![\"Robotit](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-4186935983096d68208.jpeg\")
<\/p>\nHeikohkoa tulosta jo pitk\u00e4\u00e4n tehneen Valmet Automotiven ohjaaminen valtion haaviin oli pienoinen yll\u00e4tys, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Ville Kolari.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Robotit rakentavat autoa Uudenkaupungin autotehtaalla. Kuva: Jyrki Lyytikk\u00e4 \/ Yle![\"toimittaja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-1468431682c58f3af063.jpeg\")
<\/p>\n
Ville Kolaritaloustoimittaja<\/p>\n
16:32\u2022P\u00e4ivitetty 16:53<\/p>\n
Budjettiriihen aamun aluksi putkahti toimitusten s\u00e4hk\u00f6posteihin tieto siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen valtiosta tulee legendaarisen Uudenkaupungin autotehtaan enemmist\u00f6omistaja.<\/p>\n
Valmet on ehtinyt valmistaa Suomessa vuosikymmenten saatossa kaikenlaista kulkuneuvoa ja kulkuneuvon osaa Talbotista ja Saabista aina uusimpiin Mersuihin. Valtion sijoitusyhti\u00f6 Tesi on ollut mukana jo vuosia.<\/p>\n
Aamun tiedotteessa kaupan syyksi tarjoillaan hienovaraisesti esimerkiksi teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaamisen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 Suomessa. Toiseksi perusteluksi tarjottiin mahdollisuutta luoda Suomeen lis\u00e4\u00e4 kotimaista tuotantokapasiteettia puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin. Hyvi\u00e4 tavoitteita ja varmasti juuri noita kansallisia tarpeita l\u00f6ytyy.<\/p>\n
Heikohkoa tulosta jo pitk\u00e4\u00e4n tehneen Valmet Automotiven ohjaaminen valtion haaviin oli kuitenkin pienoinen yll\u00e4tys.<\/p>\n
Ja kysymys kuuluu: mitk\u00e4 eri syyt painoivat vaakakupissa mink\u00e4kin verran ja mit\u00e4 syit\u00e4 tiedotteissa ei viel\u00e4 mainittu?<\/p>\n
Kaipasiko Valmet Automotive pelastajaa?<\/p>\n
Valmet Automotive on k\u00e4rsinyt eurooppalaisen autoteollisuuden kumppanina autoteollisuuden yleisest\u00e4 alavireisyydest\u00e4.<\/p>\n
Yhti\u00f6n viime vuosien tulosta voisi kuvailla keskim\u00e4\u00e4rin heikohkoksi. Moni pohtiikin nyt, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin valtion aiempaa vahvempi mukaantulo oli pelastusoperaatio, jossa n\u00e4htiin strateginen ulottuvuus?<\/p>\n
Valmet Automotive on kiistatta Uudenkaupungin ja l\u00e4hialueiden teollinen veturi. Paikallisten kauppojen aukioloajat kuulemma m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t osittain tehtaan ty\u00f6vuorojen mukaan.<\/p>\n
Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 tehtaalla oli t\u00f6iss\u00e4 noin 4\u00a0500 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Nyt tehdas ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 1\u00a0300 ihmist\u00e4, joista kaikki eiv\u00e4t ole aktiivisessa ty\u00f6suhteessa. M\u00e4\u00e4r\u00e4n lasku kertoo my\u00f6s automaation ja robotiikan kehityksest\u00e4. Yht\u00e4 kaikki yritys on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 alueella sek\u00e4 v\u00e4lillisesti ett\u00e4 suoraan.<\/p>\n
Pitik\u00f6 Kiina saada ulos yhti\u00f6st\u00e4?<\/p>\n
Olisiko valtiolla ollut tarvetta ostaa 20,6 prosentin omistusosuutta yhti\u00f6st\u00e4 jos tuon osuuden omistaja olisi ollut kiinalaisen Contemporary Amperex Technology Limitedin sijaan vaikkapa Nato-maa Italian tai Puolan puolustusteollisuutta l\u00e4hell\u00e4 oleva toimija?<\/p>\n
Ehk\u00e4 Kiina piti saada ulos yrityksest\u00e4, varsinkin kun juuri tuo kiinalainen omistaja CATL joutui tammikuussa Yhdysvaltain 1260H-listalle, eli niin sanotulle puolustusministeri\u00f6n mustalle listalle. Kiinalaisella CATL:ll\u00e4 on Yhdysvaltain mukaan kytk\u00f6ksi\u00e4 Kiinan puolustusvoimiin.<\/p>\n
