{"id":221641,"date":"2026-04-15T19:14:11","date_gmt":"2026-04-15T19:14:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/221641\/"},"modified":"2026-04-15T19:14:11","modified_gmt":"2026-04-15T19:14:11","slug":"tama-mies-ryomii-kerran-kuussa-tsernobylin-nelosreaktorin-sisaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/221641\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 mies ry\u00f6mii kerran kuussa T\u0161ernobylin nelosreaktorin sis\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

T\u0161ernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut kohta 40 vuotta, mutta tuhoutuneen laitoksen sis\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on yh\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallista. Jonkun sekin ty\u00f6 silti t\u00e4ytyy tehd\u00e4, jotta pystyt\u00e4\u00e4n seuraamaan tilannetta.<\/p>\n

Ukrainan T\u0161ernobylin suojavy\u00f6hykkeell\u00e4 toimivan ydinturvallisuusongelmien instituutin (ISPNPP) tutkija\u00a0Anatoli Doro\u0161enko<\/strong> joutuu ry\u00f6mim\u00e4\u00e4n enimmill\u00e4\u00e4n kerran kuukaudessa syv\u00e4lle reaktorin raunioihin. Siell\u00e4 h\u00e4n mittaa s\u00e4teily\u00e4 ja ottaa n\u00e4ytteit\u00e4 olosuhteista, joita pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 maapallon vihamielisimmist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. Nyt h\u00e4n on antanut New Scientistille<\/a> haastattelun, jossa kuvailee ty\u00f6ns\u00e4 vaaroja ja t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n

Reaktorin j\u00e4\u00e4nteet ovat paitsi rakenteiltaan vaarallisia my\u00f6s voimakkaasti radioaktiivisia, pilkkopimeit\u00e4 ja betonisen suojarakennelman ymp\u00e4r\u00f6imi\u00e4. Rakennelman p\u00e4\u00e4lle on sittemmin asennettu uusi suojakuori, mutta sis\u00e4ll\u00e4 olosuhteet ovat edelleen vaaralliset.<\/p>\n

\u201dSe ei pelota\u201d, Doro\u0161enko sanoo. \u201dValmistauduin siihen pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4ytyy vain olla oikeassa henkisess\u00e4 tilassa hyv\u00e4ksy\u00e4kseen sen ja sen tekemisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden.\u201d<\/p>\n

\"\"Kuvankaappaus New Scientistin videolta.<\/p>\n

New Scientist \/ Youtube<\/p>\n

H\u00e4n luonnehtii tunnetta oudoksi, ja siihen kuuluu aina adrenaliiniry\u00f6ppy.\u00a0\u201dLuulen, ett\u00e4 sit\u00e4 voi verrata Mount Everestin valloitukseen, avaruuslentoon tai merenpohjan tutkimiseen.\u201d<\/p>\n

Doro\u0161enkon teht\u00e4viin kuuluu suorittaa tietyt mittaukset ja ker\u00e4t\u00e4 tietyt n\u00e4ytteet rajallisessa ajassa.<\/p>\n

\u201dPit\u00e4\u00e4 hankkia tieto siit\u00e4, mit\u00e4 aikoo tehd\u00e4 ja minne menn\u00e4. T\u00e4ytyy hallita itsens\u00e4\u201d, h\u00e4n sanoo.\u00a0\u201dT\u00e4ytyy tiedostaa, ett\u00e4 kaikki on saastunutta. Jos koskee johonkin, t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4, mihin koskee, koska ei halua saastuttaa vaatteitaan tai itse\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Ajan rajallisuuden vuoksi ty\u00f6 vaatii sek\u00e4 ripeytt\u00e4 ett\u00e4 huolellisuutta.\u00a0\u201dT\u00e4rkeint\u00e4 on olla tietoinen suunnitelmistaan, koska siell\u00e4 ei ole kovin paljon turvallista aikaa.\u201d N\u00e4in kertoo Doro\u0161enko.<\/p>\n

Reaktorin v\u00e4hemm\u00e4n saastuneissa osissa Doro\u0161enko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4hinett\u00e4, suojak\u00e4sineit\u00e4 ja hengityssuojainta. Pahemmin saastuneilla alueilla h\u00e4n pukee lis\u00e4ksi koko vartalon peitt\u00e4v\u00e4n suojapuvun tai jopa kolmannen polyeteenikerroksen. N\u00e4in saadaan p\u00f6ly pidetty\u00e4 poissa. Lyijyesiliinaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4suojana, mutta se tekee liikkumisesta ahtaissa tiloissa hankalaa.<\/p>\n

\u201dP\u00e4\u00e4asiallinen suojamme on tieto, eiv\u00e4t suojapuvut\u201d, sanoo ISPNPP:n tutkija Olena Parenjyk<\/strong>. \u201dAnatoli on yksi keskeisist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4mme. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4syneelt\u00e4 ja hieman masentuneelta, kuten me kaikki, mutta tekee erinomaista ty\u00f6t\u00e4. Ei ole kovin paljon nuoria, jotka hallitsevat s\u00e4teilyannosmittaukset hyvin.\u201d<\/p>\n

