sit\u00e4 mit\u00e4 yhdeks\u00e4nlapsisen suurperheen poika osasi ja halusi mieluusti tehd\u00e4.<\/p>\n
Is\u00e4 katsoi n\u00e4yttelemist\u00e4 suopeasti, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 erityisesti haitannut, vaikkei poika kovin hyvin koulussa menestynytk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n maksoi koulumaksut mukisematta ja oli tyytyv\u00e4inen, kun poika p\u00e4rj\u00e4si n\u00e4ytelm\u00e4kerhoissa.<\/p>\n
\u201dPian min\u00e4 ilmoitinkin, muistaakseni 13-vuotiaana, ett\u00e4 pyrin teatterikouluun. Oli kuitenkin ensin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 muita kouluja. Kun oppikoulu ei sujunut, niin kauppakoulua sitten.\u201d<\/p>\n
Heikki pyrki ja p\u00e4\u00e4si teatterikouluun heti 18 vuotta t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n, ja siit\u00e4 avautui n\u00e4yttelij\u00e4n tie, joka on ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4. Samaan aikaan aloittivat muun muassa Kristiina Halkola<\/strong>, Pekka Autiovuori<\/strong> ja Tuula Nyman<\/strong> sek\u00e4 ohjaajapuolella Jouko Turkka<\/strong>.<\/p>\n\u201dT\u00f6it\u00e4 olen saanut tehd\u00e4 koko ajan, ja koko ajan olen niit\u00e4 tehnyt\u201d.<\/p>\n
N\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6 on Heikille v\u00e4rik\u00e4s viiva<\/p>\n
Kansallisteatteriin Heikki p\u00e4\u00e4si jo nuorena miehen\u00e4. H\u00e4n upposi sinne Pekka Autiovuoren<\/strong> kanssa vanhojen gurujen sekaan, samalle viivalle kuin Tauno Palo<\/strong> ja Jopi Rinne<\/strong>.<\/p>\n\u201dEi ainakaan ollut huolta, etteiv\u00e4t vastan\u00e4yttelij\u00e4t olisi osanneet rooliaan, siin\u00e4 oli per\u00e4ss\u00e4 pysymist\u00e4\u201d, Heikki kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n sanoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n pitk\u00e4n\u00e4 viivana. Heikin mielikuvassa viivan v\u00e4rit vaihtelevat: ennen h\u00e4nen omaa aikaansa se on kullankeltainen, 50-luvulla sininen, 70-luvulla beesi, 80-luvulla vaaleanruskea, 90-luvulla mustavalkoinen. 2000-luvulla viiva muuttuu kirkkaan keltaiseksi.<\/p>\n
\u201dV\u00e4rit vaihtuvat, mutta linja on suoraviivainen, n\u00e4yttelij\u00e4n ty\u00f6 ei ole koskaan ollut minulle mik\u00e4\u00e4n kellotaulu.\u201d <\/p>\n
Kansallisteatterista Heikin tie vei televisioon ja siin\u00e4 sivussa my\u00f6s Turkuun. H\u00e4n on tehnyt rinnan niin tv-viihdett\u00e4 kuin vakavaa teatteriakin. <\/p>\n
\u201dMik\u00e4\u00e4n ei ole niin hurmaavaa kuin n\u00e4ytell\u00e4 pient\u00e4 ihmist\u00e4, jolla on suuret toiveet\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Turussa Heikin parina oli ensimm\u00e4inen vaimo Rose-Marie Precht<\/strong>, ja silloin oli syntynyt jo ensimm\u00e4inen lapsikin. Nyt jo yli viisikymppinen Santeri Kinnunen<\/strong> on seurannut vanhempiaan n\u00e4yttelij\u00e4ksi ja tehnyt p\u00e4\u00e4osan urastaan Helsingin Kaupunginteatterissa.<\/p>\nHeikki kertoo naureskellen, kuinka Santeri lukee nyt h\u00e4nen \u00e4\u00e4nikirjaansa. He tekiv\u00e4t siit\u00e4 mainossketsinkin.<\/p>\n
\u201dM\u00e4 kuuntelen siin\u00e4 sivussa, ja sitten kun tulee kohta, jossa se lukee kehuja, niin min\u00e4 tietysti sanon, ett\u00e4 nyt alkaa jo menn\u00e4 paremmin, tosi hyvin.\u201d<\/p>\n
Ainutlaatuinen yhteys yleis\u00f6\u00f6n<\/p>\n
Turusta Heikki palasi Helsinkiin. H\u00e4n oli kolmekymppinen, ja edess\u00e4 oli ensin KOM-teatteri. Elettiin vuotta 1977, ja teatterilla ei ollut viel\u00e4 omaa tilaa. Niinp\u00e4 tehtiin pitk\u00e4 ja antoisa kiertue koko Suomessa. Helsingin Sanomissa kiitettiin kolmentoista laulajan sopuisaa yhten\u00e4isyytt\u00e4, josta \u201dsolistit vuoron per\u00e4\u00e4n vain pilkist\u00e4v\u00e4t kuin konsa kukkanen tuuheasta puskasta\u201d.<\/p>\n