Valmet Automotiven voisi n\u00e4in olla helpompi toimia mahdollisten Nato-yhteensopivien tuotteiden sopimusvalmistajana, kuten aamun tiedotteessa v\u00e4l\u00e4ytell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 Saamme liiketoimintaamme uusia tukijalkoja ja toisaalta luomme Suomeen lis\u00e4\u00e4 kotimaista tuotantokapasiteettia muun muassa puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin, toteaa tiedotteessa Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus<\/strong>.<\/p>\n Ylen haastattelussa Rannus sanoo yhti\u00f6n kehitt\u00e4neen valmiuttaan tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 puolustusteollisuuden kanssa, mutta ei l\u00e4hde kommentoimaan kuinka paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 jo on tehty.<\/p>\n Sama kysymys koskee my\u00f6s akkuliiketoimintaan keskittyv\u00e4\u00e4 Valmet Automotiven tyt\u00e4ryhti\u00f6t\u00e4 Ioncoria, joka siirtyy kaupassa valtion kokonaan omistaman Finnish Minerals Groupin tyt\u00e4ryhti\u00f6ksi.<\/p>\n Finnish Minerals Group on erityisteht\u00e4v\u00e4yhti\u00f6, jonka ty\u00f6t\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 kaivos- ja akkutoimialaa Suomessa. Ioncor aikoo jatkossa laajentaa liiketoimintaa raskaaseen liikenteeseen ja ty\u00f6koneisiin.<\/p>\n Mit\u00e4 valtion nyt sijoitetut 120 miljoonaa tuottavat?<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n saakka useimmista valtion omistamista yhti\u00f6ist\u00e4 on puhuttu l\u00e4hinn\u00e4 mahdollisina myyntikohteina. Valmet Automotive on kuitenkin jotakin muuta. Sijoituksena siin\u00e4 on mukana Nato-yhteys ja hitunen puolustuspolitiikkaa.<\/p>\n Onhan Valmet Automotiven tuotantoa nyt luvattu suunnata selv\u00e4sti vastaamaan puolustussektorin tarpeita. Suomi voinee kuitata investointiin kuluneet veroeurot osaksi puolustusmenoja. N\u00e4in Suomen puolustusmenot nousisivat kohti Naton yhdess\u00e4 kes\u00e4kuussa sopimaa viiden prosentin tavoitetta.<\/p>\n Kes\u00e4kuussa sovittiin ett\u00e4 j\u00e4senmaat sitoutuvat nostamaan varsinaiset sotilasmenot 3,5 prosenttiin bkt:sta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi 1,5 prosenttia on tarkoitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen. Juuri tuohon puolentoista prosentin laarin kilahtaa ainakin osa juuri Uuteenkaupunkiin suunnatuista rahoista.<\/p>\n Korjaus 1.9.2025 klo 16.53: Rannuksen kommentti on yhti\u00f6n tiedotteesta. Aiemmin jutussa puhuttiin p\u00f6rssitiedotteesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Heikohkoa tulosta jo pitk\u00e4\u00e4n tehneen Valmet Automotiven ohjaaminen valtion haaviin oli pienoinen yll\u00e4tys, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Ville Kolari.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":22563,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,510,2579,7551,32,78,7548,7549,7550],"class_list":{"0":"post-22562","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kiina","14":"tag-nato","15":"tag-puolustustarviketeollisuus","16":"tag-suomi","17":"tag-talous","18":"tag-uusikaupunki","19":"tag-valmet-automotive","20":"tag-yrityskauppa"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22562","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22562"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22562\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22562"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22562"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22562"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}