![\"Mika](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/wLXO9r1HgjXN38kKgx-gpKq43BY.jpg\")
<\/a><\/p>\nMika Waltarin teoksia on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty 41 kielelle ja uusia painoksia otetaan jatkuvasti. Kuvassa Waltarin novelliteos Mullat kukkii.\u00a0Kuva: Jaana Kankaanp\u00e4\u00e4<\/p>\n
<\/p>\n
Moniko t\u00e4m\u00e4n lehden lukijoista mahtaa tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itse Mika Waltari oli aikoinaan Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti?<\/p>\n
Kyll\u00e4 vain, maailmankirjallisuuden tunnetuin suomalainen! Kirjailija, jonka teoksia on k\u00e4\u00e4nnetty 41 kielelle ja joita yh\u00e4 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n uusille kielille ja joista otetaan maailmalla aina vain uusia painoksia. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 jopa Hollywood kiinnostui Waltarin tuotannosta ja lopulta teki elokuvan Sinuhe Egyptil\u00e4isest\u00e4.<\/p>\n
Yht\u00e4 suurta maailmanmenestyst\u00e4 ei ole yksik\u00e4\u00e4n toinen suomalaiskirjailija koskaan saavuttanut. Nobelistimmekin on muualla tuntematon kuuluisuus, mutta Waltarin teoksia luetaan aina vain. On hienoa, ett\u00e4 Maaseudun Tulevaisuudella on aikoinaan ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli suuren kirjailijan tulevaisuuden varmistamisessa.<\/p>\n
\u201dMit\u00e4, onko Mika Waltari suomalainen?\u201d, huudahti viereisen pesulan rouva h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4 Pariisissa, kun puhuimme Sinuhesta. Waltarin nimi tunnetaan Ranskassa, mutta kansallisuus yll\u00e4tt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Niinp\u00e4, miten voisi kuvitella, ett\u00e4 joku suomalainen kirjoittaa tiiliskiven verran niin mukaansatempaavaa ja asiantuntevaa teksti\u00e4 muinaisesta Egyptist\u00e4, ett\u00e4 vain yksi \u00f6t\u00f6kk\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa? Impossible! Mahdotonta se on! Ranskalaiset puolestaan ovat innostuneita kirjasta Louvren valtavan Egypti-osaston ansiosta.<\/p>\n
Nyt kirjan 80 vuoden kunniaksi kuuntelin YleAreenasta erinomaisen 22-osaisen kuunnelmasarjan, ja Sinuhe aukeni viel\u00e4kin paremmin kuin nuorena. Nyt korostui Waltarin ajattelun syvyys, kest\u00e4vyys sek\u00e4 universaalisuus.<\/p>\n
Johannes Angelos taas on huipputeos, jolle Ranskassa on annettu vet\u00e4v\u00e4 nimi Bysantin rakastavaiset. Senkin filmausta harkittiin Hollywoodissa. Molempien ansiosta Waltaria kutsutaan Ranskassa Suomen Yourcenariksi. Marguerite Yourcenar oli Ranskan akatemian ensimm\u00e4inen naisj\u00e4sen ja ikonisen Hadrianuksen muistelmien kirjoittaja. Syyskuun 11. attentaatin j\u00e4lkeen Johannes Angelos on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja olen antanut sit\u00e4 Ranskassa lahjaksi aina ministereit\u00e4 my\u00f6ten. Palaute on aina yht\u00e4 ylist\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4pimurtoromaaninsa Suuri illusioni vain 19-vuotias Waltari kirjoitti Pariisissa, josta h\u00e4n huumaantui jo vuotta aiemmin Tulenkantajien mukana. Ranska oli Waltarille vahva inspiraatiol\u00e4hde, sill\u00e4 jo 18-vuotiaana h\u00e4n matkusti per\u00e4ti kolmeksi kuukaudeksi Pariisiin ja tutustui perusteellisesti maan historiaan ja kirjallisuuteen. Se jos mik\u00e4 oli ep\u00e4tavallista 1920-luvun Suomessa.<\/p>\n
Kun kerron ranskalaisille, ett\u00e4 kirjoitan kolumneja samaan lehteen kuin Mika Waltari, arvostukseni nousee selv\u00e4sti. Mutta ent\u00e4, jos paljastaisin, ettei suurella Waltarilla ole kotimuseota Helsingiss\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen kaupunginosansa T\u00f6\u00f6l\u00f6 ole nimennyt edes kirjastoaan Waltarin mukaan? Sit\u00e4 pidett\u00e4isiin skandaalina. Ja sit\u00e4 se todella on, sill\u00e4 meill\u00e4 ei ole ket\u00e4\u00e4n muuta kirjailijaa, jolla on potentiaalia houkutella ulkomaalaisia.<\/p>\n
Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun kerron ranskalaisille, ett\u00e4 kirjoitan kolumneja samaan lehteen kuin Mika Waltari, arvostukseni nousee selv\u00e4sti, kirjoittaa Helena Pet\u00e4ist\u00f6 kolumnissaan.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":22902,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-22901","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22901","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22901"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22901\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/22902"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22901"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22901"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22901"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}