Heikki itse muistelee kiertueen parhaita hetki\u00e4 yleis\u00f6n kanssa, kuinka h\u00e4n tunsi hengitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 samaa ilmaa:<\/p>\n
\u201dKuinka yleis\u00f6 n\u00e4kee kaiken, tajuaa miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, kuinka yhteys on jotakin sellaista, mit\u00e4 ei tavoita miss\u00e4\u00e4n muualla kuin teatterissa.\u201d <\/p>\n
Jo seuraavana vuonna, 1978, KOM sai uuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n Helsingiss\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi esitykseksi valmistettiin Brechtin<\/strong> Kerj\u00e4l\u00e4isooppera.<\/p>\nMuutaman vuoden j\u00e4lkeen Heikki j\u00e4i kuitenkin pois porukasta ja tuli parin freelance-vuoden j\u00e4lkeen Helsingin Kaupunginteatterin leipiin vuonna 1983. <\/p>\n
Siell\u00e4 h\u00e4n tutustui seuraavaan vaimoonsa, nuoreen Satu Silvoon<\/strong>, vuonna 1985 Tartuffen harjoituksissa. Avioliitto Rose-Marie Prechtin kanssa p\u00e4\u00e4ttyi. <\/p>\nSatu Silvon kanssa Heikki sai kaksi lasta, Paavon<\/strong> vuonna 1987 ja Vilman<\/strong> 1988. Molemmat ovat n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\nKaupunginteatteristakin Heikki l\u00e4hti vuonna 1990 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensin mihin, mutta h\u00e4n luotti tekemisiins\u00e4. H\u00e4n sanoo olleensa siin\u00e4 onnellisessa asemassa, ett\u00e4 ty\u00f6 on tullut nokan eteen. <\/p>\n
\u201dSiin\u00e4 mieless\u00e4 olen aina k\u00e4vellyt auringon puolella\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Viljo-sketsi syntyi miettim\u00e4ll\u00e4 Mikkelin miehi\u00e4<\/p>\n
Televisiossa Heikki on tehnyt paljonkin. H\u00e4n on perustellut n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n sanomalla, ett\u00e4 kun on ollut torvi ja h\u00f6lm\u00f6, ei ole osannut kielt\u00e4yty\u00e4 oikein mist\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
\u201dNo, kun mulla on tossa pari tuntia aikaa, niin tehd\u00e4\u00e4n sitten. Toisekseen m\u00e4 vaan niin tykk\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 hommasta, n\u00e4yttelemisest\u00e4. T\u00e4\u00e4 on mun suuri rakkaus.\u201d <\/p>\n
H\u00e4n on tehnyt television puolella paljon huumoria. Vitsi on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oikeastaan vain lyhyt n\u00e4ytelm\u00e4, ja jos sit\u00e4 l\u00e4htee venytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin se ei yleens\u00e4 kanna mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u201dSketsin kirjoittajan pit\u00e4\u00e4 osata ajatella jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti niin hullusti, ett\u00e4 alun tilanne menee nurin niskoin. Just kun luullaan jutun olevan n\u00e4in, niin se onkin aivan toisin p\u00e4in ja just kun luullaan niin, niin se k\u00e4\u00e4ntyy viel\u00e4 kerran p\u00e4invastoin.\u201d<\/p>\n
Yksi Heikin legendaarisimmista hahmoista on tyyppi, joka kyselee Viljoa. TV-ohjelman nimi oli \u00c4lywapaa palokunta.<\/p>\n
Kinnunen kertoo, ett\u00e4 hahmoa ei mitenk\u00e4\u00e4n suunniteltu etuk\u00e4teen. K\u00e4sikirjoittaja Pertsa Reponen<\/strong> toi A4-lapulla sketsin jossa toinen mies kysyi \u201dOnks Viljoo n\u00e4kynyt?\u201d Toinen sanoo \u201dei\u201d, johon kysyj\u00e4 vastaa, ett\u00e4 \u201daha\u201d ja k\u00e4velee pois.<\/p>\n\u201dAloin mietti\u00e4 Mikkelin miehi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lyhyeenkin keskusteluun reilusti aikaa ja taukoja, p\u00e4lyilev\u00e4t ymp\u00e4riins\u00e4. Siit\u00e4 se Viljo alkoi muodostua\u201d, Heikki muistelee suositun hahmon synty\u00e4. <\/p>\n
