Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Niko Nurhinen<\/strong> astelee M\u00e4ltinrannan pohjakivill\u00e4 Tammerkosken yl\u00e4juoksulla.<\/p>\n Kes\u00e4isin n\u00e4m\u00e4 kivet ovat yleens\u00e4 veden alla, mutta nyt Nurhisen keng\u00e4t pysyv\u00e4t helposti kuivina.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa silm\u00e4t kuitenkin valehtelevat \u2013 N\u00e4sij\u00e4rven pinta ei ole ajankohtaan n\u00e4hden normaalia matalammalla, vaikka silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 Itse asiassa vesi on noin 30 sentti\u00e4 tavanomaista korkeammalla. N\u00e4ky on toki tavallaan poikkeuksellinen, ja syy siihen on v\u00e4h\u00e4luminen talvi ja lumen aikainen sulaminen, Niko Nurhinen sanoo.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n N\u00e4sij\u00e4rvell\u00e4 sijaitsevan Passinluodon ymp\u00e4rille on j\u00e4iden l\u00e4hdetty\u00e4 paljastunut runsaasti pohjan kivimuodostelmia. Kuva: Juha Kokkala \/ YleJokiuomien kuivuminen uhkaa<\/p>\n Nurhisen mukaan pohjoisen Pirkanmaan latvaj\u00e4rvill\u00e4 tulvahuippu j\u00e4i jopa 70 sentti\u00e4 tavanomaista matalammaksi. Lis\u00e4ksi se tuli puolitoista kuukautta etuajassa.<\/p>\n Siksi nyt l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n jo tavanomaista kes\u00e4kuun tilannetta.<\/p>\n Keskivertokev\u00e4\u00e4n\u00e4 tulvat olisivat siis vasta alkamassa, ja vesien pintoihin olisi odotettavissa selke\u00e4\u00e4 nousua.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 vuonna Pirkanmaan j\u00e4rvien vedenkorkeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti selv\u00e4sti tavallista alemmaksi, mik\u00e4li loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ja alkukes\u00e4st\u00e4 ei tule runsaita sateita.<\/p>\n Pitk\u00e4t hellejaksot pahentaisivat tilannetta entisest\u00e4\u00e4n, koska haihtuminen vesist\u00f6ist\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyisi. Silloin v\u00e4h\u00e4j\u00e4rvisten alueiden pienemm\u00e4t joet voivat kuivua kokonaan.<\/p>\n Padoilla tehd\u00e4\u00e4n mik\u00e4 voidaan<\/p>\n \u2013 S\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 voidaan patoja s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nostaa pintoja l\u00e4hemm\u00e4s tavanomaisia kes\u00e4korkeuksia. Muilla j\u00e4rvill\u00e4 ollaan jo k\u00e4\u00e4nnytty paikoin laskusuuntaan, vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen sanoo.<\/p>\n Tulovirtaamat j\u00e4rviin kuitenkin pienenev\u00e4t kuivan s\u00e4\u00e4n jatkuessa, joten veden nostonopeuskin hidastuu.<\/p>\n \u2013 Esimerkiksi Valkeakosken voimalaitoksella on jo otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n poikkeusjuoksutus. Jatkuessaan se nostaa pintoja Mallasvedell\u00e4, L\u00e4ngelm\u00e4vedell\u00e4 ja Hauhonsel\u00e4ll\u00e4 asti. Normaalia alemmas j\u00e4\u00e4t\u00e4neen silti.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Veneilij\u00e4n kannattaa olla tulevana kes\u00e4n\u00e4 normaaliakin tarkempana, jos vett\u00e4 on j\u00e4rviss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. My\u00f6s N\u00e4sij\u00e4rven Siilinkarin majakan ymp\u00e4rist\u00f6 on kivinen. Kuva: Juha Kokkala \/ YleRantaluonto k\u00e4rsii kuivuudesta<\/p>\n M\u00f6kkil\u00e4isi\u00e4 tunnetusti \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 vesirajan vet\u00e4ytyminen pois venepaikalta tai laiturin alta. Kuivuuden vakavammat seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin j\u00e4rvieli\u00f6st\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Vesiasiantuntija Niko Nurhinen muistuttaa, ett\u00e4 veden mataluus j\u00e4rvill\u00e4 voi haitata kev\u00e4tkutuisten kalojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, jos vedenalaiset kasvillisuusrannat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi tai kokonaan kuiviksi.<\/p>\n Ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kutu- ja pienpoikasalueita muun muassa hauelle, ahvenelle, s\u00e4rjelle ja lahnalle.<\/p>\n Veden v\u00e4hyys heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s varsinkin pienten vesist\u00f6jen tilaa, kun veden vaihtuvuus on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tulvahuippu j\u00e4i olemattomaksi ja monilla j\u00e4rvill\u00e4 pinnat ovat jo laskussa. Rantojen kuivuus on haitaksi muun muassa kev\u00e4tkutuisille kaloille.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":223291,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,6012,32696,6017,72,476,553,118,32695,32,119,477],"class_list":["post-223290","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-jarvet","tag-kevattulvat","tag-kuivuus","tag-luonto","tag-nature","tag-pirkanmaa","tag-science","tag-sisavedet","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116420287405929330","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223290","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223290"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223290\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/223291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223290"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223290"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223290"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Passinluoto](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162922169e217be0594e.jpeg\")
<\/p>\n![\"Siilinkarin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162923169e21ac1e92b5.jpeg\")
<\/p>\n