{"id":2099,"date":"2025-08-11T21:08:39","date_gmt":"2025-08-11T21:08:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2099\/"},"modified":"2025-08-11T21:08:39","modified_gmt":"2025-08-11T21:08:39","slug":"katso-kuinka-aanet-ja-kuviot-hoitavat-mielenterveytta-virtuaalitodellisuuteen-tuodaan-nyt-myos-tuoksut-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2099\/","title":{"rendered":"Katso, kuinka \u00e4\u00e4net ja kuviot hoitavat mielenterveytt\u00e4 \u2013 virtuaalitodellisuuteen tuodaan nyt my\u00f6s tuoksut | Tiede"},"content":{"rendered":"

Mene mets\u00e4\u00e4n, jos haluat rauhoittua! Mutta mit\u00e4p\u00e4, jos rauhoittavat aistivaikutukset siirrett\u00e4isiin terapeuttiseen virtuaalimaailmaan, joka ohjailee tunteitasi? Maailmaan, joka tuottaa itselle hyv\u00e4\u00e4 oloa. T\u00e4m\u00e4 tulevaisuuden visio on jo ovella ja siit\u00e4 voisivat hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti lapset ja nuoret.<\/p>\n

Lohjan keskustassa, kerrostalon alimman kerroksen ty\u00f6huoneessa digital artist Tomi Paijo<\/strong> viimeistelee juuri virtuaalikokemusta, jonka on tarkoitus sek\u00e4 rauhoittaa ett\u00e4 energisoida. Paijo ojentaa j\u00e4re\u00e4t VR-lasit, jotka on piuhalla kytketty h\u00e4nen tietokoneeseensa, ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 Binauraalisen odysseijan<\/a>. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4 ty\u00f6huone katoaa, kun matka binauraalisten \u00e4\u00e4nten<\/a> ja kiehtovasti leijuvien kuvioiden ja v\u00e4rien maailmaan alkaa.<\/p>\n

\u2013 Virtuaalimaailma reagoi katsojan katseeseen synnytt\u00e4en visuaalisia muotoja aina siit\u00e4 suunnasta, johon ihminen katsoo. T\u00e4ss\u00e4 testataan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n ja VR-maailman v\u00e4list\u00e4 reaktiivisuutta.<\/p>\n

Koe Binauraalinen odysseija t\u00e4st\u00e4.<\/a>
(Kokemus vaatii virtuaalipelille tarkoitetut laitteet. Katso tarkemmat ohjeet samaisesta linkist\u00e4<\/a>.)<\/p>\n

\n

Binauraalisessa odysseijassa tavoitteena on synnytt\u00e4\u00e4 kokijassa tunnetiloja ja ohjata niit\u00e4.<\/p>\n

Tomi Paijo<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 Yle Sandboxin<\/a> kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehdyss\u00e4 projektissa tutkitaan sit\u00e4, miten virtuaalitodellisuudessa voidaan vaikuttaa ihmisen aistimaailmaan stimuloivasti.<\/p>\n

\u2013 Miss\u00e4 kulkee aisti\u00e4rsykkeen rajat? Voidaanko auditiivisill\u00e4 ja visuaalisilla \u00e4rsykkeill\u00e4 tuottaa terapeuttista vaikutusta? Ent\u00e4 meditaatiota? Haltioitumista? Binauraalisessa Odysseijassa on my\u00f6s jotain psykedeelisi\u00e4 viitteit\u00e4 ilman, ett\u00e4 se tuottaa fyysist\u00e4 pahoinvointia paitsi ehk\u00e4 aivan erityisherkille ihmisille, Paijo pohtii.<\/p>\n

Teos on toteutettu Unreal Enginell\u00e4<\/a>, mik\u00e4 Paijon mukaan osoittaa, ett\u00e4 pelimoottorilla voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s itsen\u00e4ist\u00e4 taidetta ilman, ett\u00e4 se on sidottu mihink\u00e4\u00e4n pelikontekstiin. Abstraktit v\u00e4rit, valot ja \u00e4\u00e4net ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kokijan tavalla, johon perinteinen kuvataide ei mitenk\u00e4\u00e4n pysty. Projekti osoittaa uusien teknologioiden mahdollisuudet my\u00f6s taidemuotona. Kiinnostavaa onkin Paijon mielest\u00e4 se, millaisia el\u00e4myksi\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 vehkeill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n, kun ne vapautetaan viihdeteollisuuden palveluksesta esimerkiksi juuri taiteen ja terapian tuottamiseen.<\/p>\n

