Pakkaan aina matkalle mukaan vaatteiden, passin ja hammasharjan lis\u00e4ksi pinon kohdemaahan tai -kaupunkiin liittyvi\u00e4 kirjoja. Tied\u00e4n monen muun tekev\u00e4n samoin. <\/p>\n
Kirjan lukeminen sen tapahtumapaikalla laajentaa sek\u00e4 matka- ett\u00e4 lukukokemusta. On my\u00f6s hauska bongailla kirjasta tuttuja asioita ymp\u00e4rill\u00e4 ja k\u00e4yd\u00e4 vaikka lasillisella samassa baarissa kuin romaanin sankari.<\/p>\n
Matkakohteeseen liittyv\u00e4n kaunokirjallisuuden lukemisessa on my\u00f6s vastuullinen puolensa. On eettisesti hyv\u00e4 tutustua eri tavoin maahan, johon on menossa. Kun opas- ja tietokirjat antavat tarkkaa tietoa, kaunokirjallisuus syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kohteesta. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 romaaneja voi pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisina mentaalisina opaskirjoina maailmaan.<\/p>\n
\u201dOlin jo ennen matkaa kuullut, ett\u00e4 ruoka on kiinalaisen kulttuurin keski\u00f6ss\u00e4, mutta Mo Yanin romaanit avasivat todella sen, kuinka syv\u00e4 merkitys ruualla heille on.\u201d<\/p><\/blockquote>\n
Matkustaessani ensi kertaa Kiinaan tiesin jonkin verran sen historiasta ja kulttuurista. En kuitenkaan olisi oivaltanut maata lainkaan samalla tavalla, jos en olisi tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukenut Mo Yanin <\/strong>ja Ma Jianin<\/strong> romaaneja.<\/p>\n
Heid\u00e4n teoksensa kertovat Kiinan maaseudusta ja kaupungeista, niiden maisemista ja ihmisist\u00e4, ja ne valaisevat my\u00f6s kiinalaisten suhdetta menneisyyteen ja nykyhetkeen. Olin jo ennen matkaa kuullut, ett\u00e4 ruoka on kiinalaisen kulttuurin keski\u00f6ss\u00e4, mutta ilman Mo Yanin romaaneja en olisi k\u00e4sitt\u00e4nyt, kuinka syv\u00e4llinen merkitys sill\u00e4 heille on. <\/p>\n
Teoksessa Viinamaa h\u00e4n kuvailee jopa henkil\u00f6hahmoja ruuan avulla: yhden kasvot muistuttavat \u201dylikeitetty\u00e4 taikinataskua\u201d, toisen iho taas on \u201dterveen punakka, paljolti tuhatvuotisten munien v\u00e4rinen\u201d.<\/p>\n
Romaanien lukeminen lis\u00e4\u00e4 empatiaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 toisista ihmisist\u00e4, kertovat tutkimukset. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjat voivat palvella my\u00f6s matkaillessa. Kirjallisuus avaa ilmi\u00f6it\u00e4, jotka voivat vaikuttaa erikoisilta, ja tapoja, jotka muuten saattaisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 vieraiksi.<\/p>\n
Parasta kaunokirjallisuudessa on, ett\u00e4 se ei tee t\u00e4t\u00e4 suoraan, selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asioita. Sen sijaan kirjailijat avaavat ikkunoita paikalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kulttuuriin kertomalla tarinoita.<\/p>\n
\u201dKaupungit eiv\u00e4t muodostu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n faktoista vaan my\u00f6s fiktiosta.\u201d<\/p><\/blockquote>\n
Jos yritt\u00e4isin laatia listan romaaneista, jotka ovat opettaneet minua hahmottamaan eri maita, siit\u00e4 tulisi kirjan mittainen. Siksi nostan esiin vain joitakin itselleni t\u00e4rkeit\u00e4 teoksia. <\/p>\n
Yhdysvaltojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 tulkitsen John Dos Passosin<\/strong> niin sanotun U.S.A.-trilogian kautta. Puola olisi minulle vieras ilman Olga Tokarczukin <\/strong>romaaneja. Georgiaa tarkastelen Nino Haratishvilin <\/strong>Kahdeksas el\u00e4m\u00e4 -teoksen valossa. Kaupungeista minun olisi mahdoton ajatella Berliini\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4 Alfred D\u00f6blinin <\/strong>Berlin Alexanderplatzia. Lontoo taas on minulle aina Virginia Woolfin<\/strong> rouva Dallowayn kaupunki. Ja Dublinin katuja kuljen vasten James Joycen<\/strong> Odysseusta.<\/p>\n
Jotkin romaanit ovat tulleet niin keskeisiksi tapahtumapaikoilleen, ett\u00e4 kirjojen voi sanoa olevan osa niit\u00e4. Kaupungit eiv\u00e4t muodostu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n faktoista vaan my\u00f6s fiktiosta. Dublinissa vietet\u00e4\u00e4nkin aina Bloomsdayta Joycen romaanin tapahtumap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 16. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n
Kaunokirjallisuuden merkitys maan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4y ilmeiseksi, kun ajattelee kotimaata. Suomen ja suomalaisten mentaliteetista ennen ja nyt tiet\u00e4\u00e4 takuulla enemm\u00e4n, jos on Lonely Planetin oppaan lis\u00e4ksi lukenut V\u00e4in\u00f6 Linnan <\/strong>Pohjant\u00e4hti-trilogian. Mikko Rimmisen<\/strong> Pussikaljaromaani puolestaan on Helsingille sama, mit\u00e4 Odysseus Dublinille. <\/p>\n
Laajimmin Suomesta kertovat muualla maailmassa nyky\u00e4\u00e4n muumikirjat. Tapasin taannoin kirjallisuusseminaarissa er\u00e4\u00e4n englantilaisen kollegani. H\u00e4n ei ollut koskaan kuullut ainoasta kirjallisuuden nobelististamme Frans\u2009Emil Sillanp\u00e4\u00e4st\u00e4<\/strong>, mutta h\u00e4n kertoi innoissaan k\u00e4yneens\u00e4 kirjaostoksilla Helsinki-Vantaan lentoaseman Muumi-kaupassa. Muumien suosio on niin suuri, ett\u00e4 jotkut matkustavat Suomeen vain niiden takia. <\/p>\n
Voidaan varmasti my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 muumit paljastavat Suomesta ja suomalaisista jotakin sellaista, mit\u00e4 ei muuten saisi selville. <\/p>\n
Kirjailija Ville-Juhani Sutinen pohtii Mondo-lehden kolumneissaan, miten matkustaa kest\u00e4v\u00e4sti ilosta ja el\u00e4myksist\u00e4 tinkim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pakkaan aina matkalle mukaan vaatteiden, passin ja hammasharjan lis\u00e4ksi pinon kohdemaahan tai -kaupunkiin liittyvi\u00e4 kirjoja. Tied\u00e4n monen muun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2252,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,379,378,778,108,32,1738,109],"class_list":{"0":"post-2251","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjallisuus","14":"tag-kirjat","15":"tag-kolumnit","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-suomi","18":"tag-vastuullinen-matkailu","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2251"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2251\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}