Doro\u0161enkon esihenkil\u00f6, ISPNPP:n virkaatekev\u00e4 tiedejohtaja Viktor Krasnov<\/strong>, kertoo, ett\u00e4 tutkijat ovat vierailleet reaktorin sis\u00e4ll\u00e4 jo vuodesta 1986 l\u00e4htien asentamassa antureita ja tekem\u00e4ss\u00e4 mittauksia. Sis\u00e4ll\u00e4 he kohtaavat ahtaita tiloja, radioaktiivista vett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 putkia sek\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sulaneen polttoaineen, betonin ja metallin laavamaista seosta, joka syntyi 2\u00a0500 asteen l\u00e4mp\u00f6tilassa.<\/p>\n

\u201dEnsimm\u00e4iset sinne p\u00e4\u00e4sseet antoivat monille kohteille lempinimi\u00e4: norsunjalka<\/a>, kissan talo, koiran talo, mustekalapalkki ja mammuttipalkki\u201d, Krasnov kertoo. \u201dKaikki sis\u00e4ll\u00e4\u00a0on tuhoutunut, joten reitit ovat melko haastavia.\u201d<\/p>\n

Yksi suurimmista riskeist\u00e4 on reaktori 4:n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitseva 2 200 tonnia painava biologinen suojakansi, lempinimelt\u00e4\u00e4n Elena. R\u00e4j\u00e4hdys k\u00e4\u00e4nsi sen vinoon, ja nykyisin se lep\u00e4\u00e4 noin 15 asteen kulmassa raunioiden varassa. Sen mahdollinen romahtaminen voisi siirt\u00e4\u00e4 huterat rauniot paikaltaan ja nostattaa ilmaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 radioaktiivista p\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Tiesitk\u00f6? T\u0161ernobylin kellarissa on valtava m\u00f6ykky maailman myrkyllisint\u00e4 ainetta \u2013 \u201dNorsunjalkaa\u201d uskallettiin l\u00e4hesty\u00e4 vasta 1996, ja sit\u00e4 ennen sit\u00e4 ammuttiin rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4<\/a><\/p>\n

Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin riski liittyy ydinreaktioiden satunnaisiin voimistumisiin. Reaktorin sis\u00e4ll\u00e4 olevan polttoaineen tarkkaa sijaintia ei tunneta, ja se voi ajoittain aktivoitua uudelleen. Osin juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja tarkkoja mittauksia.<\/p>\n

\"\"Norsunjalka koostuu\u00a0coriumista\u00a0eli laavaa muistuttavasta ydinpolttoainetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aineesta (LFCM,\u00a0lava-like fuel-containing material). <\/p>\n

U.S. Department of Energy<\/p>\n

Kun ydinpolttoaine hajoaa radioaktiivisesti, se vapauttaa neutroneja, jotka voivat edesauttaa fissioreaktiota, jos neutronit kiinnittyv\u00e4t toiseen radioaktiiviseen ytimeen. Suuri vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 hidastaa neutroneja est\u00e4en niiden kiinnittymisen.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti katastrofin j\u00e4lkeen suojakuori loi reaktorin sis\u00e4lle kuivat olosuhteet, mik\u00e4 aiheutti neutronipiikin. My\u00f6hemmin, kun suojakuori reikiintyi, kosteus lis\u00e4\u00e4ntyi ja neutronivuo laski.<\/p>\n

\u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, kun uusi suojarakennus on asennettu, kosteus on alhaisempi, joten odotamme, ett\u00e4 joitakin onnettomuuksia voi tapahtua, ja meid\u00e4n t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4 niist\u00e4 etuk\u00e4teen\u201d, Krasnov sanoo.<\/p>\n

Vaikka turvallisuusmenettelyt ovat tarkkoja, ty\u00f6 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neen reaktorin sis\u00e4ll\u00e4 ei ole koskaan t\u00e4ysin turvallista.<\/p>\n

\u201dTied\u00e4n riskit\u201d, Doro\u0161enko sanoo. \u201dNiinp\u00e4 olen huolissani terveydest\u00e4ni, koska jos en olisi, voisin tehd\u00e4 virheit\u00e4. En tied\u00e4, tuleeko minulle tulevaisuudessa terveysongelmia, mutta tied\u00e4n, ett\u00e4 noudattamalla s\u00e4teilyturvallisuusohjeita voin minimoida riskit.\u201d<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n

\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u0161ernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut kohta 40 vuotta, mutta tuhoutuneen laitoksen sis\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on yh\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallista. Jonkun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":221642,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,19841,56,16,59,60,61,7970],"class_list":["post-221641","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tsernobyl","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews","tag-ydinonnettomuudet"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116410323360112990","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=221641"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/221641\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/221642"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=221641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=221641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=221641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}