![\"Pogostantauti](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756640527_253_468.jpg\")
<\/p>\n
Pogostantauti on hyttysten levitt\u00e4m\u00e4n Sindbis-viruksen aiheuttama infektio. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n
Korhosen mukaan tartunnat eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4nny vuosi vuodelta, vaan tilanne vaihtelee muun muassa hyttysten m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Hyttyset pit\u00e4v\u00e4t l\u00e4mpimist\u00e4 ja kosteista kes\u00e4keleist\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Esimerkiksi kes\u00e4 2021 oli oikein suotuista hyttysille, ja silloin n\u00e4htiin edellinen iso taudinpurkaus. Kyseisen\u00e4 vuonna se oli suurin hyttysten v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 taudinpurkaus koko Euroopan mittakaavassa. Kes\u00e4n kosteus oli per\u00e4isin runsaslumisesta talvesta, eli hyttysille riitti sulamisvesi\u00e4, jotka ovat oikein loistavia hyttyshautomoita.<\/p>\n
Vuonna 2021 jopa 566 suomalaista sairastui pogostantautiin.<\/p>\n
Lintukannan koko ratkaisee<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 koettiin enn\u00e4tyspitk\u00e4 hellejakso. Kes\u00e4 oli kuitenkin todella kuiva It\u00e4-Suomessa, joka on pogostantaudin p\u00e4\u00e4asiallista esiintyvyysaluetta.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 l\u00e4mp\u00f6 ja kosteus eiv\u00e4t yksin\u00e4\u00e4n takaa pogostantaudin levi\u00e4mist\u00e4. Taudinaiheuttaja nimitt\u00e4in on per\u00e4isin mets\u00e4kanalinnuista, joiden verta hyttyset imev\u00e4t sek\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t lintujen kesken. Tietyt hyttyslajit tuovat viruksia ihmiseen.<\/p>\n
Mit\u00e4 suurempia lintu- ja hyttyskannat kunakin vuonna ovat, sit\u00e4 enemm\u00e4n tavataan pogostantautia.<\/p>\n
Pogostantautiin liittyy monia myyttej\u00e4, joista yksi on se, ett\u00e4 tartuntapiikit toistuisivat seitsem\u00e4n vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n
\u2013\u2009T\u00e4llaista sykli\u00e4 ei ole havaittu. Kyll\u00e4 epidemiat liittyv\u00e4t mets\u00e4kanalintujen hyv\u00e4\u00e4n kantaan ja l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n kosteaan kes\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
![\"Infektioita](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756640528_51_468.jpg\")
<\/p>\n
Infektioita on todettu Suomessa enemm\u00e4n kuin muissa maissa. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n
Vain osa hyttysist\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 tautia<\/p>\n
Suomessa on Korhosen mukaan 44 hyttyslajia, mutta ne kaikki eiv\u00e4t pysty levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pogostantautia. Osa hyttysist\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Afrikasta l\u00e4ht\u00f6isin olevaa L\u00e4nsi-Niilin virusta.<\/p>\n
\u2013\u2009Ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n muuttumisen my\u00f6t\u00e4 virukset asettautuvat yh\u00e4 pohjoisemmaksi, ja meilt\u00e4 l\u00f6ytyy jo L\u00e4nsi-Niilin viruksellekin sopivia luontaisia is\u00e4nt\u00e4el\u00e4inlajeja, eli muuttolintuja.<\/p>\n
My\u00f6s pogostantautia aiheuttava Sindbis-virus on alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n afrikkalainen. Sit\u00e4 esiintyy Korhosen mukaan l\u00e4hes joka puolella maailmaa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syyst\u00e4 viruksen tiedet\u00e4\u00e4n tarttuneen ihmisiin vain Pohjois-Euroopassa: Suomessa infektioita on todettu kaikkein eniten, mutta tapauksia on ollut my\u00f6s Ruotsissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Viruksesta on olemassa erilaisia genotyyppej\u00e4, joista yksi on yhdistetty tautitapauksiin. Samaa genomia on tavattu my\u00f6s Saksassa, mutta siell\u00e4 sit\u00e4 ei ole l\u00f6ydetty ihmisist\u00e4.<\/p>\n
![\"Pogostantaudin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756640528_433_468.jpg\")
<\/p>\n
Pogostantaudin diagnoosi on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 sen avulla voidaan sulkea pois krooniset nivelsairaudet, kuten reuma. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n
Diagnoosi on t\u00e4rke\u00e4, jos oireet pitkittyv\u00e4t<\/p>\n
Korhonen toteaa tilastojen kertovan vain osan todellisesta tautitilanteesta, sill\u00e4 yleens\u00e4 pienist\u00e4 oireista ei l\u00e4hdet\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riin.<\/p>\n
