Lapissa virtaava Kemijoki on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljon. Ongelmia on syntynyt, kun vesivoimayhti\u00f6t s\u00e4\u00e4telev\u00e4t virtaamia tihe\u00e4sti s\u00e4hk\u00f6n tarpeen mukaan ja suunta on paikallisten mukaan vuosi vuodelta huonompi.<\/p>\n
Juoksutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy esimerkiksi Kemij\u00e4rvell\u00e4, Seitakorvan ja Pirttikosken voimalaitosten v\u00e4liin sijoittuvassa Juuj\u00e4rven kyl\u00e4ss\u00e4, kertoo paikallinen Tomi Juuj\u00e4rvi<\/strong>. H\u00e4nen kotirannassaan ei en\u00e4\u00e4 juoksutusten vuoksi voi uida, koska rannat on kivetetty.<\/p>\n \u2013 Rannat kuluvat, vaikka niit\u00e4 on suojattu. Juoksutuksilla on ollut negatiivisia vaikutuksia kaloille. My\u00f6s vesilintujen ja kahlaajien pesint\u00e4 h\u00e4iriintyy, kun pes\u00e4t tuhoutuvat. Yht\u00e4kki\u00e4 juoksutukset voivat kasvaa niin, ett\u00e4 verkot l\u00e4htev\u00e4t virran mukana ja veneet rannasta, Juuj\u00e4rvi kertoo.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Tomi Juuj\u00e4rvi kokee, etteiv\u00e4t paikallisten huolet tule kuulluksi. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi pumppuvoimala-asiassa, jossa vesivoimayhti\u00f6 on pyrkinyt ohittamaan paikallisdemokratian. Kuva: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n Talvella juuj\u00e4rvel\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4 hankaloittavat puuttuvat j\u00e4\u00e4tiet. Viel\u00e4 2000-luvun alussa j\u00e4\u00e4tiet olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes joka talvi useiden kuukausien ajan.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 alueella on kolme velvoitej\u00e4\u00e4tiet\u00e4, mutta niist\u00e4 ei t\u00e4lle talvelle kahta saatu tehty\u00e4, vaikka tammikuu oli Lapissa kylmin l\u00e4hes nelj\u00e4\u00e4nkymmeneen vuoteen, Juuj\u00e4rvi ihmettelee.<\/p>\n Alueella toimivan Pirttikosken voimalaitoksen vesiluvassa m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely ei saa est\u00e4\u00e4 talvitieliikennett\u00e4 kolmessa kohdassa Kemijoella. Kyse on vesiluvan velvoitteesta, joka liittyy voimalaitoksen aiheuttamien haittojen kompensointiin.<\/p>\n Juuj\u00e4rvi toivoo, ett\u00e4 vesivoimayhti\u00f6t alkaisivat noudattaa EU:n vesipuitedirektiivi\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ilt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ekologista tilaa tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 saavutettavissa olevaa tilaa voimakkaasti muutetuissa vesiss\u00e4. Lapin ely-keskus luokitteli Kemijoen vesist\u00f6n tilan tyydytt\u00e4v\u00e4ksi vuonna 2022.<\/p>\n Juuj\u00e4rvi katsoo, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lyhytaikais\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn my\u00f6t\u00e4, lupaehtoja ei noudateta.<\/p>\n \u2013 Me t\u00e4ss\u00e4 Seitakorvan alapuolisessa vesist\u00f6ss\u00e4 otamme kaikki ne veden tuomat asiat vastaan niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa, erityisesti humus ja haitta-aineet, kuten elohopea.<\/p>\n Virran varastamat katiskat<\/p>\n Kemijoen sivuhaarassa, Kitinen-joen varrella ik\u00e4ns\u00e4 asuneelle sodankyl\u00e4l\u00e4iselle Jorma Kaaretkoskelle<\/strong> ovat samat hankaluudet tuttuja.<\/p>\n Talviaikaan joen k\u00e4ytt\u00f6 Kitisen alueella on Kaaretkosken mukaan melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, koska juoksutusten vuoksi joki ei j\u00e4\u00e4dy kunnolla eik\u00e4 siksi j\u00e4\u00e4lle ole asiaa. Kes\u00e4ll\u00e4 puolestaan hankaloituu pyydyskalastus.<\/p>\n Sodankyl\u00e4n kalatalousalueen puheenjohtajana toimiva Kaaretkoski tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s tapauksen, jossa paikallisten kalastajien katiskoja uskottiin joutuneen varastetuiksi, niiden kadottua \u00e4kisti. Syyllinen l\u00f6ytyi kuitenkin nopeasti muuttuneista virtauksista, joiden matkaan katiskat olivat l\u00e4hteneet. Pyydykset l\u00f6ytyiv\u00e4t lopulta noin viisi kilometri\u00e4 alajuoksulta.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kemijoki on t\u00e4n\u00e4 talvena pysynyt pakkasista huolimatta monin paikoin sulana. Kuva: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n Joissain tapauksissa virtaamat ovat kasvaneet hetkess\u00e4 niin nopeasti, ett\u00e4 vedenkorkeus on noussut kotirannassa yli 40 sentti\u00e4 ja veneit\u00e4 on kaatunut ymp\u00e4ri. Kaaretkosken mukaan n\u00e4it\u00e4 on kuitenkin ollut harvassa ja Kemijoki oy on tietoinen ongelmista.<\/p>\n \u2013 Yhteistoimintaa on kehitetty. T\u00e4ss\u00e4 kun jokivarressa asutaan, niin kyll\u00e4 niille herroille voi soittaa melkeinp\u00e4 koska vaan ja he yritt\u00e4v\u00e4t korjata t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 tilanteita. Ei n\u00e4ist\u00e4 asioista voi r\u00e4ksytt\u00e4\u00e4, vaan yritet\u00e4\u00e4n sovitella, Kaaretkoski tuumaa.