Onko julkisuus n\u00e4yttelij\u00e4lle kirous vai ei?<\/p>\n
Monen mittakaavan mukaan Kinnunen on ollut hyv\u00e4 koomikko, mutta h\u00e4n n\u00e4kee itse, ettei se tarkoita samaa kuin hauska ihminen. <\/p>\n
\u201dHauskanpito ei ole sit\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4 ajattelet hauskasta tai mik\u00e4 on hauskaa. Se ei ole ilonpidossa, vaan se on jossain ihan muualla. Tragedia on niin l\u00e4hell\u00e4 komiikkaa ja p\u00e4invastoin.\u201d<\/p>\n
Heikki sanoo, ett\u00e4 julkisuuteen ei voi valmentautua eik\u00e4 suhtautumista voi opettaa etuk\u00e4teen. Se vain tulee ammatin mukana.<\/p>\n
\u201dN\u00e4yttelij\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on suuri toive, ett\u00e4 joku tuntisi. Sitten kun tuntee, niin se onkin muka joku kirous. Totuus on, ett\u00e4 on paljon n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, joita kukaan ei tunne. Ne ovat taitavia ja mielenkiintoisia ja silti kukaan ei pysty sanomaan, mink\u00e4 nimisi\u00e4 ne ovat.\u201d<\/p>\n
Heikki teki 1990-luvulla paljon t\u00f6it\u00e4, niin paljon, ett\u00e4 kummeksuu itsekin jaksamistaan. <\/p>\n
\u201dN\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen taikuri ihmettelee itsekin, kuinka temppu onnistui.\u201d<\/p>\n
\u201dMiehet ja naiset l\u00e4hestyy toisiaan vanhemmiten\u201d<\/p>\n
T\u00e4lt\u00e4 vuosituhannelta Heikki muistetaan parhaiten Tampereelta, erityisesti Leea Klemolan<\/strong> Kokkola-sarjasta, jossa h\u00e4n oli trilogian kahdessa ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Marja-Terttu ja viimeisess\u00e4 Kaulus-Larsson. Oli upeaa n\u00e4hd\u00e4, kuinka Heikki rakensi naisen, Marja-Tertun \u2013 h\u00e4n oli pilkkihaalareissa naisena kolme ja puoli tuntia koko ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen tarvinnut edes muuttaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n.<\/p>\nKlemola on kehunut Heikin sis\u00e4ist\u00e4 naista. Heikin mielest\u00e4 ihminen on ihminen. <\/p>\n
\u201dKun m\u00e4 menen kauppahalliin ja katselen omanik\u00e4isi\u00e4 naisia ja miehi\u00e4, ei niiss\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n eroa. Miehet ja naiset l\u00e4hestyy toisiaan vanhemmiten.\u201d <\/p>\n
H\u00e4n kertoo, kuinka oli aikoinaan vaatimassa naisille ja miehille samaa palkkaa n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6st\u00e4. Ja siit\u00e4 ajatus karkaa yll\u00e4tt\u00e4en omaan is\u00e4\u00e4n, Paavo Kinnuseen<\/strong>, joka oli tavallaan tasa-arvon mies h\u00e4nkin. Arvosti naisia, vaikka olikin j\u00e4yh\u00e4, ankarakin, eik\u00e4 juuri koskaan nauranut.<\/p>\n\u201dKerran is\u00e4 luki Tuntematonta sotilasta s\u00e4ngyst\u00e4 ja oikein hytkyi ja k\u00e4hisi\u201d \u2013 Heikki esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4kin\u00e4isesti nauravaa vanhaa miest\u00e4, niin ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miltei tukehtuvan \u2013 \u201dja me siin\u00e4 vieress\u00e4 katsoimme k\u00e4he\u00e4\u00e4 hytkyv\u00e4\u00e4 is\u00e4\u00e4 ja olimme ihan ihmeiss\u00e4mme\u201d, h\u00e4n muistelee. <\/p>\n
Is\u00e4 kuitenkin teki ty\u00f6t\u00e4 ja ansaitsi yhdeks\u00e4lle lapselle mahdollisuuden k\u00e4yd\u00e4 koulut.<\/p>\n
\u201dEn tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n halvempaa kuin koulunk\u00e4ynti. Se mik\u00e4 maksaa on el\u00e4minen\u201d, h\u00e4n sanoi aina.<\/p>\n
Lue my\u00f6s Kotiliesi.fi:<\/strong> N\u00e4yttelij\u00e4 Sari Puumalainen sai tiedon puolison sairauskohtauksesta kesken esityksen \u2013 \u201dOlin kylm\u00e4nrauhallinen\u201d<\/a><\/p>\nAsunnot Helsingiss\u00e4 ja Tampereella<\/p>\n
