9.4.202615:09<\/p>\n
P\u00e4ivitetty9.4.202622:17<\/p>\n
<\/p>\n
Tuomas Kangasniemi<\/p>\n
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan miehitetty kuulento Artemis II lensi Kuun ymp\u00e4ri maanantain ja tiistain v\u00e4lisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 6.\u20137.4. Suomen aikaa. Ohilennolla astronautit luonnollisesti valokuvasivat Kuuta.<\/p>\n
Yksi n\u00e4ist\u00e4 kuvista on harvinaisen upean n\u00e4k\u00f6inen, tunnelmaltaan kuin scifi-elokuvien pime\u00e4lt\u00e4 planeetalta. Astronauttien n\u00e4k\u00f6kulmasta Aurinko nimitt\u00e4in peittyi Kuun taakse, jolloin Kuu tietysti n\u00e4ytt\u00e4ytyi pime\u00e4n\u00e4 pallona heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tilaa t\u00e4st\u00e4 T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit s\u00e4hk\u00f6postiisi joka p\u00e4iv\u00e4.\ufeff<\/a><\/p>\n Koska osaa Kuun pinnasta valaisi Maasta heijastunut valo, ei koko Kuu n\u00e4y kuvassa kuitenkaan t\u00e4ysin mustana vaan hieman harmaana.<\/p>\n Aurinko peittyi lennolla Kuun taakse 54 minuutin ajaksi, Nasa kertoo kuvan saatetekstiss\u00e4\ufeff<\/a>.<\/p>\n Useissa uutisl\u00e4hteiss\u00e4 (esim. Forbes\ufeff<\/a>) on huomautettu, ett\u00e4 kerta on ensimm\u00e4inen historiassa, kun ihminen on n\u00e4hnyt auringonpimennyksen avaruudesta. Kukaan ei ole koskaan omin silmin n\u00e4hnyt sellaista kuin Artemis II:n astronautit pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten.<\/p>\n Kaikkea ei osata viel\u00e4 selitt\u00e4\u00e4<\/p>\n Kuvassa n\u00e4kyy my\u00f6s jotakin, jolle t\u00e4htitieteilij\u00e4t eiv\u00e4t ole osanneet Nasan mukaan antaa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 selityst\u00e4 \u2013 nimitt\u00e4in erikoinen vaalea huntu Kuun ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n Kuulennon uusi kohukuva Maasta ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 se ehk\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4: T\u00e4ss\u00e4 totuus<\/a>Pian tehd\u00e4\u00e4n avaruushistoriaa \u2013 Nasalla ty\u00f6skennellyt suomalainen insin\u00f6\u00f6ri Kimmo kertoo, miten tekniikka on muuttunut 1970-luvun Apollo-ohjelman ja ensimm\u00e4isen Kuu-k\u00e4velyn j\u00e4lkeen<\/a><\/p>\n Miksi t\u00e4m\u00e4 valo h\u00e4mment\u00e4\u00e4 asiantuntijoita, voi vaatia lyhyesti selitt\u00e4mist\u00e4. Ensimm\u00e4inen ilmiselv\u00e4n kuuloinen vaihtoehto olisi n\u00e4et Auringon korona. Se on Auringon kaasukeh\u00e4n uloin kerros, joka erottuu joka kerta auringonpimennyksiss\u00e4 Maan pinnalla Auringon ymp\u00e4rill\u00e4 hentona valona.<\/p>\n Terminaattori.<\/p>\n Valon ja varjon rajapintaa planeetan tai kuun pinnalla nimitet\u00e4\u00e4n t\u00e4htitieteess\u00e4 terminaattoriksi. Artemis II:n astronautit tutkivat Kuun terminaattoria erityisen tarkasti ohilentonsa aikana.<\/p>\n KUVA: Nasa \/ Artemis II:n miehist\u00f6<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa korona ei kuitenkaan k\u00e4y ilmiselv\u00e4ksi selitykseksi, koska Kuun n\u00e4enn\u00e4inen l\u00e4pimitta astronauttien katselupisteest\u00e4 k\u00e4sin oli niin iso. Koronan voisi olettaa peittyv\u00e4n Kuun taakse kokonaan \u2013 viel\u00e4p\u00e4 aivan heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 auringonpimennyksiss\u00e4 Auringon ja Kuun n\u00e4enn\u00e4iset l\u00e4pimitat ovat sit\u00e4 vastoin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen yht\u00e4 suuret. Niinp\u00e4 Kuu peitt\u00e4\u00e4 vain Auringon varsinaisen pinnan, ja korona j\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kokonaisuudessaan n\u00e4kyville.<\/p>\n Korona on kuitenkin kaikesta huolimatta yksi mahdollisuus selitykseksi. Toisena vaihtoehtona Nasa mainitsee el\u00e4inratavalon eli planeettainv\u00e4lisen avaruuden tomusta heijastuneen valon.<\/p>\n On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 kyse on n\u00e4iden kahden ilmi\u00f6n yhdistelm\u00e4st\u00e4 \u2013 tai jostakin muusta.<\/p>\n Edellisen kuvan lis\u00e4ksi astronautit ottivat useita muitakin. Meid\u00e4n kaikkien iloksi olemme liitt\u00e4neet t\u00e4h\u00e4n uutiseen niist\u00e4 toisenkin ylle. J\u00e4lkimm\u00e4isen kuvan saatetekstit Nasan sivuilla l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n linkin takaa\ufeff<\/a>. Ensimm\u00e4isen kuvan saatetekstit l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4\ufeff<\/a>.<\/p>\n Kuulennon uusi kohukuva Maasta ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 se ehk\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4: T\u00e4ss\u00e4 totuus<\/a>Pian tehd\u00e4\u00e4n avaruushistoriaa \u2013 Nasalla ty\u00f6skennellyt suomalainen insin\u00f6\u00f6ri Kimmo kertoo, miten tekniikka on muuttunut 1970-luvun Apollo-ohjelman ja ensimm\u00e4isen Kuu-k\u00e4velyn j\u00e4lkeen<\/a>Teho 90\u202f000 MW, kulutus 1\u202f600\u202f000 kg \/100 km \u2013 T\u00e4m\u00e4n uutisista tutun kulkuneuvon suoritusarvot ovat murhaavat<\/a>Uusi enn\u00e4tys on 406\u202f773 km: P\u00e4\u00e4si\u00e4ismaanantaina 4 astronauttia p\u00e4\u00e4si kauemmas maapallosta kuin kukaan ihminen koskaan ennen<\/a>Suomalainen professori nihke\u00e4n\u00e4 kuulennosta: Onko siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4? \u2013 \u201dItse en l\u00e4htisi\u201d<\/a>USA:n kuulennolla on jotakin erikoista: Kuin vanha maailma ennen Trumpia \u2013 Matka voi my\u00f6s auttaa Elon Muskin 2\u202f000\u202f000 M$ superhanketta<\/a><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on maksuton n\u00e4yte T&T:n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Tilaa Tekniikka&Talous, niin saat rajattoman lukuoikeuden kaikkeen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja arkistoon. Samalla tuet riippumatonta suomalaista teknologiajournalismia.Tilaa t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"9.4.202615:09 P\u00e4ivitetty9.4.202622:17 Tuomas Kangasniemi Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan miehitetty kuulento Artemis II lensi Kuun ymp\u00e4ri maanantain ja tiistain v\u00e4lisen\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":219666,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-219665","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116396560805039064","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219665"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219665\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/219666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=219665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=219665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
<\/p>\n
\n