{"id":210267,"date":"2026-04-02T00:21:15","date_gmt":"2026-04-02T00:21:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/210267\/"},"modified":"2026-04-02T00:21:15","modified_gmt":"2026-04-02T00:21:15","slug":"artemis-ii-kohosi-maata-kiertavalle-radalle-ja-suuntaa-pian-kohti-kuuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/210267\/","title":{"rendered":"Artemis\u202fII kohosi Maata kiert\u00e4v\u00e4lle radalle ja suuntaa pian kohti Kuuta"},"content":{"rendered":"

Kuulento|Nelj\u00e4 astronauttia kiert\u00e4nee Kuuta jo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Ihminen palaa Kuun l\u00e4helle yli 53 vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"Kuulento<\/p>\n

Kuulento Artemis II k\u00e4ynnistyi Floridassa. Kuva:\u00a0Steve Nesius \/ Reuters<\/p>\n

KuuLENTO Artemis II <\/a>kohosi torstaina aamuy\u00f6st\u00e4 Suomen aikaa avaruuteen. Sen vei Maata kiert\u00e4v\u00e4lle radalle l\u00e4hes satametrinen kantoraketti SLS<\/a>.<\/p>\n

Artemis II laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta kello 1.35 Suomen aikaa. <\/p>\n

Kuuraketin nokassa on avaruusalus Orion<\/a>, jonka on tarkoitus kuljettaa nelj\u00e4 astronauttia l\u00e4helle Kuuta.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on ihmisen ensimm\u00e4inen kerta l\u00e4hell\u00e4 Kuuta yli 53 vuoteen. Viimeksi Kuuta kiersi joulukuussa 1972<\/a> kolme Apollo 17-kuulennon astronauttia. Kaksi heist\u00e4 my\u00f6s laskeutui Kuun pinnalle.<\/p>\n

Nyt Kuun l\u00e4helle lent\u00e4\u00e4 yhdell\u00e4 kertaa enemm\u00e4n ihmisi\u00e4. Orionin komentaja on Reid Wiseman<\/a> ja lent\u00e4j\u00e4 Victor Glover<\/a>. Muut kaksi astronauttia ovat Christina Koch<\/a> ja Jeremy Hansen<\/a>.<\/p>\n

Koch k\u00e4y ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena Kuun l\u00e4hell\u00e4. Glover puolestaan on ensimm\u00e4inen musta astronautti kuumatkalla.<\/p>\n

Hansen on Kanadan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n CSA:n astronautti, muut ovat Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan lent\u00e4ji\u00e4. Hansen on ensimm\u00e4inen Yhdysvaltain ulkopuolinen ihminen, joka lent\u00e4\u00e4 Kuun ymp\u00e4ri.<\/p>\n

\"Nasan<\/p>\n

Nasan astronautit l\u00e4htiv\u00e4t keskiviikkona paikallista aikaa kohti Kuuta. Kuva:\u00a0Aubrey Gemignani\/Nasa<\/p>\n

\"Kuuraketti<\/p>\n

Kuuraketti Artemis II kohosi avaruuteen Kennedyn avaruuskeskuksen l\u00e4ht\u00f6alustalta 39B. Samasta paikasta on l\u00e4htenyt esimerkiksi Apollo-lentoja ja kymmeni\u00e4 avaruussukkuloita. Kuva:\u00a0Aubrey Gemignani\/Nasa<\/p>\n

Kantoraketin toinen vaihe kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen maapalloa kaksi kierrosta. Laajalla radalla kierrokset kest\u00e4v\u00e4t kaksi vuorokautta.<\/p>\n

Orion kiert\u00e4\u00e4 viel\u00e4 perjantaina maapalloa soikealla radalla, jonka et\u00e4isin piste on noin 60\u202f000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta.<\/p>\n

Vertailun vuoksi ISS-avaruusasema kiert\u00e4\u00e4 Maata vain noin 400 kilometrin korkeudella.<\/p>\n

Lennonjohdon ja astronauttien on perjantaina p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 jatkosta. Eteneek\u00f6 Artemis II kohti m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Kuuta? Vai palaako se Maahan?<\/p>\n