Elokuvayleis\u00f6 muistaa vanhenevan Heikin tietysti my\u00f6s Mielens\u00e4pahoittajan roolista. Ensin Tiina Lymin<\/strong> filmist\u00e4 ja viimeksi Mika Kaurism\u00e4en<\/strong> leffasta. <\/p>\nMielens\u00e4pahoittajalle on kirjoitettu my\u00f6s jatkoa. Ja Heikki aikoo n\u00e4ytell\u00e4 edelleenkin, jos vain p\u00e4\u00e4 ja kroppa kest\u00e4v\u00e4t, hamaan tappiin asti. Vanhenevan ihmisen tragedia nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on Heikin mielest\u00e4 se, ettei saa en\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 kunnolla, muttei saa kuollakaan, vaan heti ollaan pilli\u00e4 suuhun tunkemassa ja hoitoon ohjaamassa.<\/p>\n
Nykyisin Heikill\u00e4 on asunto sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 taiteilijatalo Lallukassa ett\u00e4 Tampereella, jossa h\u00e4n on viihtynyt jo yli kaksikymment\u00e4 vuotta avopuolisonsa Marianne Pietil\u00e4isen<\/strong> kanssa. <\/p>\n\u201dRehellisesti sanoen minulla on ollut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kolme naista. Kahden kanssa on lapset ja nykyiseen puolisooni tutustuin t\u00f6iden kautta Tampereella\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
\u201dSellaisen saat kuin otat, neuvoi\u00a0jo is\u00e4kin naisasioissa, ja n\u00e4inh\u00e4n se menee. Olisi kai romanttista ajatella, ett\u00e4 toista ihmist\u00e4 voisi muuttaa.\u201d<\/p>\n
Sitten h\u00e4n jatkaa kuin el\u00e4m\u00e4ntyylins\u00e4 tiivist\u00e4en:<\/p>\n
\u201dPid\u00e4n siit\u00e4 muinaisen heimon ajatuksesta, jossa kerrotaan heid\u00e4n katselevan tulevaa aikaa selk\u00e4 edell\u00e4. Me n\u00e4emme vain sen mik\u00e4 on mennyt. Menemme selk\u00e4 edell\u00e4 kohti tulevaisuutta.\u201d <\/p>\n
Heikki Kinnunen, 79<\/p>\n
Ty\u00f6: N\u00e4yttelij\u00e4<\/p>\n
Perhe: Puoliso Marianne Pietil\u00e4inen, lapset Santeri sek\u00e4 Vilma ja Paavo edellisist\u00e4 liitoista<\/p>\n
Koti: Tampereella ja Helsingiss\u00e4<\/p>\n
Ajankohtaista: Elisa Heilalan kirjoittama kirja Heikki Kinnunen \u2013 Tarinankertojan el\u00e4m\u00e4t ilmestyi 1.4.<\/p>\n
Juttu on ilmestynyt Annassa 14-15\/2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Heikki Kinnunen aloitti n\u00e4yttelemisen 9-vuotiaana.Juha T\u00f6rm\u00e4l\u00e4 Heikki Kinnunen, 79, kokee kulkeneensa auringon puolella, koska on saanut n\u00e4ytell\u00e4 jo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":209789,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[136],"tags":[407,2298,137,33,31,30,408,622,32,3336,109],"class_list":{"0":"post-209788","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-julkkikset","8":"tag-celebrities","9":"tag-elamakerta","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-julkkikset","15":"tag-nayttelijat","16":"tag-suomi","17":"tag-teatteri","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116329356005144112","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209788","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=209788"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209788\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/209789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=209788"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=209788"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=209788"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\u201dAjoituksen,](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/R4A2767-1.jpg\")
Heikki Kinnunen aloitti n\u00e4yttelemisen 9-vuotiaana.Juha T\u00f6rm\u00e4l\u00e4 <\/p>\n