{"id":214183,"date":"2026-04-06T15:21:09","date_gmt":"2026-04-06T15:21:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/214183\/"},"modified":"2026-04-06T15:21:09","modified_gmt":"2026-04-06T15:21:09","slug":"puolueissa-toivotaan-konsensusta-asiantuntijan-mielesta-se-voi-johtaa-demokratian-kaventumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/214183\/","title":{"rendered":"Puolueissa toivotaan konsensusta \u2013 asiantuntijan mielest\u00e4 se voi johtaa demokratian kaventumiseen"},"content":{"rendered":"

Suomen suunta|Parlamentaarinen yhteisty\u00f6 synnytt\u00e4\u00e4 parhaimmillaan suuria uudistuksia. Pahimmillaan se johtaa pys\u00e4htyneisyyteen, politiikan tutkija Johanna Vuorelma uskoo.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta varoittaa, ett\u00e4 parlamentaarinen yhteisty\u00f6 voi kaventaa poliittisia vaihtoehtoja.<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi parlamentaaristen ty\u00f6ryhmien liiallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vuorelman mukaan asioita halutaan valmistella laajalla pohjalla, jotta vastuu vaikeista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 jakautuu tasaisesti.<\/p>\n

Parlamentaarista valmistelua toivotaan nyt ihmel\u00e4\u00e4kkeeksi moneen yhteiskunnalliseen vaivaan.<\/p>\n

Eduskuntapuolueiden yhteist\u00e4, hallitus\u2013oppositio-rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valmistelua on tehty jo kauan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiss\u00e4. Viime syksyn\u00e4 se l\u00e4ikkyi velkajarrun muodossa my\u00f6s kauaskantoisiin talousp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n

My\u00f6s soten ongelmia alettiin alkuvuodesta ratkoa parlamentaarisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, ja eduskunnan k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 leikitell\u00e4\u00e4n jopa ajatuksella bensan pumppuhintoja koskevista sopimuksista. Ydinaserajoitusten purkamisessa on puolestaan hiert\u00e4nyt se, ett\u00e4 oppositio kokee tulleensa valmistelussa sivuutetuksi.<\/p>\n

Trendi on saanut valtiovarainministeri Riikka Purran<\/a> (ps) jo kyll\u00e4stym\u00e4\u00e4n<\/a>. Opetusalan ammattij\u00e4rjest\u00f6 OAJ:n paneelissa Purra totesi, ett\u00e4 parlamentaaristen ryhmien \u201dtie alkaa olla hiukan jo n\u00e4hty\u201d.<\/p>\n

Purran lytt\u00e4ys liittyi toiveisiin koulutukseen keskittyneest\u00e4 parlamentaarisesta ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u201dJos n\u00e4it\u00e4 hommia parlamentaarisilla p\u00f6ydill\u00e4 ratkottaisiin, niin mit\u00e4 me edes tehd\u00e4\u00e4n maan hallituksella\u201d, Purra kysyi.<\/p>\n

Paljonkin, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma<\/a> Tampereen yliopistosta. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 suurin osa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 etenee edelleen hallituksen omassa ty\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Tunkua laajemmalle vastuunkannolle kuitenkin on, Vuorelma my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dSuurin syy on se, ett\u00e4 yhteiskunnalla on nyt edess\u00e4\u00e4n paljon vaikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Niit\u00e4 on helpompi tehd\u00e4 mahdollisimman laajan joukon sitoutumisella\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Suomessa on tavattu ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 kriisiaikoina lipun ymp\u00e4rille. Hallituspohjat ovat olleet laajoja, ja kauaskantoisista kohtalonkysymyksist\u00e4 on haluttu p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4. Viime vuosikymmenell\u00e4 voimistunut polarisaatio on sekin her\u00e4tt\u00e4nyt kaipuuta pitk\u00e4j\u00e4nteisyyteen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lis\u00e4ksi suuria kysymyksi\u00e4 ovat nyt muun muassa velkaantuminen, ik\u00e4\u00e4ntyminen, terveydenhuolto, ilmastonmuutos ja koulutus, Vuorelma luettelee.<\/p>\n

