{"id":225446,"date":"2026-04-20T02:44:12","date_gmt":"2026-04-20T02:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225446\/"},"modified":"2026-04-20T02:44:12","modified_gmt":"2026-04-20T02:44:12","slug":"elakesijoittajien-tuottovertailu-suomalaisilla-jalleen-hyva-sijoitusvuosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225446\/","title":{"rendered":"El\u00e4kesijoittajien tuottovertailu: Suomalaisilla j\u00e4lleen hyv\u00e4 sijoitusvuosi"},"content":{"rendered":"

\t\t\t20.4.2026<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/p>\n

\n\t\t\tSuomalaiset el\u00e4kesijoittajat menestyiv\u00e4t hyvin vuoden 2025 kansainv\u00e4lisess\u00e4 sijoitustuottovertailussa. Vakavaraisuuss\u00e4\u00e4nneltyjen sijoittajien sarjassa suomalaiset veiv\u00e4t edellisvuoden tapaan kaikki k\u00e4rkisijat.\t\t<\/p>\n

Suomalaisista parhaiten menestyi ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Veritas, jonka reaalituotto ylsi El\u00e4keturvakeskuksen (ETK) tuottovertailussa yli kahdeksaan prosenttiin. Ilmarisen reaalituotto j\u00e4i niukasti alle kahdeksan prosentin. Varma ja Elo ylsiv\u00e4t molemmat yli seitsem\u00e4n prosentin reaalituottoon.<\/p>\n

My\u00f6s vakavaraisuuss\u00e4\u00e4ntelyn ulkopuolisten el\u00e4kesijoittajien vertailuryhm\u00e4ss\u00e4 suomalaisten reaalituotto oli vahva. Valtion el\u00e4kerahasto VER:n tuotto ylitti yhdeks\u00e4n prosenttia, ja Kevan tuotto l\u00e4henteli kuutta prosenttia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvan \u201dTy\u00f6el\u00e4kesijoittajien reaalituotto vuonna 2025, %\u201d tiedot saavutettavana Excel-tiedostona<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Helsingin p\u00f6rssin vahva nousu ja l\u00e4hes nollaan j\u00e4\u00e4nyt inflaatio tukivat kotimaisten el\u00e4kesijoittajien reaalituottoja merkitt\u00e4v\u00e4sti, ETK:n erityisasiantuntija Antti Mielonen<\/strong> arvioi.<\/p>\n

Suomalaiset ylittiv\u00e4t reippaasti koko joukon keskiarvon. Kaikkien vertailuun valittujen el\u00e4kesijoittajien yhteenlaskettu reaalituotto oli viime vuonna 5,2 prosenttia.<\/p>\n

Teko\u00e4lybuumi siivitti korealaiset voittoon<\/p>\n

Vuosi 2025 korosti el\u00e4kesijoittajien tuottojen suurta vuosittaista vaihtelua eri maiden ja sijoittajien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Hyvist\u00e4 tuotoistaan tunnettu norjalainen el\u00e4kerahasto SPU ylsi viime vuonna vain vajaan kolmen prosentin reaalituottoon.<\/p>\n

\u2013 SPU:n osakesijoituksissa vahva painotus Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla tarjosi positiivista tuottoa, mutta dollarin heikentyminen painoi t\u00e4ll\u00e4 kertaa tuottoa alasp\u00e4in, yhteysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mika Vidlund <\/strong>kommentoi.<\/p>\n

Viime vuoden kovin el\u00e4kesijoittaja oli etel\u00e4korealainen julkisen sektorin el\u00e4kerahasto NPS. Sen reaalituotto oli per\u00e4ti 16 prosenttia.<\/p>\n

\u2013 Korean p\u00f6rssi nousi viime vuonna raketin lailla. Esimeriksi Samsungin osake nousi yli 100 prosenttia teko\u00e4lybuumin ja muistisirujen vahvan kysynn\u00e4n siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4, Vidlund jatkaa.<\/p>\n