Taidekokemus vai terapiaa?<\/p>\n

Mutta miten aisteihin voidaan vaikuttaa virtuaalimaailmassa, vai voidaanko oikeasti? Tampereen yliopiston lasten psykiatrian professori Kaija Puuran<\/strong> vastaus on: kyll\u00e4!<\/p>\n

\n

On olemassa tutkimustietoa siit\u00e4, kuinka musiikilla ja erilaisilla visuaalisilla elementeill\u00e4, kuten luontokuvilla voidaan vaikuttaa mieleen ja kehoon rauhoittavasti.<\/p>\n

Kaija Puura<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 testaamme vapaaehtoisilla opiskelijoilla, miten luontotausta, mets\u00e4maisema \u00e4\u00e4nimaailmoineen sek\u00e4 avatar<\/a> vaikuttavat yhdess\u00e4 ja erikseen tekem\u00e4ss\u00e4mme stressinhallinta sovelluksessa.<\/p>\n

\u2013 Virtuaalitilassa voi my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi n\u00e4k\u00f6aistia siten, ett\u00e4 ihminen voi katsella hengityksen tahtiin laajenevaa ja supistuvaa kuviota oman hengityksen tiedostamisen tueksi. Toisaalta haluamme my\u00f6s kokeilla, vaikuttaako esimerkiksi rentoutumiseen ohjaava \u201cmeditatiivinen\u201d puhe voimakkaammin silloin, kun sen kuulee virtuaalitilassa. Mielenkiintoista olisi my\u00f6s tutkia, voisiko binauraalinen \u00e4\u00e4ni\u00e4rsyke toimia yht\u00e4 lailla rentouttavana ilman puhetta.<\/p>\n

Kaija Puuran kokeilukentt\u00e4 on Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan vuoden 2020 alussa valmistunut virtuaalitodellisuutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 aistihuone<\/a>.<\/p>\n

\n

Ahdistuneisuuden hallintaan tehdyss\u00e4 aistihuoneessa lapsi voi ohjatun sis\u00e4ll\u00f6n avulla harjoitella itselleen vaikeita tilanteita ja asioita turvallisesti.<\/p>\n

Kaija Puura<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 Hoitaja mittaa reaaliaikaisesti digitaalisen hoidon vaikutusta lapsen ja nuoren vointiin ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 tarvittaessa hoitosovelluksen intensiteetti\u00e4. Ideana on, ett\u00e4 yhdess\u00e4 hoitavan henkil\u00f6n kanssa lapsi tai nuori voi aistihuoneessa joko n\u00e4yt\u00f6n tai VR-lasien avulla kokea virtuaalisesti luotuja tilanteita, joissa harjoitellaan toistuvasti itselle vaikeita tilanteita.<\/p>\n

\u2013 Ajatuksemme on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ett\u00e4 hoidolliset sovelluksemme olisivat k\u00e4sikirjoitettuja ja mahdollisesti pelillistettyj\u00e4 \u201darjen seikkailuja\u201d. Esimerkiksi sosiaalisesta ahdistuneisuudesta k\u00e4rsiv\u00e4 lapsi tai nuori harjoittelisi erilaisia ahdistavia altistus tilanteita, kuten kotoa kouluun, yst\u00e4v\u00e4n luo, kahvilaan tai kauppaan l\u00e4htemist\u00e4 k\u00e4vellen, polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tai vaikka bussilla. Kuhunkin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voidaan liitt\u00e4\u00e4 eri vahvuinen altistus sosiaaliselle tilanteelle. Esimerkiksi, jos peliss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tapaamaan yst\u00e4v\u00e4\u00e4, t\u00e4m\u00e4 voi olla yksin kotona (lievin altistustaso), siell\u00e4 on useampi yst\u00e4v\u00e4 (keskivahva altistus), tai yst\u00e4v\u00e4n kotona on aikuisia ja lapsia juhlissa (vahva altistus).<\/p>\n

