Asuntolainojen euribor-korot voivat nousta tuntuvasti Iranin kriisin vuoksi.<\/p>\n
Etenkin 12 kuukauden euribor on noussut nopeasti viime aikoina. Tiistain kurssien mukaan se oli 2,87 prosenttia. Lyhyemm\u00e4t viitekorot olivat selv\u00e4sti alempana. Tiistaina kolmen kuukauden euribor asettui 2,079 prosenttiin ja kuuden kuukauden euribor 2,475 prosenttiin.<\/p>\n
Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n
Moni asuntovelallinen saattaa pohtia sit\u00e4, kannattaako lainalleen valita nyt mahdollisimman lyhyt viitekorko, jotta h\u00e4n voi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 korkokustannuksissa?<\/p>\n
Verkkouutisten haastattelemien ekonomistien mukaan tilanne ei ole aivan n\u00e4in yksinkertainen. Ratkaisevaa on, miten korkotilanne kehittyy l\u00e4hiviikkoina.<\/p>\n
\u2013 Jos markkinakorkojen nousu j\u00e4\u00e4 lyhytaikaiseksi, Euroopan keskuspankki (EKP) ei l\u00e4hde nostamaan korkoja. Silloin kolmen kuukauden euribor ei todenn\u00e4k\u00f6isesti nouse merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyisest\u00e4 tasosta tai jopa laskee. 12 kuukauden euribor k\u00e4\u00e4ntyisi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa jossain vaiheessa alas, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen<\/strong> arvioi.<\/p>\n Edell\u00e4 mainitussa tilanteessa lyhyempi viitekorko tulisi siis halvemmaksi. Kostiainen muistuttaa, ett\u00e4 mik\u00e4li EKP p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koronnostoista, nousevat my\u00f6s euribor-viitekorot.<\/p>\n \u2013 Siin\u00e4 tilanteessa kolmen kuukauden euribor voi nousta selke\u00e4sti korkeammaksikin.<\/p>\n Samalla h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paine koronnostoihin on huomattavasti korkeampi kuin mit\u00e4 se oli viel\u00e4 kuukausi sitten.<\/p>\n Perinteisesti kolmen kuukauden euribor on tullut pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Danske Bankin ekonomisti Kaisa Kivipelto<\/strong> muistuttaa, ett\u00e4 viitekorkoa valitessa kannattaa huomioida oma taloustilanne ja suhtautumisensa ep\u00e4varmuuteen. Valitsemalla kolmen kuukauden euriborin asuntovelallinen sitoutuu siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen lainansa korko tarkastetaan kolmen kuukauden v\u00e4lein. Silloin mahdolliset koronnostot ja \u00e4killiset heilahtelut vaikuttavat h\u00e4nen talouteensa nopeammin.<\/p>\n \u2013 Valitsemalla taas 12 kuukauden euriborin, voi varautua siihen, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 asuntolainan kuukausier\u00e4n vuodeksi eteenp\u00e4in tuoden lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia varautumiselle ja suunnittelulle, Kivipelto selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n Samoilla linjoilla on OP-Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela<\/strong>. H\u00e4nen mukaansa nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 nouseviin korkoihin pit\u00e4isi ottaa pidempi viitekorko, jotta saa \u201dlukittua\u201d alhaisen korkotason.<\/p>\n \u2013 Laskeviin korkoihin pit\u00e4isi taas ottaa lyhyt korko, jotta korkotaso p\u00e4ivittyy alemmille tasoille nopeasti.<\/p>\n H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 jokaisen tilanne riippuu paljolti koron tarkastusp\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos se on ollut alkuvuoden aikana, jolloin korkotaso oli nykyist\u00e4 alhaisempi, niin ei kannata vaihtaa, vaan nauttia nykyist\u00e4 alhaisemmasta korkotasosta.<\/p>\n Korot voivat nousta yli nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin<\/p>\n Ekonomistit huomauttavat, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 korkomarkkinoilla on poikkeuksellisen paljon ep\u00e4varmuutta. Siksi tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, mille tasolle euribor-viitekorot kuluvan vuoden aikana asettuvat ja mik\u00e4 niist\u00e4 tulisi asuntovelalliselle edullisimmaksi.<\/p>\n OP-Pohjolan Kortela arvioi vuoden euriborin pysyv\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 tasoaan, mutta kolmen ja kuuden kuukauden euriborit voivat nousta vuoden 2026 loppuun menness\u00e4 sille tasolle, jossa vuoden euribor on nyt.<\/p>\n Korkotilanne riippuu paljon siit\u00e4, kauanko kriisi Iranissa jatkuu. Kriisi voi nostaa energian hintaa ja lis\u00e4t\u00e4 inflaatiopaineita, mik\u00e4 puolestaan lis\u00e4\u00e4 odotuksia koronnostoista.<\/p>\n Jos kriisi j\u00e4\u00e4 hetkelliseksi, korkotilanne voi palautua ennalleen nopeastikin. Kriisin pitkittyess\u00e4 korot voivat nousta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Onko riskin\u00e4, ett\u00e4 asuntolainojen viitekorot nousevat uudelleen \u201dpilviin\u201d kuten vuosina 2022\u20132023?