Korkosijoitukset painoivat tanskalaista ATP:ta ja hollantilaista PFZW:ta<\/p>\n

Heikoimman sijoitustuoton sai viime vuonna hollantilainen terveydenhuolto- ja hyvinvointialan rahasto PFZW. Sen reaalituotto vajosi kuusi ja puoli prosenttia miinukselle.<\/p>\n

Negatiivista reaalituottoa sai my\u00f6s tanskalainen ATP.<\/p>\n

\u2013 Sek\u00e4 PFZW ett\u00e4 ATP k\u00e4rsiv\u00e4t pitkien korkojen noususta. Molempia el\u00e4kesijoittajia yhdist\u00e4\u00e4 velkakirjojen painottaminen sijoitussalkussa. Kun pitk\u00e4t korot nousevat, velkakirjojen arvo laskee, Antti Mielonen toteaa.<\/p>\n

ATP:n riskipitoinen sijoitussalkku tuotti hyvin, nimellisesti l\u00e4hes 20 prosenttia, mutta Tanskan Finanssivalvonnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4 kokonaistuotto j\u00e4i ATP:lla silti negatiiviseksi.<\/p>\n

\u2013 Suuri osa ATP:n varoista on sidottu el\u00e4kevastuiden korkosuojaukseen. Korkojen nousu heikensi suojaussalkun arvoa ja painoi siten koko el\u00e4kesijoittajan kokonaistuoton miinukselle, Mielonen tarkentaa.<\/p>\n

Paras pitk\u00e4n aikav\u00e4lin reaalituotto 8 prosenttia<\/p>\n

Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelu tasoittaa sijoitustuottojen vuosivaihtelua. ETK:n vertailussa kymmenen vuoden (2016\u20132025) ajanjaksolla el\u00e4kesijoittajien reaalituotto kulujen j\u00e4lkeen on keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4 prosenttia. Viidentoista vuoden jaksolla (2011\u20132025) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen reaalituotto ylt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes viiteen prosenttiin.<\/p>\n

Paras pitk\u00e4n aikav\u00e4lin reaalituotto on norjalaisella SPU:lla, jonka reaalituotto kipuaa 8,1 prosenttiin.<\/p>\n

Suomalaisista sijoittajista parhaimpaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin reaalituottoon ylt\u00e4v\u00e4t Merimiesel\u00e4kekassa MEK, Keva ja Kirkon el\u00e4kerahasto KER. Viidentoista vuoden reaalituotto on Merimiesel\u00e4kekassalla keskim\u00e4\u00e4rin 4,5 prosenttia vuodessa. Kevalla viidentoista vuoden reaalituotto on 4,2 prosenttia ja Kirkon el\u00e4kerahastolla 4,1 prosenttia.<\/p>\n

Heikoimman sijoittajan paikan vie tanskalainen ATP. Sen viidentoista vuoden reaalituotto on 2 prosenttia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvan \u201dTy\u00f6el\u00e4kesijoittajien pitk\u00e4n aikav\u00e4lin reaalituotto vuosina 2011\u20132025, %\u201d <\/a>tiedot saavutettavana Excel-tiedostona<\/a><\/p>\n

Suomalaisista Kevalla suurin osakepaino<\/p>\n

Vuodenvaihteessa hieman yli puolet suomalaisten el\u00e4kesijoituksista oli kiinni osakkeissa. Kotimaisista sijoittajista suurin osakepaino oli Kevalla, noin 63 prosenttia.<\/p>\n

Sijoitustuottovertailun vahvin osakepaino oli norjalaisella SPU:lla. Sen varoista yli 71 prosenttia oli sijoitettu osakkeisiin.<\/p>\n

Korkopapereita useimmilla suomalaisilla el\u00e4kesijoittajilla oli viime vuoden vertailun tapaan noin viidennes allokaatiosta. Eniten korkopainoa oli Valtion el\u00e4kerahasto VER:ll\u00e4, jonka allokaatiossa velkakirjojen osuus oli yli kolmannes.<\/p>\n

Vertailun suurin korkopaino oli tanskalaisella ATP:lla, joka oli sijoittanut l\u00e4hes kaksi kolmannesta varoistaan korkopapereihin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvan \u201dTy\u00f6el\u00e4kesijoittajien allokaatio vuonna 2025, %\u201d tiedot saavutettavana Excel-tiedostona<\/a><\/p>\n

