Luontokato<\/p>\n
Tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, kun lajit taantuvat.<\/p>\n
On tuhoisaa, koska luonnon monimuotoisuus on kaiken el\u00e4m\u00e4n perusta maapallolla.<\/p>\n
On ihmisen aiheuttama ja nopeampi kuin koskaan maapallon historiassa.<\/p>\n
Voi johtaa ekosysteemien romahtamiseen, mik\u00e4 vaarantaa my\u00f6s ihmisen lajina.<\/p>\n
Meneill\u00e4\u00e4n on kuudes joukkosukupuutto. Viides sukupuuttoaalto h\u00e4vitti dinosaurukset.<\/p>\n
Yksitt\u00e4inen ihminen voi torjua luontokatoa esimerkiksi sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kasvipainotteisesti ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nurmikon leikkaamatta.<\/p>\n
Olet tutkinut t\u00e4pl\u00e4verkkoperhosten sopeutumista ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Mit\u00e4 tutkimuksesi meille kertoo? <\/b> <\/p>\n
T\u00e4pl\u00e4verkkoperhonen esiintyy luonnostaan pirstoutuneessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sen elinymp\u00e4rist\u00f6 Ahvenanmaalla on laikuittainen, koostuu kuivista kedoista ja laidunalueista. Olemme tutkineet sit\u00e4 juuri siksi: halunneet selvitt\u00e4\u00e4, miten laji kykenee siihen. <\/p>\n
Olemme pystyneet osoittamaan, ett\u00e4 tiettyyn pisteeseen saakka lajin lentokyky paranee. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 pirstoutuu ja lentomatkat pitenev\u00e4t, parhaat lent\u00e4j\u00e4t selviytyv\u00e4t. Mutta siin\u00e4kin tulee katto vastaan. Laji on kuollut Suomesta mantereelta sukupuuttoon noin 1970-luvulla juuri siksi, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 pirstoutui liikaa. Eli sopeuma toimii tiettyyn rajaan saakka, mutta sitten laji katoaa.<\/p>\n
Todella monelle perhoslajille on elint\u00e4rke\u00e4 sellainen vanhanaikainen maatalous, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 niittyjen ja laidunten verkostoa. Kun laitumet kasvavat umpeen, my\u00f6s t\u00e4pl\u00e4verkkoperhosen ravintokasvit, t\u00e4hk\u00e4t\u00e4dyke ja hein\u00e4ratamo, h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. <\/p>\n
Olemme tutkineet my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6sopeutumista. On pystytty osoittamaan, ett\u00e4 Suomen populaatio on sopeutunut lyhyeen kes\u00e4\u00e4n, sen kehitysmekanismit ovat v\u00e4h\u00e4n toisenlaisia ja ne pystyv\u00e4t aloittamaan talvehtimisen etel\u00e4isi\u00e4 lajitovereita aiemmin. Mutta hyvin kuumat kes\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan my\u00f6s haastavia. T\u00e4pl\u00e4verkkoperhoset tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t kuivista kedoista, mutta liika paahde vahingoittaa ravintokasveja. Vuonna 2018 perhoskanta romahti juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat lajeille haastavia. Meill\u00e4 on nyt n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuo vuosi oli pullonkaula, joka heijastuu my\u00f6s geneettiseen vaihteluun.<\/p>\n
Olet tutkinut my\u00f6s perhosten stressi\u00e4. Johtuuko se juuri olosuhteisista? <\/b> <\/p>\n
Olemme tutkineet, kuinka kauan perhostoukat pystyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman ravintoa tai huonolla ravinnolla, ja millaisia vaikutuksia sill\u00e4 on my\u00f6hemmin aikuisilla perhosilla. Viime aikoina on tutkittu my\u00f6s kasvimyrkkyjen vaikutuksia lajeihin, joihin niit\u00e4 ei ole varsinaisesti suunnattu. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 negatiivisia vaikutuksia on.<\/p>\n
Ajattelen, ett\u00e4 jokaisella lajilla on itseisarvo, mutta monet ajattelevat toisin. Mit\u00e4 sanoisit ihmiselle, jota t\u00e4pl\u00e4verkkoperhonen ei kiinnosta \u2013 miten sen h\u00e4vi\u00e4minen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaikuttaa? <\/b> <\/p>\n