Immersio \u2013 siell\u00e4 olemisen tunne<\/p>\n

Ja t\u00e4ss\u00e4 on juuri virtuaalitodellisuuden juju \u2013 virtuaalitodellisuudessa siirryt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin immersiiviseen maailmaan eli tavallaan toiseen todellisuuteen, jossa voi saavuttaa vahvan l\u00e4sn\u00e4olontunteen.<\/p>\n

Tampereen yliopiston interaktiivisen teknologian professori Markku Turunen<\/strong> muistuttaa kuitenkin, ett\u00e4 VR-teknologia on viel\u00e4 kehitysvaiheessa \u2013 siin\u00e4 on paljon mahdollisuuksia mutta my\u00f6s puutteita. Esimerkiksi VR-lasien kirjo on moninainen ja k\u00e4ytt\u00f6ominaisuudet usein enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n puutteelliset. Joka on kokeillut VR-laseja tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6 on viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varsin hankalaa.<\/p>\n

Tutkijat kuitenkin ratkovat n\u00e4it\u00e4 ongelmia ja Turunen uskoo, ett\u00e4 lasien tekniset ominaisuudet saadaan hyv\u00e4lle tasolle jo l\u00e4hitulevaisuudessa.<\/p>\n

\n

Teknologia on jo nyt niin kehittynytt\u00e4, ett\u00e4 VR-sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kannattaa tehd\u00e4, ja niit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n erityisesti peliteollisuuteen ja opetustarkoitukseen.<\/p>\n

Markku Turunen<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 Mahdollisuuksia ja potentiaalia on siis todella paljon, mutta kuten Turunen muistuttaa, meid\u00e4n on edett\u00e4v\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alueella hieman varovammin kuin muilla alueilla, sill\u00e4 my\u00f6s riskej\u00e4 on olemassa, koska emme tied\u00e4 viel\u00e4 erityisesti pitk\u00e4aikaisen k\u00e4yt\u00f6n vaaranpaikoista. Tarvitaan siis tutkimusta ja kokeiluja, joiden kautta saadaan lis\u00e4tietoa sek\u00e4 positiivisista ett\u00e4 negatiivisista vaikutuksista.<\/p>\n

Tuoksut mukaan virtuaalitodellisuuteen<\/p>\n

Yksi kiehtovimmista projekteista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on vuorovaikutteisen teknologian professori Veikko Surakan<\/strong> luotsaama Suomen Akatemian rahoittama Ohjelmoitavat tuoksuymp\u00e4rist\u00f6t -tutkimushanke<\/a>. Tunteiden ja my\u00f6s hajuaistintutkijana tunnetun, psykologian tohtorin tavoitteena on tutkimusryhmineen rakentaa miniatyyri kokoinen tuoksujen tuotto teknologia, joka on k\u00e4tev\u00e4sti kiinnitett\u00e4viss\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n puettavaan virtuaalitodellisuusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai -kyp\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\n

Tavoitteena on syntetisoida tuoksuja, joita voidaan siirt\u00e4\u00e4 digitaalisesti tietoverkkoja pitkin ja integroida osaksi virtuaalitodellisuutta.<\/p>\n

Veikko Surakka<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 Ja t\u00e4ss\u00e4 on jo onnistuttu, vaikka ihan yksinkertaista se ei ollut, Surakka toteaa naurahtaen.<\/p>\n

\u2013 Aikaisemmin on ajateltu, ett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kun erotellaan avaintuoksutekij\u00e4t. Esimerkiksi jasmiinissa kemiallisia tekij\u00f6it\u00e4 on 15. N\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 syntetisoidaan kaksi tai kolme avaintuoksutekij\u00e4\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 voimakkaimmin edustetut tekij\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan oleellisimmat, vaan jokin pieni h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4n tuoksu voi olla oleellisempi.<\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Veikko Surakka\/Tampereen yliopisto<\/p>\n