Astronauteilla oli ja on melkoinen kiire tarkistaa, ett\u00e4 kaikki Orionissa toimii. Matkan Kuuhun voi viel\u00e4 peruuntua, kun Orion on l\u00e4hell\u00e4 maapalloa.<\/p>\n

Heti l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen oranssit avaruuspuvut riisuttiin heti. Orionin huoltomoduulin aurinkopaneelit avautuivat.<\/p>\n

Aluksi astronautit tarkistivat, ett\u00e4 hiilidioksidia asuinkapselista siirt\u00e4v\u00e4 suodatin toimii. Sitten he varmistivat vesihuollon.<\/p>\n

Vessan lukitus avattiin, ja s\u00e4hk\u00f6virtaa ajettiin Orionin huoltomoduulista<\/a> asuintilan laitteisiin. Huoltoalus rakensi Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 Esa. <\/a><\/p>\n

Jos p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Orion jatkaa kohti Kuuta, sys\u00e4\u00e4 kantoraketin toinen vaihe sen oikealle radalleen. Sitten Orionin onkin pakko kiert\u00e4\u00e4 Kuu.<\/p>\n

Se on ainoa keino palata Maan p\u00e4\u00e4lle sen j\u00e4lkeen, kun Maan kiertorata on j\u00e4tetty. Isojen p\u00e4\u00e4pelurien Maan ja Kuun painovoimat hoitavat matkan l\u00e4hes automaattisesti.<\/p>\n

Kantoraketin toisella vaiheella on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, kun sen polttoaine on k\u00e4ytetty.<\/p>\n

Orionin astronautit kokeilevat sen kanssa k\u00e4siohjausta muutaman tunnin.<\/p>\n

K\u00e4siohjaimella astronautti liikuttaa pieni\u00e4 suuttimia, jotka ohjaavat Orionin liikkeit\u00e4. Koek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Orion esimerkiksi k\u00e4\u00e4ntyy hyl\u00e4tty\u00e4 toista vaihetta kohti.<\/p>\n

Orion ei en\u00e4\u00e4 telakoidu kantoraketin t\u00e4h\u00e4n osaan, mutta py\u00f6rii ymp\u00e4rill\u00e4 ja harjoittelee.<\/p>\n

Telakoinnin taitoja astronautit tarvitsevat seuraavalla Artemis III -lennolla vuonna 2027.<\/p>\n

Silloin Orionin nokkaan telakoidaan laskeutuja Maan kiertoradalla. Se on varsinainen kuualus, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 vied\u00e4 2028 kaksi astronauttia aina Kuun pinnalle asti.<\/p>\n

Jos matka jatkuu, testaavat astronautit kymmenp\u00e4iv\u00e4isen lennon aikana lis\u00e4\u00e4 Orionin tekniikkaa, sen ohjausta ja ominaisuuksia.<\/p>\n

Artemis II -lennon yksi p\u00e4\u00e4tarkoitus on juuri ker\u00e4t\u00e4 kokemuksia Orionista. Orion on koelent\u00e4nyt vain kahdesti, ja molemmilla kerroilla ilman ihmisi\u00e4 ja k\u00e4siohjausta.<\/p>\n

Kokemus Orionista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se on astronauttien asunto kaikilla kuuohjelma Artemiksen lennoilla. Niist\u00e4 on sovittu jo lennot Artemis III, IV ja V.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4s eli Artemis IV veisi 2028 ihmisi\u00e4 Kuuhun. Artemis jatkuu aina 2030-luvulle, jos Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa saa siihen liittovaltion rahoituksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuulento|Nelj\u00e4 astronauttia kiert\u00e4nee Kuuta jo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Ihminen palaa Kuun l\u00e4helle yli 53 vuoden j\u00e4lkeen. Kuulento Artemis II k\u00e4ynnistyi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":210268,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,46,118,32,119],"class_list":{"0":"post-210267","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116332257961423629","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210267","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=210267"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/210267\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/210268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=210267"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=210267"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=210267"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}