Yksitt\u00e4inen laji voi h\u00e4vit\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n romahduttamatta kaikkea, mutta luonnossa lajit ovat kuitenkin vahvasti vuorovaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi hy\u00f6nteisten katoaminen on indikaattori siit\u00e4, ett\u00e4 koko ymp\u00e4rist\u00f6 voi huonosti. Jos t\u00e4pl\u00e4verkkoperhonen h\u00e4vi\u00e4\u00e4, se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 monella muullakin menee huonosti. Hy\u00f6nteisill\u00e4, jotka tuntuvat ehk\u00e4 pienilt\u00e4, voi monilla olla suuriakin vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi luonnon- ja viljelykasveista monet tarvitsevat p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4. Jos lajeja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 tai populaatioiden kannat romahtavat, vaikutus levi\u00e4\u00e4 my\u00f6s muihin lajeihin. Ja jos hy\u00f6nteiset katoavat, katoavat my\u00f6s monet linnut, jotka sy\u00f6v\u00e4t hy\u00f6nteisi\u00e4. Hy\u00f6nteisten vaikutukset heijastuvat kaikkeen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Tunnettu Einstein-sitaatti \u2013 tai h\u00e4nen suuhunsa laitettu \u2013 sanoo, ett\u00e4 jos mehil\u00e4iset h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t, ihmisell\u00e4 on nelj\u00e4 vuotta elinaikaa. Todellako? <\/b> <\/p>\n
Sit\u00e4 on vaikea laskea, mutta jos 70\u201390 prosenttia kasveista vaatii hy\u00f6nteisp\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4, niin onhan se tosi hurja m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomessakin on p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4vaje ja sen takia mehil\u00e4isi\u00e4 ja kimalaisia tuodaan muualta. Tehokkainta kuitenkin olisi, ett\u00e4 luonto saisi hoitaa itse itsens\u00e4. Hy\u00f6nteiset torjuvat my\u00f6s tuholaisia, muokkaavat maaper\u00e4\u00e4, hajottavat asioita\u2026 Monimuotoisuus auttaa ihmisi\u00e4 sill\u00e4kin tavalla.<\/p>\n
Monimuotoisuus on siis elinehto. Mit\u00e4 luontokadolle sitten on teht\u00e4viss\u00e4? <\/b> <\/p>\n
T\u00e4rkein luonnonlaki on se, ett\u00e4 luonto tarvitsee tilaa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tilaa, sit\u00e4 suurempi on monimuotoisuus ja sit\u00e4 suuremmat ovat populaatiokoot. Ei kuitenkaan auta, ett\u00e4 on nurmikentti\u00e4 tai talousmetsi\u00e4 \u2013 ne eiv\u00e4t yll\u00e4pid\u00e4 kovin monimuotoista lajistoa, jos vertaa ketoihin tai luonnonmetsiin. Vanha mets\u00e4, jossa on rakenteellista ja i\u00e4llist\u00e4 vaihtelua, kannattelee hyvin rikasta lajistoa. Jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 keto on monipuolisempi lajistoltaan kuin nurmikko.<\/p>\n
Kaikki, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 moninaisen luonnon tuhoamista, auttaa. Esimerkiksi kulutus- ja ruokatottumusten muutokset, sill\u00e4 paljon luontoa tuhotaan siksi, ett\u00e4 saadaan ravintoa karjalle. Kasvissy\u00f6nti on yksi asia, mit\u00e4 voi tehd\u00e4. On my\u00f6s parempi rakentaa lis\u00e4\u00e4 jo rakennetulle alueelle kuin tuhota luonnontilaista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6 on pahin luontokadon aiheuttaja, mutta my\u00f6s ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit, joilla ei ole luontaisia vihollisia alueella. My\u00f6s tiettyjen lajien suora hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n
Usein ajatellaan mit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 sen sijaan, mit\u00e4 pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. <\/b> <\/p>\n
