{"id":225817,"date":"2026-04-20T12:24:21","date_gmt":"2026-04-20T12:24:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225817\/"},"modified":"2026-04-20T12:24:21","modified_gmt":"2026-04-20T12:24:21","slug":"muotoilija-vuokko-nurmesniemi-on-kuollut-uutisia-lyhyesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/225817\/","title":{"rendered":"Muotoilija Vuokko Nurmesniemi on kuollut | Uutisia lyhyesti"},"content":{"rendered":"

Taiteen akateemikko, tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi<\/strong> on kuollut 96-vuotiaana. H\u00e4n kuoli eilen Helsingiss\u00e4. Asiasta kertoi STT:lle Nurmesniemen veljentyt\u00e4r.<\/p>\n

Nurmesniemi tunnetaan erityisesti Marimekon alkuvaiheiden keskeisen\u00e4 suunnittelijana sek\u00e4 omasta Vuokko-vaatebr\u00e4ndist\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4isist\u00e4 vaatteista tunnetuin on ikoninen Jokapoika-paita, jonka Nurmesniemi suunnitteli Marimekolle vuonna 1957. Se on vanhin suomalainen designtuote, jota valmistetaan edelleen.<\/p>\n

Nurmesniemen lukuisiin palkintoihin sis\u00e4ltyv\u00e4t muun muassa valtion taideteollisuuspalkinto, Pro Finlandia, kunniatohtorin arvonimi Taideteollisessa korkeakoulussa, pohjoismaisen taiteen Prinssi Eugen -mitali sek\u00e4 huomattaville skandinaavisille suunnittelijoille my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 Lunning-palkinto.<\/p>\n

Taiteen akateemikon arvonimen Nurmesniemi sai vuonna 2007.<\/p>\n

\"Noin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Marimekon Jokapoika-paitaa on vuosikymmenten saatossa tuotettu lukemattomissa eri v\u00e4reiss\u00e4. Kuva: Jarno Kuusinen \/ AOP\"Leve\u00e4,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Empirelinjainen hihaton mekko on tehty Suolampi-marikankaasta. Kuva: Suomen kansallismuseo<\/p>\n

Nurmesniemen suunnittelemia asuja on designmuseoiden kokoelmissa ymp\u00e4ri maailmaa ja h\u00e4nen teoksiaan on esitelty lukuisissa n\u00e4yttelyiss\u00e4. Nurmesniemi jatkoi muotoilijan uraansa l\u00e4hes el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun asti.<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemen matka maailmanmaineeseen sai erityist\u00e4 nostetta Bostonissa vuonna 1959 j\u00e4rjestetyst\u00e4 suomalaismuotoilun n\u00e4yttelyst\u00e4. N\u00e4yttely poiki lukuisia artikkeleita merkitt\u00e4viin amerikkalaisiin aikakauslehtiin. Kun Jacqueline Kennedy<\/strong> osti kahdeksan Nurmesniemen Marimekolle suunnittelemaa asua, oli tie t\u00e4htiin auki.<\/p>\n

Vaikka ty\u00f6l\u00e4isperheest\u00e4 ponnistanut Nurmesniemi teki itsest\u00e4\u00e4n br\u00e4ndin nimenomaan tekstiilitaiteilijana, oli l\u00e4hell\u00e4, ettei h\u00e4n 16-vuotiaana p\u00e4\u00e4tynyt balettitanssijan uralle. H\u00e4n kuitenkin my\u00f6h\u00e4styi Oopperan baletin p\u00e4\u00e4sykokeista kuukaudella, mit\u00e4 h\u00e4n itse piti sittemmin onnekkaana sattumana.<\/p>\n

Ura muotoilijana k\u00e4ynnistyi innokkaasta tekstiili- ja keramiikkaharrastuksesta. Ovet Ateneumin keramiikkaopintoihin aukesivat toisella yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ja lukio-opinnot saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4. Valmistuttuaan vuonna 1952 h\u00e4n ty\u00f6skenteli aluksi Arabian taideosastolla ja Nuutaj\u00e4rven lasitehtaalla.<\/p>\n

Katso Ylen henkil\u00f6kuva<\/strong> Legendaarinen Vuokko<\/strong> vuodelta 2005:<\/strong><\/p>\n

Legendaarinen Vuokko Yle Areenassa<\/p>\n

Henkil\u00f6kuvassa haastateltu Nurmesniemi arveli, ett\u00e4 keraamikon opinnot auttoivat h\u00e4nt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisen tavan suunnitella kankaita ja vaatteita.<\/p>\n

\u2013 Keramiikkaa opiskelemalla opin paljon muodosta ja kemiasta: puvun rakentamisesta. Esimerkiksi lasitteessa kaikki muuttuu, jos jotain ainetta on kaksi tippaa yhden sijasta.<\/p>\n

