{"id":215426,"date":"2026-04-08T01:15:17","date_gmt":"2026-04-08T01:15:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/215426\/"},"modified":"2026-04-08T01:15:17","modified_gmt":"2026-04-08T01:15:17","slug":"menetko-nukkumaan-vaihteleviin-aikoihin-suomalaistutkimus-paljastaa-yhteyden-vakaviin-sydanoireisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/215426\/","title":{"rendered":"Menetk\u00f6 nukkumaan vaihteleviin aikoihin? Suomalaistutkimus paljastaa yhteyden vakaviin syd\u00e4noireisiin"},"content":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen nukkumaanmenoaika voi pienent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 sairastua vakaviin syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, kuten syd\u00e4ninfarktiin tai aivohalvaukseen, tuore tutkimus osoittaa.<\/p>\n

Oulun yliopiston tutkijat tarkastelivat 3\u00a0231:n 46-vuotiaan henkil\u00f6n unik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 viikon ajan puettavien mittalaitteiden avulla. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, kuinka s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ihmiset menev\u00e4t nukkumaan \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n unen kestoon tai laatuun, kuten tavallisesti.\u00a0Tutkimus on julkaistu BMC Cardiovascular Disorders<\/a>\u00a0-tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n

Tulokset osoittivat, ett\u00e4 alle kahdeksan tuntia y\u00f6ss\u00e4 nukkuvien joukossa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti nukkumaan menevill\u00e4 oli kaksinkertainen riski vakavaan syd\u00e4n- ja verisuonitapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana verrattuna s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti nukkumaan meneviin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi suurempi vaihtelu niin sanotussa unen keskipisteess\u00e4 \u2013 ajankohdassa, joka sijoittuu nukkumaanmenon ja her\u00e4\u00e4misen puoliv\u00e4liin \u2013 oli yhteydess\u00e4 heikompaan syd\u00e4nterveyteen.<\/p>\n

\u201dErityisesti nukkumaanmenon ajankohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys vaikuttaa olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 syd\u00e4nterveydelle. Kyse on siis arjen rytmeist\u00e4 ja niiss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 vaihtelusta\u201d, sanoo tutkijatohtori\u00a0Laura Nauha<\/strong> Oulun yliopiston tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n

Yhteys havaittiin kuitenkin vain niill\u00e4, jotka nukkuivat keskim\u00e4\u00e4rin alle kahdeksan tuntia y\u00f6ss\u00e4. Riitt\u00e4v\u00e4 unen m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi suojaavan ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen nukkumaanmenon haitoilta.<\/p>\n

Her\u00e4\u00e4misajalla ei tutkimuksen mukaan ollut vastaavaa merkityst\u00e4, vaan yhteys liittyi nimenomaan nukkumaanmenoaikojen suuriin vaihteluihin. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti nukkuvilla nukkumaanmenoaika vaihteli viikon aikana keskim\u00e4\u00e4rin 108 minuuttia, kun s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti nukkuvilla vaihtelu oli 33 minuuttia.<\/p>\n

Tutkimuksessa huomioitiin useita syd\u00e4nterveyteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten verenpaine, sukupuoli ja liikunta. Tutkimus ei kuitenkaan osoita syy-seuraussuhdetta, vaan kyseess\u00e4 on tilastollinen yhteys.<\/p>\n

Tutkijat arvioivat, ett\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 voivat selitt\u00e4\u00e4 elimist\u00f6n vuorokausirytmit. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen nukkumaanmenoaika voi h\u00e4irit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rytmej\u00e4, mik\u00e4 puolestaan heikent\u00e4\u00e4 syd\u00e4men mahdollisuuksia palautua.<\/p>\n

My\u00f6s arjen kuormitustekij\u00f6ill\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Ty\u00f6paineet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa sek\u00e4 nukkumaanmenoaikoihin ett\u00e4 syd\u00e4nterveyteen.<\/p>\n

\u201dMy\u00f6s aiemmissa tutkimuksissa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi on liitetty syd\u00e4nterveyden riskeihin, mutta nyt tarkastelimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa erikseen nukkumaanmenon, her\u00e4\u00e4misen ja unijakson keskipisteen vaihtelua sek\u00e4 niiden itsen\u00e4isi\u00e4 yhteyksi\u00e4 vakaviin syd\u00e4ntapahtumiin\u201d, sanoo Nauha.<\/p>\n

Tutkimuksessa vakaviksi syd\u00e4n- ja verisuonitapahtumiksi m\u00e4\u00e4riteltiin erikoissairaanhoitoa vaativat tilat, kuten syd\u00e4ninfarktit ja aivohalvaukset.<\/p>\n

On kuitenkin syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 yli 3\u00a0000 osallistujasta vain 128 koki t\u00e4llaisen tapahtuman kymmenen vuoden seurannan aikana, joten tapausten kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suhteellisen pieni. Lis\u00e4ksi unta mitattiin vain viikon ajan, eik\u00e4 kaikkien osallistujien unirytmien voida olettaa pysyneen muuttumattomina.<\/p>\n

Syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ovat joka tapauksessa maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja aiheuttavat vuosittain l\u00e4hes 18 miljoonaa kuolemaa.<\/p>\n

Tutkijat korostavat, ett\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia tarvitaan eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4 ja pidemm\u00e4ll\u00e4 seurannalla. Nukkumaanmenoaika on kuitenkin tekij\u00e4, johon moni voi itse ainakin jollain tasolla vaikuttaa.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n

\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen nukkumaanmenoaika voi pienent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 sairastua vakaviin syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, kuten syd\u00e4ninfarktiin tai aivohalvaukseen, tuore tutkimus osoittaa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":215427,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,15658,78,167,9794],"class_list":["post-215426","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-suomi","tag-sydan-ja-verisuonitaudit","tag-talous","tag-terveys","tag-uni"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116366444026527301","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=215426"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215426\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/215427"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=215426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=215426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=215426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}