Niin. Totta kai paljon voidaan tehd\u00e4kin, kuten suojella \u2013 se on tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 mutta suojelualueiden ulkopuolella oleva luontokin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Eiv\u00e4t kaikki lajit el\u00e4 suojelualueilla. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4kin voidaan tehd\u00e4 lajiyst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi. Nyky\u00e4\u00e4n on ehk\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sellaisia luontotekoja, ett\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n esimerkiksi niittyj\u00e4. Mutta tarvitseeko pientareitakaan leikata ihan niin matalaksi juuri silloin, kun siell\u00e4 on eniten kukkia p\u00f6lytt\u00e4jille?<\/p>\n
Mit\u00e4 yksitt\u00e4inen ihminen voi lajikadolle tehd\u00e4 sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 joitain asioita tekem\u00e4tt\u00e4? Kuten el\u00e4imi\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4. <\/b> <\/p>\n
Yksi hyvin yksinkertainen asia on nurmikot. Ne ovat aika hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4. Eih\u00e4n kaiken tarvitse olla villi\u00e4 ketoa ja kukkaniitty\u00e4, mutta mit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 on \u2013 ja puita \u2013 niin se kaikki auttaa.<\/p>\n
Mit\u00e4 ihan tuttuja lajeja Suomessa on jo vaarantunut? <\/b> <\/p>\n
Lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat romahtaneet j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 todella monella lajilla. Mets\u00e4j\u00e4nis on taantunut tosi pahasti, luultavasti ilmastonmuutoksen (leudot talvet) vuoksi ja kilpailussa rusakon kanssa. Siilit ovat v\u00e4hentyneet todella paljon niittyjen v\u00e4hentyess\u00e4 ja liikenteen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Oravat ovat v\u00e4hentyneet metsist\u00e4, kaupungeissahan niit\u00e4 on.<\/p>\n
Linnuista esimerkiksi varpunen on uhanalainen. On todella hurja ajatus, ett\u00e4 sen kanta on romahtanut 40 vuodessa 70 prosenttia. Siihen on monia syit\u00e4, mutta ilmeisesti ainakin maatalouden muutos ja hy\u00f6nteisten v\u00e4heneminen ovat vaikuttaneet, kun se ei ole mets\u00e4laji. Ja sitten mets\u00e4lajeista tietysti h\u00f6m\u00f6tiainen, joka viihtyy vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n
Yleisesti ottaen Suomessa on pitk\u00e4aikaisseurannoista saatu selville, ett\u00e4 pohjoisilla lajeilla menee huonommin. Suolajit ovat k\u00e4rsineet kovasti jo pidemp\u00e4\u00e4n, nyt k\u00e4rsiv\u00e4t erityisesti tunturilajit. Ilmastonmuutos on t\u00e4ss\u00e4 suuri tekij\u00e4. On ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 niin, ett\u00e4 juuri ne harvinaisemmat lajimme ovat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja tilalle tulevat ovat yleisempi\u00e4 lajeja.<\/p>\n
Usein kuulee puhuttavan, ettei lajitunnistus ole en\u00e4\u00e4 sellainen yleissivistykseen kuuluva taito kuin ehk\u00e4 joskus aiemmin. Onko sill\u00e4 merkityst\u00e4 luontokadon kannalta? <\/b> <\/p>\n
Ehdottomasti, ja jo varhaiskasvatus on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Jos vanhassa mets\u00e4ss\u00e4 ei k\u00e4y, ei sit\u00e4 osaa kaivatakaan. Ja mit\u00e4 enemm\u00e4n lapset ja nuoret p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kokemaan luontoa, sit\u00e4 enemm\u00e4n he luontoa arvostavat. En tied\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 en\u00e4\u00e4 kasvioita, mutta nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n on ihan mahtavia lajintunnistussovelluksia, ett\u00e4 sellaisia projekteja lis\u00e4\u00e4 vaan, joissa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikka sata kasvia tai hy\u00f6nteist\u00e4! Eih\u00e4n niihin kiinnit\u00e4 huomiota eik\u00e4 osaa arvostaa, jos ei osaa katsoa. Ja kun oppii, niin alkaa arvostaa hyvin pieni\u00e4 yksityiskohtia.<\/p>\n