\"Naismallilla<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Naismallilla on yll\u00e4\u00e4n py\u00f6re\u00e4 Myllynkivi-mekko, miehell\u00e4 housupuku Rengas-kankaasta. Molemmat asut on suunnitellut Vuokko Nurmesniemi 1960-luvulla. Kuva: Kari Rainer Pulkkinen, Journalistinen kuva-arkisto \/ MuseovirastoNurmesniemi teki vaatteita itselleen<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemen ura l\u00e4hti nopeaan nousukiitoon pian sen j\u00e4lkeen, kun nuori keraamikko pyydettiin Marimekolle suunnittelemaan kankaita vuonna 1953. Tuolloin Marimekko oli viel\u00e4 Printex-niminen kangaspaino.<\/p>\n

Nurmesniemi yhdisteli yrityksen p\u00e4\u00e4suunnittelijana v\u00e4rej\u00e4 ennakkoluulottomasti ja suosi rohkeita, graafisia kuvioita. Kun h\u00e4n alkoi tehd\u00e4 kangaskuoseistaan itselleen vaatteita, h\u00e4n muuttui vikkel\u00e4sti muotisuunnittelijaksi. Veistoksellisia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 asuja halusivat muutkin.<\/p>\n

\"Marimekon<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Nurmesniemen tunnettu Kihlatasku-mekko sai sopivan kutsumanimen, Iloinen mekko, kun Kylli-t\u00e4ti intoutui k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mekkoa lastenohjelmissa. Kuva: Pentti Valkeala\"Tekstiilitaiteilija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemi Vuokko Oy:n tuotanto oli suurimmillaan 1960-luvulta 1980-luvulle. Kuva Vuokon n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 1970-luvulta. Kuva: Kalle Kultala<\/p>\n

Nurmesniemen suunnittelufilosofia oli 1950-luvun lopulla l\u00e4hes vallankumouksellinen. Siihen asti naisten vaatteissa oli ollut valtavasti muotolaskoksia, nappeja, kapeita leikkauksia ja ep\u00e4mukavuutta.<\/p>\n

Nurmesniemi toi naisten vaatteisiin nepparit, vetoketjut ja tarranauhat, joita ei ollut aiemmin voitu kuvitellakaan hienojen naisten k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

H\u00e4nen asunsa olivat suurilinjaisia, v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 ja v\u00e4lji\u00e4. Niiss\u00e4 oli mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n saumoja. Nurmesniemi halusi poistaa kaiken kirist\u00e4v\u00e4n, turhan ja liikkumista rajoittavan: vaatteen piti olla mukava ja kest\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Modernin naisen piti olla vapaa tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, ajamaan autoa ja osallistumaan, mihin parhaaksi katsoi.<\/p>\n

\u2013 Tyypillinen Vuokko ei ahdista mist\u00e4\u00e4n kohtaa.Vaatteen pit\u00e4\u00e4 tuottaa jotain iloa ihmiselle, joka sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, Nurmesniemi kuvaili tyyli\u00e4\u00e4n vuoden 2005 henkil\u00f6kuvassa.<\/p>\n

Nurmesniemen asuja leimaa my\u00f6s ajattomuus. H\u00e4n viis veisasi muotivirtauksista.<\/p>\n

\u2013 Jos ihmisell\u00e4 on lahja, ett\u00e4 pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita, niin ei se tarvitse mit\u00e4\u00e4n trendej\u00e4. Se kulkee sit\u00e4 omaa tiet\u00e4ns\u00e4, Nurmesniemi summasi.<\/p>\n

\"Vuokko<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemi myym\u00e4l\u00e4ns\u00e4 edustalla Merikadulla 1970-luvulla. Kuva: Kalle KultalaMarimekosta Vuokkoon<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemen ura Marimekossa j\u00e4i henkil\u00f6kohtaisesta menestyksest\u00e4 ja yhti\u00f6n kansainv\u00e4lisest\u00e4 l\u00e4pimurrosta huolimatta verrattain lyhyeksi. Nurmesniemi j\u00e4tti yhti\u00f6n vuonna 1960. L\u00e4ht\u00f6\u00f6n liittyi v\u00e4lirikko Marimekon perustajan Armi Ratian<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Nurmesniemi kommentoi asian taustoja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa varsinaisesti vuonna 2021 ilmestyneess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassaan Vuokko.<\/p>\n