Veikko Surakka puettuna VR-headsettiin, jossa on happimaski ja kuulokkeet. Taustalla n\u00e4kyy kolmekanavainen tuoksusyntetisaattori. Sill\u00e4 voidaan tuottaa aitoja tuoksuja ja niin sanottuja synteettisi\u00e4 tuoksuja. Syntetisaattori kytket\u00e4\u00e4n happimaskiin letkulla, jota pitkin tuoksut tuodaan aistittaviksi. Synteettisi\u00e4 tuoksuja tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa siten, ett\u00e4 esimerkiksi sitruunan tuoksu voidaan tuottaa yhdell\u00e4 kemiallisella komponentilla limoneenilla. Jasmiinin tuoksu voidaan luoda sekoittamalla bentsyyliasetaattia ja cis-jasmone nimisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aineita.<\/p>\n

Mutta miksi haju on niin kiinnostava, vaikka sit\u00e4 on tutkittu v\u00e4hemm\u00e4n kuin n\u00e4k\u00f6- ja kuuloaistimuksia?<\/p>\n

\n

Haju on kemiallinen et\u00e4aisti, joka toimii tiedostamattomalla tasolla. Hajuaistimukset menev\u00e4t aivoissa suoraan alueelle, jotka k\u00e4sittelee muistia ja tunteita.<\/p>\n

Veikko Surakka<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 Ihminen pystyy erottelemaan huikeasti enemm\u00e4n hajuja kuin v\u00e4rej\u00e4. Ohjelmoitavat tuoksuymp\u00e4rist\u00f6t -projektissa tutkitaankin my\u00f6s sit\u00e4, kuinka tuoksujen havaitseminen liittyy muistia heikent\u00e4viin sairauksiin kuten Altzheimerin ja Parkinsonin tautiin, ja voitaisiinko ”hajuaistin treenaamisella” kuntouttaa muistisairaita. Vahvimmat hajumuistot muuten syntyv\u00e4t ennen 10-vuoden ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Puura t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Surakan kuvausta: ”Hajuaistimme, ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s makuaistimme, on vahvasti yhteydess\u00e4 muistiin, erityisesti tunnetilojen muistamiseen. Kaikille on tuttua, kuinka jokin tuoksu tuo yht\u00e4kki\u00e4 mieleen tilannekuvan lapsuudesta tai muista el\u00e4m\u00e4n aiemmista vaiheista. Hajuilla ja mauilla voidaan tuottaa my\u00f6s pahaa oloa, muun muassa poliisien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on yritetty kehitt\u00e4\u00e4 kaasumaiseen muotoon niin pahaa hajua, ett\u00e4 ihmisjoukkojen olisi pakko hajaantua sen synnytt\u00e4m\u00e4n pahoinvoinnin vuoksi.<\/p>\n

\u2013 Kuuloaistilla on hyvin samankaltaisia ominaisuuksia, ja tutkimusten mukaan musiikilla voidaan tuottaa joko my\u00f6nteisi\u00e4 tai kielteisi\u00e4 tunnetiloja sek\u00e4 parantaa muun muassa keskittymiskyky\u00e4. My\u00f6s kehon aistimukset voivat tuottaa kokemusta hyv\u00e4st\u00e4 tai pahasta olosta, ja aistihuoneen yksi tutkimuksellinen aihe onkin, miten ihminen kehollaan reagoi virtuaalitilassa, ja miten sit\u00e4 voisi jatkossa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hoidon osana.<\/p>\n

Miksi \u00e4\u00e4net, kuvat ja hajut pit\u00e4isi tuoda virtuaalitodellisuuteen?<\/p>\n

Eik\u00f6 hajuja voisi haistella ilman VR-laseja ja hajukyp\u00e4r\u00e4\u00e4kin, kun viel\u00e4 haasteena on tuoksujen vaikea hallinta?<\/p>\n

\u2013 Voi toki, mutta jos halutaan tuottaa tarkemmin kohteisiin kytkeytyvi\u00e4 tuoksuja, siihen tarvitaan uusia menetelmi\u00e4 \u2013 tuoksujen hallinta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on keskeinen haaste. Vapaassa huonetilassa niit\u00e4 on vaikea hallita. Toisin kuin \u00e4\u00e4ni\u00e4 tai visuaalisia v\u00e4rej\u00e4 ja kuvioita, tuoksut kerran levitess\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4t viipyilem\u00e4\u00e4n ilmaan. Tuoksun kokemiseen vaikuttavat lis\u00e4ksi tilan l\u00e4mp\u00f6, kosteus ja ilmavirtaukset. Virtuaalitodellisuudessa ratkaisuna on kehitetty maskia, jonka kautta tuoksuja pystyt\u00e4\u00e4n annostelemaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle kontrolloidusti. Mutta, mutta…<\/p>\n