Suomessa luontoa seurataan hyvin, mutta se on p\u00e4\u00e4osin harrastajien harteilla. Monet toimintaa koordinoivat tahot yritt\u00e4v\u00e4t nyt kovasti saada nuoria innostumaan, etteiv\u00e4t innostus ja osaaminen katoa. Harrastajavoimin ker\u00e4tyt aineistot lajeista ovat hyvin arvokkaita. On k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ettei valtio tue yht\u00e4 meille t\u00e4rkeint\u00e4 tietoa juuri mitenk\u00e4\u00e4n. Seurataan vain niit\u00e4 lajeja, joista on meille suoraa hy\u00f6ty\u00e4, mutta ei monimuotoisuutta ja lajistoa yleisesti.<\/p>\n
Tuntuu, ett\u00e4 asia kuin asia on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 talouden kielelle, ett\u00e4 sit\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4. Uskotko luontoarvojen hinnoittelun mahdollisuuksiin est\u00e4\u00e4 luontokatoa? <\/b> <\/p>\n
Dasgupta-raportissa [joka k\u00e4sitteli talousj\u00e4rjestelm\u00e4mme aiheuttamaa luontokatoa ja toteutettiin Iso-Britannian valtionvarainministeri\u00f6lle] esitettiin, ett\u00e4 luonnolle tulisi laskea arvo ja ottaa se kaikessa huomioon. Ajatus on vuosikymmeni\u00e4 vanha ja sit\u00e4 vastustettiin pitk\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 ajateltiin sen sotivan luonnon itseisarvon ajatusta vastaan. Mutta nyt siihen on havahduttu vahvasti, ett\u00e4 jotta itseisarvoon p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, on kyett\u00e4v\u00e4 osoittamaan taloudellinen arvo. Kompensoida voidaan sitten, kun on kyetty osoittamaan aiheutettu tuho. Se on vaikeaa tehd\u00e4 tarkasti ja konkreettisesti, koska luonto on niin mittaamattoman arvokasta ja koska vuorovaikutussuhteet ovat niin monimutkaisia, mutta varmasti siihen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pian ja se on eritt\u00e4in hyv\u00e4 asia, jos sit\u00e4 ruvetaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 on tosiaan puhuttu pitk\u00e4\u00e4n, mutta voisiko sellainen aika olla nyt todella k\u00e4sill\u00e4? <\/b> <\/p>\n
Toki nyt maailmassa tapahtuu niin paljon kaikkea, etteiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6asiat n\u00e4kyneet juurikaan vaikkapa vaalitenteiss\u00e4 \u2013 ja vaalikoneissa ymp\u00e4rist\u00f6 ymp\u00e4t\u00e4\u00e4n yhteen ilmaston kanssa, ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin ilmastoa. Mutta on selvi\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 yritykset tiedostavat vihre\u00e4n siirtym\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja haluavat mietti\u00e4 omaa strategiaansa. Rahoittajatkin ovat alkaneet arvostaa yrityksi\u00e4, joissa luonto ja monimuotoisuus huomioidaan samalla tavalla kuin ilmastonmuutos, vaikka se tuleekin viel\u00e4 ehk\u00e4 aika paljon per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n
Tuntuu, ett\u00e4 nykyisin moni ihan tavallinen ihminen on oikeasti hyvinkin kiinnostunut ja valistunut ymp\u00e4rist\u00f6asioissa. <\/b> <\/p>\n
Kyll\u00e4, ja jopa ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 on poliittinen tahto. Se on lyhytn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, kun mietit\u00e4\u00e4n vain seuraavia vaaleja, ja toisaalta yrityksetkin ensisijaisesti kilpailukyky\u00e4\u00e4n. Toki tarvittaisiin enemm\u00e4n porkkanoita hyvist\u00e4 teoista eik\u00e4 niin, ett\u00e4 maksetaan siit\u00e4, ett\u00e4 saadaan tuhota luontoa.<\/p>\n
