{"id":225148,"date":"2026-04-19T17:15:12","date_gmt":"2026-04-19T17:15:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225148\/"},"modified":"2026-04-19T17:15:12","modified_gmt":"2026-04-19T17:15:12","slug":"luontodokumentit-voivat-herattaa-suojelunhalua-mutta-myos-etaannyttaa-luonnosta-sanoo-tutkija-yle-luonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225148\/","title":{"rendered":"Luonto\u00addokumentit voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suojelunhalua mutta my\u00f6s et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 luonnosta, sanoo tutkija | Yle Luonto"},"content":{"rendered":"

Luontodokumentit eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuvaa luontoa vaan rakentavat mielikuvia, kertoo Vaasan yliopiston tutkijatohtori Heidi Mikkola.<\/strong><\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa dokumentit voivat lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 arvostusta ja suojelunhalua luontoa kohtaan.<\/p>\n

Mikkola tarkasteli vuonna 2025 julkaistussa v\u00e4it\u00f6skirjassaan<\/a> p\u00e4\u00e4osin BBC:n tuottamia luontodokumentteja vuosilta 1996\u20132019.<\/p>\n

Mikkola muistaa itse joutuneensa tunnemyllerrykseen tanskalaisesta dokumentista, jossa j\u00e4\u00e4karhu kuolee n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Aiemmin h\u00e4n oli ajatellut, ett\u00e4 luontodokumentit ovat l\u00e4hinn\u00e4 turvallista katsottavaa, joissa ei tapahdu varsinaisesti pahaa.<\/p>\n

\u2013 Se ei vaan ollut n\u00e4tti\u00e4 luontoa vaan ongelmiakin k\u00e4siteltiin.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Leopardi Sambian Luangwa-laaksossa. Kuva BBC:n tuoreesta Laakson valtiaat -dokumenttisarjasta. Kuva: Edward Selfe<\/p>\n

Perinteisten luontodokumenttien kerrontatapa voi my\u00f6s et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 katsojansa luonnosta.<\/p>\n

\u2013 Historiallisesti ajatellen luontodokumentit ovat pitk\u00e4\u00e4n esitt\u00e4neet luonnon koskemattomana, harmonisena ja ihmisest\u00e4 erillisen\u00e4 tilana.<\/p>\n

Dokumenteissa on kuitenkin tapahtunut muutosta.<\/p>\n

Mikkola kertoo, ett\u00e4 2000-luvun alkupuolelta l\u00e4htien luontodokumenteissa on kiinnitetty huomiota ihmisten vaikutukseen, ilmastonmuutokseen ja lajikatoon. H\u00e4nen mukaan se on nykyisin er\u00e4\u00e4nlainen normikin.<\/p>\n

David Attenborough ottaa aiempaa enemm\u00e4n kantaa<\/p>\n

Luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t dokumentit ovat nostaneet asioita julkiseen keskusteluun.<\/p>\n

Esimerkiksi Ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 totuus (2006) nosti ilmastonmuutoksen valtavirtakeskusteluun ja Blackfish (2013) toi n\u00e4kyv\u00e4ksi meriel\u00e4inten olot el\u00e4myspuistoissa.<\/p>\n

Vuonna 2017 julkaistu dokumenttisarja \u201dSininen planeetta 2\u201d on yksi puhutuimmista esimerkeist\u00e4, ja tutkimuksissa on k\u00e4ytetty jopa termi\u00e4 \u201dBlue planet effect\u201d. Sarja k\u00e4sittelee valtamerten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja muoviroskan tuomia ongelmia.<\/p>\n

Sarjassa legendaarinen BBC:n luontodokumentaristi Sir David Attenborough<\/strong> ottaa vahvasti kantaa merien tilanteeseen.<\/p>\n

Tutkijatohtori Mikkola kertoo, ett\u00e4 viime vuosikymmenin\u00e4 Attenborough on ottanut enemm\u00e4n kantaa dokumenteissaan ja astunut vaikuttajan rooliin.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4nell\u00e4 on tietynlainen auktoriteetti puhua n\u00e4ist\u00e4 asioista.<\/p>\n

Mikkola kuvailee, ett\u00e4 Attenboroughin varhaisemmissa tuotannoissa luonto n\u00e4ytt\u00e4ytyy enemm\u00e4n itsen\u00e4isen\u00e4 ja tasapainoisena j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa Attenboroughin muutos on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 perinteisten luontodokumenttien havainnoiva tyyli on saanut rinnalleen aktivistisemman otteen.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4nen uransa kaari heijastaa laajemmin sit\u00e4 muutosta koko luontodokumenttien genress\u00e4.<\/p>\n

