{"id":228343,"date":"2026-04-23T05:28:13","date_gmt":"2026-04-23T05:28:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/228343\/"},"modified":"2026-04-23T05:28:13","modified_gmt":"2026-04-23T05:28:13","slug":"nasa-ei-osaa-sanoa-loysiko-se-marsista-elamaa-vai-ei-nayte-on-35-miljardia-vuotta-vanha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/228343\/","title":{"rendered":"NASA ei osaa sanoa, l\u00f6ysik\u00f6 se Marsista el\u00e4m\u00e4\u00e4 vai ei: ”N\u00e4yte on 3,5 miljardia vuotta vanha”"},"content":{"rendered":"

NASAn Curiosity-Mars-m\u00f6nkij\u00e4 otti t\u00e4m\u00e4n selfien paikassa, joka sai lempinimen ”Mary Anning” 1800-luvun englantilaisen paleontologin mukaan. T\u00e4m\u00e4 oli kemiallisen kokeen paikka Glen Torridonin alueella, jossa paljastui erilaisia \u200b\u200borgaanisia molekyylej\u00e4 Marsissa.<\/p>\n

Avaruusj\u00e4rjest\u00f6 Nasan Curiosity-m\u00f6nkij\u00e4 on tehnyt uuden merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n Marsin orgaanisesta kemiasta.<\/p>\n

Yhdysvaltalaisen Floridan yliopiston johtamassa tutkimuksessa kerrotaan<\/a>, ett\u00e4 m\u00f6nkij\u00e4 on tunnistanut aiemmin havaitsemattomia orgaanisia yhdisteit\u00e4, jotka muistuttavat el\u00e4m\u00e4n perusrakenteita Maassa.<\/p>\n

Tutkimus julkaistiin<\/a> tiistaina Nature Communications -tiedelehdess\u00e4. Curiosity on tutkinut Marsia vuodesta 2012 l\u00e4htien Gale-kraatterissa, joka on muinainen j\u00e4rviallas ja yksi keskeisist\u00e4 kohteista planeetan mahdollisen elinkelpoisuuden arvioimisessa.<\/p>\n

Uudessa kokeessa hy\u00f6dynnettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa toisella planeetalla kemiallista analyysimenetelm\u00e4\u00e4, jossa orgaanisia yhdisteit\u00e4 hajotetaan pienemmiksi osiksi analysointia varten. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4ytettiin TMAH-nimist\u00e4 kemikaalia (tetrametyyliammoniumhydroksidi), jonka avulla suuret molekyylit voitiin pilkkoa ja analysoida Curiosityn SAM-instrumenttipaketilla (Sample Analysis at Mars). <\/p>\n

Menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 vaati tarkkaa suunnittelua, sill\u00e4 m\u00f6nkij\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kyseist\u00e4 kemikaalia.<\/p>\n

Analyysiss\u00e4 tunnistettiin yli 20 orgaanista yhdistett\u00e4. N\u00e4ihin lukeutui muun muassa typpe\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 molekyyli, jonka rakenne muistuttaa dna:n esiasteita. T\u00e4m\u00e4nkaltaista yhdistett\u00e4 ei ole aiemmin havaittu Marsista. Lis\u00e4ksi l\u00f6ydettiin bentsotiofeeni\u00e4, rikki\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaksirenkaista yhdistett\u00e4, jota esiintyy usein meteoriittien mukana planeetoille kulkeutuvassa aineksessa.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan osa havaituista orgaanisista yhdisteist\u00e4 voi olla per\u00e4isin geologisista prosesseista tai meteoriittien tuomasta materiaalista, eik\u00e4 pelkk\u00e4 havainto viel\u00e4 osoita Marsissa joskus olleen el\u00e4m\u00e4\u00e4. L\u00f6yd\u00f6t kuitenkin vahvistavat, ett\u00e4 Marsin pintakerros pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n orgaanisia molekyylej\u00e4 jopa miljardien vuosien ajan. Analysoitu orgaaninen materiaali saattaa olla jopa 3,5 miljardin vuoden ik\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Mittaukset tehtiin Glen Torridon -nimisell\u00e4 alueella, jossa esiintyy runsaasti savimineraaleja. Savi pystyy sitomaan ja suojaamaan orgaanisia yhdisteit\u00e4 tehokkaammin kuin monet muut mineraalit. <\/p>\n

\u201dUskomme tarkastelevamme orgaanista ainetta, joka on s\u00e4ilynyt Marsissa 3,5 miljardia vuotta\u201d, sanoo<\/a> The Guardian -lehdess\u00e4 koetta johtanut Floridan yliopiston astrogeologi Amy Williams<\/strong>. \u201dOnko se el\u00e4m\u00e4\u00e4? Emme voi sanoa sit\u00e4 n\u00e4iden tietojen perusteella.\u201d<\/p>\n

Tutkimus korostaa, ett\u00e4 varma todiste muinaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 Marsista ker\u00e4ttyjen n\u00e4ytteiden tuomista Maahan analysoitaviksi. Nykyiset m\u00f6nkij\u00e4t kykenev\u00e4t tunnistamaan orgaanisia yhdisteit\u00e4, mutta eiv\u00e4t yksiselitteisesti erottamaan biologista alkuper\u00e4\u00e4 ei-biologisesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"NASAn Curiosity-Mars-m\u00f6nkij\u00e4 otti t\u00e4m\u00e4n selfien paikassa, joka sai lempinimen ”Mary Anning” 1800-luvun englantilaisen paleontologin mukaan. T\u00e4m\u00e4 oli kemiallisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":228344,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[112],"tags":[453,33,31,30,22084,118,32,119],"class_list":["post-228343","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tiede","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-mars","tag-science","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116452373695543500","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228343","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228343"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228343\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/228344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228343"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228343"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228343"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}