\u201dN\u00e4it\u00e4 koskeville uudistuksille halutaan laaja hyv\u00e4ksynt\u00e4 my\u00f6s siksi, ettei politiikka olisi liian tempoilevaa\u201d, Vuorelma sanoo. Isoja hankkeita on vaikea vied\u00e4 maaliin yhden hallituskauden aikana.<\/p>\n

\u201dViimeinen asia, mit\u00e4 silloin toivotaan on se, ett\u00e4 seuraava hallitus peruu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u201d.<\/p>\n

Yhteen hiileen puhaltamista toivoo varmasti my\u00f6s moni \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4. Parlamentaarisessa valmistelussa on silti omat ongelmansa, Vuorelma tuumaa.<\/p>\n

\u201dIso kysymys on, miten k\u00e4y vaihtoehdoille.\u201d<\/p>\n

Monen kokin soppa kyll\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta ei maistu. Kompromisseilla saadaan aikaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta samalla politiikan vaihtoehdot uhkaavat kaventua ja muuttua l\u00e4hinn\u00e4 kaikkia tasaisesti \u00e4rsytt\u00e4viksi.<\/p>\n

Vuorelman mukaan suomalaista poliittista perinnett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 jatkuvuus, mik\u00e4 on suojellut Suomea kriisiaikoina nousevilta \u00e4\u00e4riliikkeilt\u00e4. Suomessa yhteiskunnalliset murrokset ovat tyypillisesti edenneet hitaasti.<\/p>\n

\"Politiikan<\/p>\n

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Kuva:\u00a0Outi Pyh\u00e4ranta \/ HS<\/p>\n

Vakauden k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on ollut kangistuminen. Kokit ovat keitt\u00e4neet yhdess\u00e4, mutta samoilla vanhoilla resepteill\u00e4 ja itse valitsemillaan raaka-aineilla. Kullakin puolueella on omat pyh\u00e4t lehm\u00e4ns\u00e4 maakuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja omaisuudensuojaan.<\/p>\n

Uhkakuvana on silloin se, ett\u00e4 ongelmiin ei kyet\u00e4 tuomaan uusia, luovia ratkaisuja. Parlamentaariset sitoumukset sitovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien k\u00e4si\u00e4, Vuorelma sanoo.<\/p>\n

\u201dSe, ett\u00e4 kaikki puolueet ovat jostain samaa mielt\u00e4 ei automaattisesti tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s olisi hyv\u00e4 tai j\u00e4rkev\u00e4.\u201d<\/p>\n

Kapea liikkumatila haastaa my\u00f6s demokratiaa. Kun puolueet ovat tehneet p\u00e4\u00e4t\u00f6kset jo ennen vaaleja, \u00e4\u00e4nestett\u00e4vien asioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. Pahimmillaan my\u00f6s yhteiskunnallinen keskustelu k\u00f6yhtyy, kun eri mielt\u00e4 olevat leimataan veneenkeikuttajiksi, Vuorelma sanoo.<\/p>\n

Dilemma onkin h\u00e4nen mukaansa hankala: Demokratia merkitsee usein huonoja kompromisseja, jotka ovat kuitenkin suoraviivaista yksinvaltiutta parempi vaihtoehto. Kompromissit taas vesitt\u00e4v\u00e4t usein luovat ratkaisut, mutta toisaalta vaikeat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset saadaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4pi. Laajalla poliittisella pohjalla on yht\u00e4 mahdollista tehd\u00e4 suuria muutoksia, kuin vajota pys\u00e4htyneisyyteen.<\/p>\n

T\u00e4ydellist\u00e4 mallia tuskin on.<\/p>\n

\u201dNyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4 on toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 vastakkainasettelua halutaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja yhteist\u00e4 sitoutumista kasvattaa\u201d, Vuorelma arvioi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen suunta|Parlamentaarinen yhteisty\u00f6 synnytt\u00e4\u00e4 parhaimmillaan suuria uudistuksia. Pahimmillaan se johtaa pys\u00e4htyneisyyteen, politiikan tutkija Johanna Vuorelma uskoo. Lue tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":214184,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-214183","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116358446204119308","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/214183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=214183"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/214183\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/214184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=214183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=214183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=214183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}