\u2013 No kun se on niin, kiehtovaa! Huudahtaa Surakka, mutta jatkaa sitten:<\/p>\n

\n

Eri puolilla maailmassa pyrit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 digitoimaan kaikki mahdollinen aisti-informaatio, siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n se tietoverkkoja pitkin ja tuottamaan uudelleen digitaalisesti virtuaalitodellisuudessa.<\/p>\n

Veikko Surakka<\/p>\n<\/blockquote>\n

\u2013 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla aistivaikutusten tuominen virtuaalitodellisuuteen on jo nyt avannut aivan uusia mahdollisuuksia erityisesti mielenterveyden hoidossa.<\/p>\n

\u2013 Virtuaalisesti voimme luoda turvallisia \u201charjoitusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u201d, joissa ihminen voi kohdata vaikka pelkonsa kohteen tiet\u00e4en, ett\u00e4 tilanteen voi aina keskeytt\u00e4\u00e4 ja siihen voi my\u00f6s palata niin monta kertaa kuin on tarpeen. Koska virtuaalinen tilanne on toistettavissa monta kertaa samanlaisena, on ihmisen mahdollista tulla nopeammin tietoiseksi omasta huonosti toimivasta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n ja opetella uusi toimintamalli, vaikka ahdistuksen tai aggression hallinnassa. Vuorovaikutteinen teknologia mahdollistaa my\u00f6s hoidon vaikutusten seuraamisen ja analysoimisen t\u00e4ss\u00e4-ja-nyt ja aiempaa tarkemmin, Puura kertoo.<\/p>\n

Ja tuloksiakin on jo saatu.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on juuri valmistumassa ensimm\u00e4isen, rentoutus sovellusta koskevan tutkimuksemme tulokset, jotka n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t sen toimineen odotetusti.<\/p>\n

\"Katri<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Veikko Surakka\/Tampereen yliopisto<\/p>\n

Veikko Surakka tarkkailee Katri Salmista, joka on puettuna VR-varusteisiin. Kuvassa pyrit\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 henkil\u00f6 toimiessaan virtuaalitodellisuudessa n\u00e4kee \u2013 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sitruunalehto. Henkil\u00f6 voi esimerkiksi liikkua sitruunalehdossa ja poimia sitruunan ”k\u00e4teens\u00e4”. Kun h\u00e4n tuo sitruunaa l\u00e4hemm\u00e4s, tuoksu alkaa voimistua. Syntetisaattori on oikeassa reunassa.<\/p>\n

Unelmia tulevaisuuden virtuaalitodellisuudesta<\/p>\n

\u2013 Lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa unelmani olisi saada luotua mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden eri osa-alueisiin kohdistuvat sovellusmoduulit, joita yhdistelem\u00e4ll\u00e4 voitaisiin kullekin potilaalle luoda henkil\u00f6kohtainen hoito-ohjelma. Tunne-el\u00e4m\u00e4n h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6songelmista k\u00e4rsiv\u00e4 lapsi tai nuori p\u00e4\u00e4sisi virtuaalitodellisuuteen perustuvan sovelluksen avulla harjoittamaan ahdistavissa ja sosiaalisesti haastavissa tilanteissa p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4, Puura visioi.<\/p>\n

Surakka haluaisi l\u00e4hte\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaista mallia pelkotilojen hoitoon virtuaalitodellisuudessa. T\u00e4m\u00e4 Cognitive Behavioral Therapyyn (CBT)<\/a> perustuva hoitomuoto tarjoaisi hyv\u00e4t mahdollisuudet esimerkiksi lentopelon tai vaikka h\u00e4m\u00e4kkipelon hoitoon tuomalla kohdetta tai tilannetta l\u00e4helle koehenkil\u00f6\u00e4, ja esimerkiksi muutamalla pelon kohteen kokoa ja nopeutta. Virtuaaalitodellisuudessa ty\u00f6skentely saadaan my\u00f6s interaktiiviseksi, niin ett\u00e4 terapeutti voi ohjailla tilannetta tarpeen mukaan.<\/p>\n