Sijoitustuottoihin vaikuttavat my\u00f6s kulut<\/p>\n

Kulujen merkitys sijoitustuotoille on pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 huomattava. ETK julkaisee nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa erillisen kuluvertailun, joka tarkastelee el\u00e4kesijoittajien kuluja Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa, Alankomaissa ja Tanskassa vuosina 2020\u20132024.<\/p>\n

\u2013 Tavoitteemme oli selvitt\u00e4\u00e4, kuinka l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti ja mill\u00e4 tarkkuudella eri maiden institutionaaliset el\u00e4kesijoittajat raportoivat sijoituskulujaan, Mika Vidlund kertoo.<\/p>\n

Vidlundin mukaan kuluvertailun tulokset ovat suuntaa antavia. Korkeampi kulutaso ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro heikommasta tehokkuudesta. Se voi olla my\u00f6s seurausta el\u00e4kesijoittajan sijoitusstrategiasta, jossa tavoitellaan parempaa tuotto-riski-suhdetta.<\/p>\n

\u2013 Kuluja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t erityisesti sijoitusallokaatio, sijoitustoiminnan aktiivisuus ja passiivisuus sek\u00e4 se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sijoituksia hoidetaan sis\u00e4isesti tai ulkoisten varainhoitajien kautta. Eri maissa on my\u00f6s eri raportointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kulut eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin vertailukelpoisia, Vidlund toteaa.<\/p>\n

Korkeimmat sijoituskulut ovat kanadalaisella CPPIB:lla, jonka sijoituksissa painottuvat osakkeet ja muut riskipitoisemmat sijoitukset. Vuonna 2024 CPPIB:n kulut olivat keskim\u00e4\u00e4rin 0,90 prosenttia.<\/p>\n

Matalimmat sijoituskulut olivat Norjan \u00f6ljyrahastolla SPU:lla 0,04 prosenttia. Kyseess\u00e4 on pitk\u00e4lti osakeindeksej\u00e4 seuraava rahasto.<\/p>\n

Tanskalaisella ATP:lla kulut olivat 0,29 ja hollantilaisella PFZW:lla 0,36 prosenttia vuonna 2024.<\/p>\n

Ruotsalaisilla AP-rahastoilla yhteenlasketut sijoituskulut olivat keskim\u00e4\u00e4rin 0,22 prosenttia. Ruotsin hallituksen mukaan sis\u00e4isesti hallinnoidun p\u00e4\u00e4oman osuus on AP-laitoksissa kansainv\u00e4lisesti korkea, mik\u00e4 voi osaltaan parantaa kustannustehokkuutta.<\/p>\n

Suomen el\u00e4kesijoittajien tuorein kulutieto on vuodelta 2024. Finanssivalvonnan arvion mukaan ty\u00f6el\u00e4kevakuuttajien sijoitustoiminnan kulut olivat 1,0 prosenttia sitoutuneesta p\u00e4\u00e4omasta.<\/p>\n

Antti Mielonen puolestaan muistuttaa, ett\u00e4 kuluja tulee tulkita ensisijaisesti el\u00e4kelaitosten v\u00e4lill\u00e4, ei maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Esimerkiksi Alankomaissa on satoja el\u00e4kerahastoja, joiden kulut vaihtelevat 0,1 prosentista 0,8 prosenttiin. Maan el\u00e4kesijoittajien kuluraportointi on my\u00f6s muita tarkempi. Alankomaissa on viime vuosina panostettu j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kustannusten l\u00e4pin\u00e4kyvyyden parantamiseen, maata voi pit\u00e4\u00e4 kuluraportoinnissa kansainv\u00e4lisen\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\t\tTuottovertailussa 24 el\u00e4kesijoittajaa<\/p>\n

ETK:n sijoitustuottovertailu kattaa 24 el\u00e4kesijoittajaa eri puolilta maailmaa. Sijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Toimijakohtaiset sijoituss\u00e4\u00e4nn\u00f6t (puskurirahastot):<\/p>\n