<\/p>\n Lupaviranomaisen puututtava tilanteeseen<\/p>\n Rovaniemen Rautiosaaressa yli 30 vuotta asuneelle Reijo Saarelle<\/strong> suhde Kemijokeen on ollut pitk\u00e4 ja l\u00e4heinen. Keski-Kemijoen kalatalousalueen puheenjohtajana toimiva Saari kokee joen muuttuneen merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosien saatossa.<\/p>\n Liikkuminen joella on talviaikaan muuttunut vaaralliseksi. Kes\u00e4ll\u00e4 puolestaan juoksutukset haittaavat kalastusta ja muuta virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Rovaniemel\u00e4iselle Reijo Saarelle ovat tuttuja samat ongelmat kuin monelle muullekin jokivartiselle. Kuva: Antti Mikkola \/ Yle<\/p>\n Saari toivoo lupaviranomaisen tarttuvan asiaan. Esimerkiksi Oulujoella kunta-aloitteen pohjalta kolme alajuoksun kuntaa on tehnyt vesiviranomaiselle esityksen nykyisen lyhytaikaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn lievent\u00e4misest\u00e4 ja asia on edennyt lupaavasti.<\/p>\n \u2013 Meh\u00e4n tarvitsemme s\u00e4\u00e4t\u00f6voimaa, sit\u00e4 ei voi kielt\u00e4\u00e4 kukaan. Mutta nyt tilanne on se, ett\u00e4 voimayhti\u00f6ll\u00e4 on suurin k\u00e4ytt\u00f6 Kemijokeen, eik\u00e4 t\u00e4nne kohta muita k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 mahdu.<\/p>\n Kyl\u00e4l\u00e4isten ja vesivoimayhti\u00f6n yhteinen viestiryhm\u00e4<\/p>\n Kemijoen sivuhaara, Kitinen, on puolestaan poikkeuksellinen alue, sill\u00e4 sen asukkailla on yhteinen Whatsapp-ryhm\u00e4 Kemijoki oy:n kanssa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kitisell\u00e4 asuvan Kaaretkosken mukaan vesivoimayhti\u00f6 ilmoittaa ryhm\u00e4ss\u00e4, koska padot avataan ja suljetaan. T\u00e4t\u00e4 ovat kiitelleet etenkin alueen kalastajat, jotka pystyv\u00e4t ennakoimaan milloin verkkoja kannattaa vesille laskea. Arkistokuvassa Kitinen Suvannon kyl\u00e4n kohdalta Pelkosenniemelt\u00e4. Kuva: Jyri Tynkkynen \/ Yle<\/p>\n Kemijoki-yhti\u00f6st\u00e4 tarkennetaan, ett\u00e4 alueen Whatsapp-ryhm\u00e4ss\u00e4 tiedotetaan p\u00e4\u00e4osin p\u00e4ivitt\u00e4isten juoksutussuunnitelmien poikkeamista eli jos patoluukut avataan tai suljetaan toisin kuin on suunniteltu. K\u00e4ytt\u00e4jille ei kuitenkaan tiedoteta laitosten juoksutusajankohtia.<\/p>\n \u2013 Ryhm\u00e4 perustettiin, koska Kitisen jokialue poikkeaa huomattavasti Kemijoen p\u00e4\u00e4uomasta. Kitinen on kapea joki ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on eritt\u00e4in vaikeaa, jos tuotannon ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n yhteensovittamista ei ole tehty, kertoo Kemijoki oy:n jatkuvuuden hallinnan ja ICT-yksik\u00f6n johtaja Heikki Poikela<\/strong>.<\/p>\n Vastaavaa Whatsapp-rinki\u00e4 ei Poikelan mukaan voida muilla Kemijoen kylien alueilla ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan kyse on Kitisell\u00e4 poikkeuksesta. Kitisen yl\u00e4juoksulla on Porttipahdan tekoj\u00e4rvi ja useita vesivoimaloita.<\/p>\n Sen sijaan jokivarren asukkaat ovat itse tarvittaessa yhteydess\u00e4 vesivoimayhti\u00f6\u00f6n tyypilllisesti s\u00e4hk\u00f6postitse, puhelimitse tai verkkosivujen kautta. Puhelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Kemijoki-yhti\u00f6n mukaan ollut v\u00e4henem\u00e4\u00e4n p\u00e4in.<\/p>\n Poikela kokee, ett\u00e4 jokivarren asukkaat ovat yhteisty\u00f6halukkaita. Kemijoki-yhti\u00f6 on aloittanut kev\u00e4tkiertueen, jossa yhti\u00f6n v\u00e4ki vierailee kyl\u00e4yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kyll\u00e4 meill\u00e4 on aika avoin viestint\u00e4yhteys maakuntaan. Onhan Kemijoki meid\u00e4n kaikkien joki, ja meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen hyv\u00e4 s\u00e4vel, Poikela toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Kemijoen vesivoiman tihe\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely aiheuttaa kasvavia ongelmia jokivarren asukkaille Lapissa. \u00c4killiset virranvaihtelut kuluttavat rantoja, est\u00e4v\u00e4t talvisten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":212715,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,19580,11842,71,667,72,476,118,32,119,9351,477],"class_list":["post-212714","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kemijoki","tag-kemijoki-oy","tag-kotimaa","tag-lappi","tag-luonto","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-vesivoima","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116348187219402605","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=212714"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212714\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/212715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=212714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=212714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=212714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n