\"Merien<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Toukokuussa 100 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Sir David Attenborough aloitti uransa luontodokumenttien parissa jo 1950-luvulla. Kuva Attenboroughsta BBC:n Sininen planeetta 2 -sarjasta. Kuva: Gavin Thurston<\/p>\n

Brittitutkimuksen mukaan<\/a> Sininen planeetta 2 -dokumenttisarja lis\u00e4si keskustelua merten muovij\u00e4tteest\u00e4 ja vaikutti ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuteen Isossa-Britanniassa. Toisaalta sama tutkimus my\u00f6s totesi, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen dokumentti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden ymp\u00e4rist\u00f6tekoja.<\/p>\n

Toinen vuonna 2020 julkaistu tutkimus<\/a> totesi, ett\u00e4 ihmisten halukkuus lahjoittaa rahaa merten suojeluun ei kasvanut dokumentin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Belgialaistutkimuksen mukaan<\/a> muovisaasteeseen liittyvi\u00e4 sanoja esiintyi enemm\u00e4n esimerkiksi internet-hauissa ja poliitikkojen puheissa dokumentin julkaisun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

On vaikea arvioida, mik\u00e4 on lopulta seurausta dokumentin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskustelusta.<\/p>\n

Helsingin Sanomat selvitti artikkelissaan<\/a> vuonna 2019 hyv\u00e4ksytyn EU:n muovidirektiivin taustoja. Artikkelin mukaan eri luontodokumenttien her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 keskustelu saattoi vaikuttaa siihen, ett\u00e4 muoviongelmasta kiinnostuttiin my\u00f6s Brysseliss\u00e4. Lehden mukaan noin kuukausi Sininen planeetta 2 -dokumenttisarjan ilmestymisen j\u00e4lkeen EU-komissiossa k\u00e4ynnistettiin muovis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kirjoittaminen.<\/p>\n

\u201dSpektaakkeli\u201d voi my\u00f6s et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4<\/p>\n

Mikkolan mukaan erityisesti BBC:n luontodokumenteilla on ollut iso merkitys siin\u00e4, miten luonto ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Ne ovat tuoneet suuren yleis\u00f6n ulottuville paljon ilmi\u00f6it\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka voisivat muuten j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Luontodokumenttien kuvaustapa ja huipputekniikka voi my\u00f6s tehd\u00e4 luonnosta et\u00e4isen oloisen katsojalle. Kuva BBC:n Laakson valtiaat -dokumenttisarjan kuvauksista. Kuva: Eric Njobvu<\/p>\n

Mikkolan mukaan dokumenttien kuvaustapa, editointi sek\u00e4 draamalliset valinnat voivat kuitenkin luoda tietynlaisen \u201dspektaakkelin\u201d, mik\u00e4 voi et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 katsojansa luonnosta.<\/p>\n

Esimerkiksi yhdest\u00e4 el\u00e4imest\u00e4 luodaan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, ja saalistamiseen liitet\u00e4\u00e4n moraalisia vastakkainasetteluita.<\/p>\n

\u2013 Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n en n\u00e4e, ett\u00e4 \u201dspektaakkeli\u201d on vain huono asia. Se voi rakentaa my\u00f6s emotionaalista suhdetta luontoon.<\/p>\n

Tutkijatohtori Mikkola korostaa, ett\u00e4 lopulta on eritt\u00e4in vaikea arvioida tai tutkia, miten paljon dokumentit todellisuudessa vaikuttavat ihmisten toimintaan esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n suhteen.<\/p>\n

\u2013 Ainakin voi saada ihmiset hetkeksi ajattelemaan asiaa.<\/p>\n

BBC:n dokumenttisarja Laakson valtiaat on katsottavissa Yle Areenassa. Viiden vuoden aikana kuvattu sarja seuraa leopardien, villikoirien, hyeenojen ja leijonien el\u00e4m\u00e4\u00e4 Sambian Luangwa-laaksossa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luontodokumentit eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuvaa luontoa vaan rakentavat mielikuvia, kertoo Vaasan yliopiston tutkijatohtori Heidi Mikkola. H\u00e4nen mukaansa dokumentit voivat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":225149,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[2326,32907,6826,33,31,30,961,72,2163,1685,7167,476,118,32908,32,119,472,477],"class_list":["post-225148","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-bbc","tag-david-attenborough","tag-dokumenttielokuvat","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-luonnonsuojelu","tag-luonto","tag-luonto-ohjelmat","tag-luontodokumentit","tag-luontosuhde","tag-nature","tag-science","tag-sininen-planeetta","tag-suomi","tag-tiede","tag-tutkimus","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116432504423246924","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=225148"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225148\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/225149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=225148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=225148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=225148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}