{"id":21384,"date":"2025-08-31T07:06:13","date_gmt":"2025-08-31T07:06:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/21384\/"},"modified":"2025-08-31T07:06:13","modified_gmt":"2025-08-31T07:06:13","slug":"kosmisesta-naapuristamme-havaittiin-selittamaton-radiopurske-kaikkien-aikojen-kirkkain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/21384\/","title":{"rendered":"Kosmisesta naapuristamme havaittiin selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n radiopurske \u2013 Kaikkien aikojen kirkkain"},"content":{"rendered":"

Tutkijat ovat havainneet avaruudessa kaikkien aikojen kirkkaimman nopean radiopurskeen (engl. fast radio burst). Se on per\u00e4isin Linnunradan l\u00e4heisest\u00e4 galaksista. <\/p>\n

Nopeat radiopurskeet ovat suurienergisi\u00e4 radios\u00e4teilyn purkauksia, jotka kest\u00e4v\u00e4t vain muutaman millisekunnin. <\/p>\n

V\u00e4l\u00e4hdykset voivat olla niin kirkkaita, ett\u00e4 ne ovat havaittavissa useiden miljardien valovuosien et\u00e4isyydell\u00e4. Nopeiden radiopurskeiden l\u00e4hteet ovat tuntemattomia, mutta niiden on arvioitu syntyv\u00e4n esimerkiksi mustien aukkojen l\u00e4hell\u00e4. <\/p>\n

Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 havaitsi kirkkaan radiopurskeen 130 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Purske on l\u00e4ht\u00f6isin Ison karhun t\u00e4hdist\u00f6n suunnalta.<\/p>\n

\u201dKosmisessa mittakaavassa t\u00e4m\u00e4 nopea radiopurske on aivan naapurissamme\u201d, fysiikan apulaisprofessori Kiyoshi Masui<\/strong> sanoo tiedotteessa.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan viimeisin havainto tarjoaa mahdollisuuden tutkia radiopurskeita poikkeuksellisella tarkkuudella. <\/p>\n

Tutkimukseen osallistui muun muassa Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijoita. Se on julkaistu Astrophysical Journal Letters -tiedelehdess\u00e4.<\/a><\/p>\n

Signaali ei toistu<\/p>\n

Havainnot tehtiin Kanadassa sijaitsevalla Chime-teleskoopilla (Canadian Hydrogen Intensity Mapping Experiment). Antennikokonaisuus suunniteltiin alun perin kartoittamaan vedyn jakautumista maailmankaikkeudessa, mutta se on my\u00f6s herkk\u00e4 eritt\u00e4in nopeille ja kirkkaille radiosignaaleille.<\/p>\n

Vuodesta 2018 Chime on havainnut noin 4\u202f000 nopeaa radiopursketta. Aikaisemmin teleskooppi ei ole pystynyt paikantamaan tarkasti yksitt\u00e4isen purkauksen sijaintia. <\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa radiosignaali paikannettiin l\u00e4heisen galaksin reunalle. Paikannus auttaa tutkijoita selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 vastaavia purkauksia saa aikaan.<\/p>\n

Suhteellisen tarkka paikannus oli mahdollista, sill\u00e4 Chime-teleskooppia on parannettu hiljattain. Brittil\u00e4isess\u00e4 Kolumbiassa sijaitsevan teleskoopin rinnalle rakennettiin kolme teleskoopin pienoisversiota, jotka on sijoitettu eri puolille Pohjois-Amerikkaa. <\/p>\n

Purkaus on l\u00e4ht\u00f6isin spiraaligalaksista NGC 4141, joka sijaitsee Ison karhun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4. Jatkotutkimuksissa selvisi, ett\u00e4 purkaus sai alkunsa aktiivisen t\u00e4htien syntyalueen reunalta.<\/p>\n

Tutkijoiden ep\u00e4ilyksen\u00e4 on, ett\u00e4 purkaus syntyi magnetarista eli nuoresta neutronit\u00e4hdest\u00e4, jolla on poikkeuksellisen voimakas magneettikentt\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusten perusteella signaali ei ole toistunut ainakaan viimeisen kuuden vuoden aikana. Tutkijoita kiinnostaa, onko toistuvien ja yksitt\u00e4isten radiopurkausten syntymekanismi samanlainen.<\/p>\n

LUE MY\u00d6S<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tutkijat ovat havainneet avaruudessa kaikkien aikojen kirkkaimman nopean radiopurskeen (engl. fast radio burst). Se on per\u00e4isin Linnunradan l\u00e4heisest\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":21385,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-21384","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21384"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21384\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}