Siin\u00e4 Nurmesniemi antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kireiden v\u00e4lien Ratian kanssa olleen seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohdeltiin Marimekossa kuin mit\u00e4 tahansa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. H\u00e4n ei kokenut saavansa ansaitsemaansa arvostusta, vaikka oli jo useaan otteeseen maailmalla palkittu suunnittelija ja keskeinen tekij\u00e4 yrityksen nousukiidossa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4kerran mukaan Nurmesnieme\u00e4 yritettiin maanitella j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Marimekkoon sievoisella summalla, ja kun h\u00e4n ei l\u00e4mmennyt tarjoukselle, ei Ratia antanut l\u00e4ht\u00f6\u00e4 anteeksi.<\/p>\n

Konkurssien kautta kuivalle maalle<\/p>\n

Marimekon j\u00e4lkeen Nurmesniemi oli muutaman vuoden ty\u00f6t\u00e4 vailla \u2013 huolimatta jo saavutetusta nimest\u00e4 ja lukuisista palkinnoista. El\u00e4m\u00e4kerran mukaan Armi Ratia oli tehnyt selv\u00e4ksi, ettei Nurmesniemi saa en\u00e4\u00e4 alan t\u00f6it\u00e4 hyl\u00e4tty\u00e4\u00e4n Marimekon.<\/p>\n

\"Vuokko<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vuokko Nurmesniemen muotokieli on innoittanut monia uudemman polven suunnittelijoita ymp\u00e4ri maailmaa. Kuva: Jukka Uotila \/ AOP<\/p>\n

Vuonna 1964 Nurmesniemi perusti omaa nime\u00e4\u00e4n kantavan yrityksen, Vuokko Oy:n, ja avasi nimikkomyym\u00e4l\u00e4n Helsingin keskustaan. Se oli l\u00e4hes v\u00e4lit\u00f6n menestys. Yrityksen tuotanto oli suurimmillaan 1960\u20131980 -luvuilla.<\/p>\n

Vuokko Oy:n vauhdikas kansainv\u00e4listyminen johti liian nopeaan kasvuun. Yhti\u00f6 ajautui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa konkurssiin kahteen otteeseen, ja omistajuus siirtyi ruotsalaiskonsernille.<\/p>\n

Vuonna 1992 Nurmesniemi sai ostettua tuotemerkkins\u00e4 takaisin. Nykyisin h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantava liike toimii sek\u00e4 verkossa ett\u00e4 Helsingin kantakaupungissa.<\/p>\n

Vuokon asut valmistetaan Suomessa ja Virossa ja niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain luonnonmateriaaleja. Nurmesniemi oli ensimm\u00e4isi\u00e4 suunnittelijoita, jotka liputtivat kest\u00e4v\u00e4n muotoilun puolesta.<\/p>\n

\"Vuokko<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kotimaisen muotoilun voimakaksikko Vuokko ja Antti Nurmesniemi asuivat Kulosaaressa Antti Nurmesniemen suunnittelemassa ateljeetalossa. Antti Nurmesniemi kuoli vuonna 2003. Kuva: Designmuseum Press<\/p>\n

Vuokko Eskolin alkoi seurustella opiskelutoverinsa ja tulevan puolisonsa Antti Nurmesniemen<\/strong> (1927\u20132003) kanssa jo olympiavuonna 1952.<\/p>\n

Tunnettu muotoilija ja sisustusarkkitehti oli paitsi aviomies my\u00f6s l\u00e4heinen yhteisty\u00f6kumppani. Pari muun muassa voitti Grand Prix -palkinnon yhteisesti suunnittelemastaan Suomen-osastosta Milanon triennaalissa vuonna 1964.<\/p>\n

Pari ei toiveistaan huolimatta saanut omia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, mutta Nurmesniemell\u00e4 oli kaksitoista h\u00e4nelle rakasta kummilasta.<\/p>\n

Ylen vuoden 2005 henkil\u00f6kuvassa Vuokko Nurmesniemi kuvaili suhdetta puolisoonsa n\u00e4in:<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n liittomme oli harvinaisen hieno, siin\u00e4 oli yst\u00e4vyys ja rakkaus. Sellainen onni, ett\u00e4 niit\u00e4 on harvoin.<\/p>\n

Korjattu 20.4.2026 klo 15.15: Designmuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 esiteltiin Nurmesniemien teoksia 2022\u201323, ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. El\u00e4m\u00e4kerta ilmestyi vuonna 2021, ei vuonna 2025.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Taiteen akateemikko, tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi on kuollut 96-vuotiaana. H\u00e4n kuoli eilen Helsingiss\u00e4. Asiasta kertoi STT:lle Nurmesniemen veljentyt\u00e4r. Nurmesniemi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":225818,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,108,4223,24,25,28,29,2185,15,18,21,32,32954,19,20,16,32953],"class_list":{"0":"post-225817","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-kuolleet","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-marimekko","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-tekstiilisuunnittelijat","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-uutiset","31":"tag-vuokko-nurmesniemi"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116437022613362217","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=225817"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225817\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/225818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=225817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=225817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=225817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}