<\/p>\n \u2013 T\u00e4llainen riski on olemassa. Se ei ole t\u00e4ysin poissuljettua, ett\u00e4 korot nousisivat samalle tasolle, Kostiainen arvioi.<\/p>\n Silloin 12 kuukauden euribor k\u00e4vi korkeimmillaan yli nelj\u00e4ss\u00e4 prosentissa.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n \u2013 Korkojen tulevat liikkeet tulevat paljolti riippumaan sodan kestosta, mit\u00e4 on taas vaikea arvioida. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ep\u00e4varmuus on juuri nyt suurta, OP-Pohjolan Tomi Kortela huomauttaa.<\/p>\n \u00c4l\u00e4 tee paniikkiratkaisuja<\/p>\n Moni asuntovelallinen saattaa nyt pel\u00e4t\u00e4 korkojen tuntuvaa nousua. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa Kortela suosittelee pysym\u00e4\u00e4n rauhallisena ja \u201dpit\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4n kylm\u00e4n\u00e4\u201d.<\/p>\n \u2013 On tietenkin hyv\u00e4 hieman laskea korkojen nousun vaikutuksia omaan talouteen ja varautua siihen. Tilanne on kuitenkin niin ep\u00e4varma t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4isin h\u00e4tik\u00f6ityj\u00e4 liikkeit\u00e4 suuntaa tai toiseen.<\/p>\n Siksi esimerkiksi viitekorkoa ei kannata l\u00e4hte\u00e4 vaihtelemaan hetkellisten kriisien takia.<\/p>\n Nordean Kostiainen mainitsee yhdeksi hyv\u00e4ksi keinoksi asuntolainan korkosuojauksen. Korkosuojalla sovitaan tietty raja, mink\u00e4 yli asuntolainan viitekorko ei voi nousta. Se voi antaa mielenrauhaa, mik\u00e4li esimerkiksi kolmen tai nelj\u00e4n prosentin korko tuntuu itselle kohtuuttoman suurelta.<\/p>\n \u2013 Silloin ik\u00e4\u00e4n kuin voi vakuuttaa itsens\u00e4 korkojen nousua vastaan tietyksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi, Kostiainen toteaa.<\/p>\n Kivipellon mukaan se mit\u00e4 nyt kannattaisi tehd\u00e4, on rakentaa omalle taloudelle budjetti ja varmistaa, ett\u00e4 rahank\u00e4ytt\u00f6 on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Sen lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4st\u00f6tilille kannattaa kerrytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 puskuri yll\u00e4tt\u00e4vien menojen varalle.<\/p>\n Monet asuntovelalliset harkitsevat my\u00f6s ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten asuntolainalyhennysten tekemist\u00e4. Sill\u00e4 tavalla velkaa voi lyhent\u00e4\u00e4 tavallista nopeammassa ajassa. Kivipelto kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten lyhennysten vaikutus lainan kuukausittaisiin korkokuluihin on v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n \u2013 Sill\u00e4 taas voi olla paljon suurempi merkitys omaan taloudelliseen mielenrauhaan, ett\u00e4 on erillinen puskuri \u00e4killisi\u00e4 menoja varten. Omasta kodista kun on vaikeaa myyd\u00e4 yht\u00e4 huonetta tai sein\u00e4\u00e4 \u00e4killisen menon yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4, Kivipelto huomauttaa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei silti tarkoita, etteik\u00f6 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 lyhennyksi\u00e4 kannattaisi tehd\u00e4 varsinkin silloin, jos riitt\u00e4v\u00e4t puskuris\u00e4\u00e4st\u00f6t on kerrytetty kokoon. Aiemmissa laskelmissa on todettu, ett\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten asuntolainalyhennysten hy\u00f6ty on sit\u00e4 suurempi mit\u00e4 aikaisemmassa vaiheessa laina-aikaa niit\u00e4 tekee. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 koron osuus lainanlyhennyksiss\u00e4 on suurin juuri lainan alkuaikoina.<\/p>\n Ratkaisevaa on lopulta se, kuinka paljon ep\u00e4varmuutta oma talous kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Asuntolainojen euribor-korot voivat nousta tuntuvasti Iranin kriisin vuoksi. Etenkin 12 kuukauden euribor on noussut nopeasti viime aikoina. Tiistain…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":209955,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[31547,79,77,33,31,30,5156,32,78],"class_list":["post-209954","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-asuntovelka","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-korot","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116330319413341932","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=209954"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209954\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/209955"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=209954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=209954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=209954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}