Turunen toivoo, ett\u00e4 pystyisimme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n aidosti mielekk\u00e4\u00e4t tavat toimia virtuaalitodellisuudessa.<\/p>\n

\u2013 Viel\u00e4 emme siell\u00e4 ole, sill\u00e4 vuorovaikutus maailmojen kanssa on k\u00f6mpel\u00f6\u00e4 monilta osin emmek\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4 esimerkiksi ihmisille luonteisinta vuorovaikutustapaa puhetta juuri lainkaan. Teknologian n\u00e4k\u00f6kulmasta toivon ja uskon, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme mahdollisimman tehokkaita, luontevia ja helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 tapoja toimia virtuaalimaailmoissa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen virtuaalinen maailma on avoinna, ja virtuaaliteknologioita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hyvin erilaisilla alueilla.<\/p>\n

Palataan viel\u00e4 Lohjan keskustaan, Paijon ty\u00f6huoneelle. Mitk\u00e4 ovat Paijon virtuaalitodellisuushaaveet?<\/p>\n

\u2013 Binauraalista odysseijaa voisi kehitt\u00e4\u00e4 kahteen suuntaan.<\/p>\n

\n

Tulevaisuudessa olisi mahdollista mitata koehenkil\u00f6n kehonreaktioita ja ”sy\u00f6tt\u00e4\u00e4” ne takaisin ”virtuaaliteokseen”. Kokemus muuntuisi ihmisen kehon reaktioiden mukaan, ja sit\u00e4 voitaisiin ohjailla haluttuun suuntaan.<\/p>\n

Tomi Paijo<\/p>\n<\/blockquote>\n

Toisena kiehtovana mahdollisuutena Paijo n\u00e4kee yhteis\u00f6llisen kokemuksen, jossa joukko ihmisi\u00e4 olisi samaan aikaan kokemassa Binauraalista odysseijaa ja ohjailemassa sit\u00e4 interaktiivisesti yhdess\u00e4 haluamaansa suuntaan.<\/p>\n

\"Binauraalinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Tomi Paijo<\/p>\n

Onko sinulla PC:hen kytketyt VR-laitteet? Jos on, kokeile milt\u00e4 tuntuu tehd\u00e4 virtuaalimatkaa binauraalisten \u00e4\u00e4nten ja muuntuvien kuvioiden maailmassa. Lataa Binauraalinen odysseija Steamista ja vastaa Tampereen yliopiston vuorovaikutteinen teknologian tiedekunnan kyselyyn, kuinka Binauraalinen odysseija rentoutti ja helpotti stressi\u00e4.<\/strong><\/p>\n

\u2013 Kyselyll\u00e4 saadaan perustietoa siit\u00e4, kuinka k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t subjektiivisesti kokevat virtuaalimaailman. Sen perusteella sitten voidaan katsoa, ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja onko jotakin, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, jotta kokemuksesta saadaan aidosti immersiivinen. Virtuaalimaailmojen kohdalla t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin juuri immersio ja l\u00e4sn\u00e4olo eli yksinkertaistaen siell\u00e4 olon tuntu ja aito fiilis, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on virtuaalisesti totta, toteaa Turunen kannustavasti. Rohkeasti kokeilemaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mene mets\u00e4\u00e4n, jos haluat rauhoittua! Mutta mit\u00e4p\u00e4, jos rauhoittavat aistivaikutukset siirrett\u00e4isiin terapeuttiseen virtuaalimaailmaan, joka ohjailee tunteitasi? Maailmaan, joka…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2100,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[88],"tags":[1650,659,33,31,30,1651,1346,32,552,1653,91,92,1652,167,119,424,422,423,677],"class_list":{"0":"post-2099","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-virtuaalitodellisuus","8":"tag-aistit","9":"tag-digitalisaatio","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-hoitomenetelmat","14":"tag-mielenterveys","15":"tag-suomi","16":"tag-tampereen-yliopisto","17":"tag-tampereen-yliopistollinen-sairaala-tays","18":"tag-technology","19":"tag-teknologia","20":"tag-terapia","21":"tag-terveys","22":"tag-tiede","23":"tag-virtuaalitodellisuus","24":"tag-virtual-reality","25":"tag-vr","26":"tag-yle-oppiminen"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2099"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2099\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}