\u2013\u2009Tilastoissa n\u00e4kyv\u00e4t vain laboratoriossa diagnosoidut tapaukset. Jokaistahan ei edes tutkita, jolloin ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dyt tilastoihin.<\/p>\n
\u2013\u2009Jos miettii tyypillisi\u00e4 oireita \u2013 kuumetta, ihottumaa ja nivelkipuja \u2013 ne voivat vaihdella tosi paljon ja menn\u00e4 nopeastikin ohi. Osalla nivelkivut pitkittyv\u00e4t ja ne voivat kest\u00e4\u00e4 kuukausia ja joissakin tapauksissa jopa vuosia.<\/p>\n
Virologin mukaan on todella vaikea etuk\u00e4teen sanoa, kenell\u00e4 oireet kest\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n ja kuka p\u00e4\u00e4see v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009On monia vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat johtua potilaasta itsest\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen immuunivasteestaan ja perussairauksista. Jos henkil\u00f6ll\u00e4 on jo entuudestaan nivelsairaus, se voi vaikuttaa oirekuvaan.<\/p>\n
Pelkoon ei ole syyt\u00e4<\/p>\n
Pogostantaudin oireisiin ei ole olemassa tietynlaista hoitoa. Diagnoosi on silti t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 sen avulla voidaan sulkea pois krooniset nivelsairaudet, kuten reuma.<\/p>\n
\u2013\u2009Ihmiselle itselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oireet kest\u00e4v\u00e4t aikansa ja sitten helpottavat.<\/p>\n
Vuoden 2021 epidemian yhteydess\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 tautitapauksia oli yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s keskisess\u00e4 Suomessa, kun niit\u00e4 aiemmin oli havaittu vain l\u00e4hinn\u00e4 It\u00e4-Suomessa.<\/p>\n
It\u00e4-Suomessa oireet on osattu yhdist\u00e4\u00e4 pogostantautiin, sill\u00e4 Sindbis-viruksen aiheuttama infektiota on tavattu siell\u00e4 jo 1970-luvulta l\u00e4htien. Koska kyse on muualla Suomessa harvinaisemmasta ilmi\u00f6st\u00e4, oireiden ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ymm\u00e4rretty liittyv\u00e4n juuri pogostantautiin.<\/p>\n
\u2013\u2009Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tietoisuutta t\u00e4st\u00e4 taudista, Korhonen sanoo.<\/p>\n
Essi Korhonen kannustaa ihmisi\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n luontoon ilman pelkoa hyttysten levitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 infektiosta \u2013 vaikka tiedett\u00e4isiin, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 alueella voi altistua virukselle.<\/p>\n
\u2013\u2009Hyttysten pistoilta kannattaa suojautua karkotteilla ja vaatetuksella sen sijaan ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4isi altistusta j\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kotiin. Jos menet mustikkaan, on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulet kotiin ilman pogostantautia, mutta ei se mahdotontakaan ole.<\/p>\n
Fakta<\/p>\n
T\u00e4llainen pogostantauti on<\/p>\n
\u25a0 Pogostantauti on hyttysten levitt\u00e4m\u00e4n Sindbis-viruksen aiheuttama infektio.<\/p>\n
\u25a0 Tarttuu ainoastaan hyttysen piston v\u00e4lityksell\u00e4. Ei tartu ihmisest\u00e4 toiseen.<\/p>\n
\u25a0 Tautia tavataan eniten It\u00e4- ja Keski-Suomessa, tyypillisesti loppukes\u00e4st\u00e4. Vuodet ja alueet vaihtelevat paljon \u2013 v\u00e4lill\u00e4 tapauksia on vain muutamia, v\u00e4lill\u00e4 satoja.<\/p>\n
\u25a0 Taudin esiintyminen riippuu hyttysten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4 ja lintukannoista.<\/p>\n
\u25a0 Oireet: kuume, ihottuma, nivelkivut, jotka voivat kest\u00e4\u00e4 viikoista jopa vuosiin.<\/p>\n
\u25a0 Oireet vaihtelevat: toisilla lievi\u00e4, toisilla pitkittyvi\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajoittavia<\/p>\n
\u25a0 Hoito: Rokotetta tai t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ei ole. Hoitona lepo ja oireenmukainen l\u00e4\u00e4kitys, esimerkiksi kipu- ja kuumel\u00e4\u00e4kkeet.<\/p>\n
\u25a0 Suojautuminen: hyttyskarkotteet, peitt\u00e4v\u00e4t vaatteet, hyttysverkot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tauti ei ole yleinen, mutta asiantuntijan mukaan juuri siksi siit\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tietoisuutta. Lue tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":21567,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":{"0":"post-21566","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21566"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21566\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/21567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}