on julkaistu<\/a> Astronomy and Astrophysics -tiedejulkaisussa.<\/p>\nGalaksit eiv\u00e4t muodosta t\u00e4hti\u00e4 tasaisesti koko kiekossaan. Sen sijaan ne rakentuvat t\u00e4htisis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n keskustasta ulosp\u00e4in.<\/p>\n
T\u00e4htien muodostuminen alkoi galaksien tiheiss\u00e4 keskiosissa ja laajeni v\u00e4hitellen ulosp\u00e4in miljardien vuosien aikana prosessissa, jota t\u00e4htitieteilij\u00e4t kutsuvat \u201dsis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in\u201d -kasvuksi.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4hdet ovat keskim\u00e4\u00e4rin sit\u00e4 nuorempia mit\u00e4 kauempana ne ovat keskustasta, koska ulompi kiekko on alue, jonka t\u00e4htituotanto on saavuttanut vasta hiljattain.<\/p>\n
Tutkimus paljasti, ett\u00e4 Linnunradassa t\u00e4htien keski-ik\u00e4 todellakin pienenee et\u00e4isyyden kasvaessa keskustasta, mik\u00e4 vastaa t\u00e4sm\u00e4lleen \u201dsis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in\u201d -kasvun kaavaa.<\/p>\n
Kuitenkin noin 35 000\u201340 000 valovuoden et\u00e4isyydell\u00e4 galaksin keskustasta suuntaus k\u00e4\u00e4ntyy, kun t\u00e4hdet alkavat j\u00e4lleen vanheta et\u00e4isyyden kasvaessa.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 muutosta tutkijat kutsuvat t\u00e4htien \u201du:n muotoiseksi\u201d ik\u00e4profiiliksi.<\/p>\n
Vertaamalla t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 huipputason galaksisimulaatioihin tutkimusryhm\u00e4 osoitti, ett\u00e4 t\u00e4htien i\u00e4n minimi merkitsee jyrkk\u00e4\u00e4 laskua t\u00e4htituotannon tehokkuudessa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n havainnon kautta tutkijat kykeniv\u00e4t tunnistamaan Linnunradan t\u00e4hti\u00e4 muodostavan galaksikiekon todellisen rajan.<\/p>\n
Jos t\u00e4htienmuodostus siis v\u00e4henee jyrk\u00e4sti t\u00e4ll\u00e4 rajalla, miksi sen ulkopuolella on silti t\u00e4hti\u00e4?<\/p>\n
Vastaus l\u00f6ytyy tutkijoiden mukaan prosessista, joka tunnetaan \u201dradiaalisena migraationa\u201d ja jossa t\u00e4hdet ajautuvat v\u00e4hitellen ulosp\u00e4in syntypaikoiltaan galaksin l\u00e4pi kulkevien spiraaliaaltojen kuljettamina, parhaimmillaan galaksikiekon t\u00e4htituotantorajan ulkopuolelle.<\/p>\n
Liike on kuitenkin hidasta ja satunnaista ja t\u00e4hdet tarttuvat eri spiraaliaaltoihin eri aikoina. T\u00e4htituotantorajan ylitse p\u00e4\u00e4semiseen voi kulua valtavasti aikaa valtavista et\u00e4isyyksist\u00e4 johtuen.<\/p>\n
Siksi t\u00e4htituotantorajan l\u00e4hell\u00e4 ja sen ulkopuolella nuorimpien t\u00e4htien j\u00e4lkeen on taas vanhempia t\u00e4hti\u00e4.<\/p>\n
Ratkaisevaa on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 t\u00e4hdet liikkuvat l\u00e4hes ympyr\u00e4m\u00e4isill\u00e4 radoilla, mik\u00e4 sulkee pois sen mahdollisuuden, ett\u00e4 ne olisivat sinkoutuneet kauas galaksikiekon reunamille t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 toisen galaksin kanssa.<\/p>\n
Radat kertovat sen, ett\u00e4 niiden on t\u00e4ytynyt saada alkunsa kiekon alueella. Niiden esiintyminen ulommassa kiekossa on hyvin hitaasti kehittynyt seuraus galaksin sis\u00e4isest\u00e4 dynamiikasta, tutkijat arvioivat.<\/p>\n
Tutkijaryhm\u00e4 analysoi yhteens\u00e4 yli 100\u00a0000 j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hte\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en spektroskooppisten LAMOST- ja APOGEE-kartoitusten tietoja yhdistettyn\u00e4 Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESAn Gaia-luotaimen tarkkoihin t\u00e4htimittauksiin.<\/p>\n
Keskittym\u00e4ll\u00e4 t\u00e4htiin, jotka kiert\u00e4v\u00e4t galaksin p\u00e4\u00e4kiekossa, he erottivat \u201dsis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in\u201d -kasvun j\u00e4ljet muusta liikehdinn\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Varmistaakseen, ett\u00e4 \u201du:n muotoinen\u201d ik\u00e4profiilivaihdos merkitsee tehokkaan t\u00e4htienmuodostuksen todellista rajaa galaksikiekossa, tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t huipputason galaksisimulaatioita.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 mallit osoittivat, ett\u00e4 i\u00e4n minimi osuu yhteen t\u00e4htienmuodostuksen tehokkuuden jyrk\u00e4n laskun kanssa, joka osoittaa, ett\u00e4 havaittu kuvio edellytt\u00e4\u00e4 vanhempien t\u00e4htien siirtymist\u00e4 kauas ulosp\u00e4in.<\/p>\n
Syy sille, miksi suurin osa t\u00e4htien synnyst\u00e4 v\u00e4henee juuri t\u00e4ll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 galaktisesta keskuksesta, on toistaiseksi tuntematon.<\/p>\n
Ilmi\u00f6t\u00e4 voivat selitt\u00e4\u00e4 Linnunradan keskustassa lymyilev\u00e4 valtava palkkimainen rakenne, jonka painovoimavaikutus saattaa aiheuttaa kaasun kasaantumista tietylle et\u00e4isyydelle tai galaksin ulompi v\u00e4\u00e4ntym\u00e4, jossa galaksikiekko taipuu ja mahdollisesti h\u00e4iritsee t\u00e4htituotantoa.<\/p>\n
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n
\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n
\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Linnunradan galaksikiekon ulottuvuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on pitk\u00e4\u00e4n ollut vaikeaa, koska se ei p\u00e4\u00e4ty kuin sein\u00e4\u00e4n, vaan katoaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n avaruuteen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":227801,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,5607,12936,118,452,32,9460,119],"class_list":["post-227800","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-galaksit","tag-linnunrata","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tahdet","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116449019962063432","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227800","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227800"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227800\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/227801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227800"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227800"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227800"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}