Kasvava tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 viittaa siihen, ett\u00e4 nykyihminen syntyi Afrikan eri osissa el\u00e4neiden populaatioiden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen kautta, eik\u00e4 yhdest\u00e4 ainoasta syntypaikasta.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n asti useimmat selitykset siit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 erilliset populaatiot jakautuivat Afrikan mantereelle, ovat kuitenkin keskittyneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmasto-olosuhteisiin.<\/p>\n
Uusi tutkimus osoittaa, ett\u00e4 my\u00f6s sairaudet, erityisesti malaria, olivat ratkaisevassa roolissa.<\/p>\n
Science Advances -tiedejulkaisussa julkaistussa<\/a> tutkimuksessa kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, vaikuttiko Plasmodium falciparum\u00a0-loisel\u00e4imen aiheuttama ja hyttysten levitt\u00e4m\u00e4 malaria-kuumetauti nykyihmisen elinymp\u00e4rist\u00f6valintoihin 74 000\u20135 000 vuotta sitten, eli kriittisell\u00e4 ajanjaksolla ennen kuin ihmiset levisiv\u00e4t laajasti Afrikan ulkopuolelle ja ennen kuin maatalous muutti malarian levi\u00e4mist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 malaria, yksi ihmiskunnan vanhimmista ja sitkeimmist\u00e4 taudinaiheuttajista, vaikutti elinymp\u00e4rist\u00f6valintoihin ajamalla ihmisryhmi\u00e4 pois korkean malariariskin ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja erottamalla populaatioita toisistaan.<\/p>\n Kymmenien tuhansien vuosien aikana t\u00e4m\u00e4 pirstoutuminen muokkasi sit\u00e4, miten nykyihmispopulaatiot kohtasivat toisiaan, sekoittuivat ja vaihtoivat geenej\u00e4, ja auttoi luomaan my\u00f6s nykyisin havaittavan ihmispopulaatioiden rakenteen.<\/p>\n Tulokset antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tartuntataudit eiv\u00e4t olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n varhaisten nykyihmisten kohtaama haaste, vaan keskeinen tekij\u00e4 lajin koko historiassa.<\/p>\n Uudessa tutkimuksessa monikansallinen tutkijaryhm\u00e4 yhdisteli malariaa levitt\u00e4vien hyttyslajien levinneisyysmalleja Afrikan muinaisia ilmasto-olosuhteita tarkasteleviin malleihin ja malaria-aineistoihin.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 tavalla tutkijat kykeniv\u00e4t arvioimaan malarian muinaista levi\u00e4misriski\u00e4 Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa.<\/p>\n Tutkijat vertasivat n\u00e4it\u00e4 arvioita rekonstruktioihin ihmisen ekolokerosta Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa samalla ajanjaksolla. <\/p>\n Tulokset paljastivat, ett\u00e4 nykyihmiset v\u00e4ltteliv\u00e4t voimakkaasti sellaisia alueita, jossa malarian levi\u00e4misriski oli korkea.<\/p>\n Populaatiot eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyneet n\u00e4ill\u00e4 alueilla.<\/p>\n \u201dN\u00e4iden valintojen vaikutukset muokkasivat ihmispopulaatioiden rakennetta viimeisten 74 000 vuoden ajan ja todenn\u00e4k\u00f6isesti jo paljon aiemminkin. Pirstomalla nykyihmisyhteis\u00f6j\u00e4 koko alueella malaria vaikutti siihen populaatiorakenteeseen, jonka n\u00e4emme nyky\u00e4\u00e4n. Ilmasto ja fyysiset esteet eiv\u00e4t olleet ainoita tekij\u00f6it\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t, miss\u00e4 ihmispopulaatiot saattoivat el\u00e4\u00e4\u201d, kuvailee<\/a> tutkijaryhm\u00e4n j\u00e4sen, Cambridgen yliopiston professori<\/a> Andrea Manica<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kasvava tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 viittaa siihen, ett\u00e4 nykyihminen syntyi Afrikan eri osissa el\u00e4neiden populaatioiden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen kautta, eik\u00e4 yhdest\u00e4 ainoasta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":230454,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[8630,79,77,14170,27984,33,31,30,15227,13296,440,1096,7269,14913,764,32,78],"class_list":["post-230453","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-afrikka","tag-business","tag-economy","tag-esihistoria","tag-evoluutio","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hyttyset","tag-ihmisen-historia","tag-ihmiset","tag-ilmasto","tag-malaria","tag-nykyihminen","tag-sairaudet","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116465393187580430","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230453"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230453\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/230454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}