{"id":21557,"date":"2025-08-31T11:28:31","date_gmt":"2025-08-31T11:28:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/21557\/"},"modified":"2025-08-31T11:28:31","modified_gmt":"2025-08-31T11:28:31","slug":"nelja-asiaa-jotka-jokaisen-kannattaa-tietaa-avaruudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/21557\/","title":{"rendered":"Nelj\u00e4 asiaa, jotka jokaisen kannattaa tiet\u00e4\u00e4 avaruudesta"},"content":{"rendered":"<p>            4. Mustien aukkojen avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 fysiikan keskeisi\u00e4 teorioita<\/p>\n<p>Mustia aukkoja ei ole Maapallon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4, vaan ne sijaitsevat kaikki paljon kauempana avaruudessa. Toisin kuin muista t\u00e4ss\u00e4 listatuista aiheista, niist\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mink\u00e4\u00e4nlaista uhkaa Maapallolle. Niit\u00e4 tutkimalla saadaan kuitenkin paljon t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n<p>\u2013 Musta aukko voi synty\u00e4, kun massiivinen t\u00e4hti, jonka massa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 15\u201320 Auringon massaa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 supernovana. R\u00e4j\u00e4hdyksen seurauksena t\u00e4hden ydin voi romahtaa mustaksi aukoksi, niin ettei syntyv\u00e4st\u00e4 valtavan vetovoiman alueesta p\u00e4\u00e4se edes valo pakenemaan, sanoo astrofysiikan professori <a href=\"https:\/\/www2.helsinki.fi\/fi\/ihmiset\/henkilohaku\/peter-johansson-9061389\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><strong>Peter Johansson<\/strong><\/a>.<\/p>\n<p>Toukokuussa 2022 tutkijat onnistuivat kuvaamaan Linnunradan keskuksessa sijaitsevan mustan aukon varjon.<\/p>\n<p>\u2013 Kuvattu kohde on niin sanottu supermassiivinen musta aukko. Valtaosa mustista aukoista on sit\u00e4 paljon pienempi\u00e4, niin kutsuttuja t\u00e4htienmassaisia mustia aukkoja, ja n\u00e4it\u00e4 pienempi\u00e4 mustia aukkoja on my\u00f6s havaittu mittaamalla gravitaatioaaltoja, sanoo\u00a0Johansson.<\/p>\n<p>Linnunradan supermassiivisen mustan aukon massa on vain noin nelj\u00e4 miljoonaa Auringon massaa, kun suurimmat supermassiiviset mustat aukko voivat olla jopa yli 10 miljardia Auringon massaa.<\/p>\n<p>Viimeisimm\u00e4t reilut viisi vuotta mustien aukkojen tutkimus on kokenut er\u00e4\u00e4nlaista renessanssia uusien havaintojen ja erityisesti gravitaatioaaltomittausten ansiosta.<\/p>\n<p>\u2013 Mustien aukkojen avulla voidaan esimerkiksi selvitt\u00e4\u00e4 fysiikan perusteorioita: Tutkitaan, l\u00f6ytyisik\u00f6 yleisen suhteellisuusteorian toiminnassa eroavaisuuksia niiden l\u00e4helt\u00e4. Toistaiseksi teoria on pit\u00e4nyt eritt\u00e4in hyvin paikkansa, Johansson sanoo.<\/p>\n<p>Muita selvitett\u00e4vi\u00e4 asioita ovat esimerkiksi, millaiset vaikutukset supermassiivisilla mustilla aukoilla on galakseihin, ja vaikuttavatko ne esimerkiksi t\u00e4htien syntyyn ja t\u00e4ten t\u00e4htien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n maailmankaikkeudessa. Tutkittavaa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Omassa Linnunradassamme on arviolta noin 100 miljoonaa t\u00e4htienmassaista mustaa aukkoa ja yksi supermassiivinen musta aukko sen keskustassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"4. Mustien aukkojen avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 fysiikan keskeisi\u00e4 teorioita Mustia aukkoja ei ole Maapallon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4, vaan ne sijaitsevat&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":21558,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-21557","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21557"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21557\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}