Mutta kyll\u00e4 moni varmasti miettii my\u00f6s, ett\u00e4 onko se nyt niin paha, jos juuri min\u00e4 ostan jotain. On helppo syytell\u00e4 niit\u00e4, jotka kuluttavat viel\u00e4 enemm\u00e4n. Jos kaikki ajattelevat n\u00e4in, mik\u00e4\u00e4n ei muutu. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 ja puhua siit\u00e4, mit\u00e4 voimme itse tehd\u00e4 ja vied\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Se ei riit\u00e4, ett\u00e4 lapset kasvavat siihen tietoisuuteen. <\/b> <\/p>\n
Sen varaan ei voi laskea, se on jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4kin. On my\u00f6s v\u00e4\u00e4rin puskea itseaiheutettuja ongelmia seuraaville sukupolville.<\/p>\n
Viides joukkosukupuutto h\u00e4vitti dinosaurukset. Onko alarmismia sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuudes uhkaa my\u00f6s ihmist\u00e4 lajina? <\/b> <\/p>\n
En tykk\u00e4\u00e4 liikaa lietsoa pelkoja, mutta on itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jotta ihmiset pystyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n, tarvitsemme my\u00f6s muita lajeja. Ja mit\u00e4 monimuotoisempi luonto on, sit\u00e4 paremmin voimme. Sill\u00e4 on niin paljon suoria vaikutuksia taloudelle, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiselle, tautien levi\u00e4miselle, p\u00f6lytt\u00e4misen kautta ruokakasveille, maaper\u00e4lle ja niin edelleen.<\/p>\n
Jos ei mietit\u00e4 niin perustavanlaatuisia asioita kuin ruoka, niin millaisia vaikutuksia ihan tavallisella kaupunki- ja l\u00e4hiluonnolla on vaikkapa hyvinvoinnille? <\/b> <\/p>\n
V\u00e4hent\u00e4\u00e4h\u00e4n se stressi\u00e4, parantaa immuniteettia ja saa ihmiset liikkumaan.<\/p>\n
Kerro viel\u00e4 jokin menestystarina luontokadon est\u00e4misest\u00e4. <\/b> <\/p>\n
Ne ovat aika yksitt\u00e4isi\u00e4 onnistumisia, ett\u00e4 jokin laji on onnistuttu suojelemaan tai ainakin est\u00e4m\u00e4\u00e4n kannan pieneneminen. Usein ne ovat isompia lajeja, joihin on panostettu tosi paljon, kuten merikotka ja naali. Kyll\u00e4h\u00e4n maatalousymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on pyritty ennallistamaan, mutta aika v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 se viel\u00e4kin on. Hyvi\u00e4kin tekoja on, mutta niit\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4. On ihanaa n\u00e4hd\u00e4, kun j\u00e4tet\u00e4\u00e4n esimerkiksi niittyj\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nostaa esiin sit\u00e4, mit\u00e4 voidaan viel\u00e4 tehd\u00e4, eik\u00e4 vain surkutella sit\u00e4, miten huonosti menee.<\/p>\n
Paljon on viel\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Luontokato<\/p>\n
Tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, kun lajit taantuvat.<\/p>\n
On tuhoisaa, koska luonnon monimuotoisuus on kaiken el\u00e4m\u00e4n perusta maapallolla.<\/p>\n
On ihmisen aiheuttama ja nopeampi kuin koskaan maapallon historiassa.<\/p>\n
Voi johtaa ekosysteemien romahtamiseen, mik\u00e4 vaarantaa my\u00f6s ihmisen lajina.<\/p>\n
Meneill\u00e4\u00e4n on kuudes joukkosukupuutto. Viides sukupuuttoaalto h\u00e4vitti dinosaurukset.<\/p>\n
Yksitt\u00e4inen ihminen voi torjua luontokatoa esimerkiksi sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kasvipainotteisesti ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nurmikon leikkaamatta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luontokato Tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, kun lajit taantuvat. On tuhoisaa, koska luonnon monimuotoisuus on kaiken el\u00e4m\u00e4n perusta maapallolla.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2201,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-2200","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2200"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}