{"id":230593,"date":"2026-04-25T16:35:18","date_gmt":"2026-04-25T16:35:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/230593\/"},"modified":"2026-04-25T16:35:18","modified_gmt":"2026-04-25T16:35:18","slug":"olli-mottonen-voi-olla-yksi-suomen-viimeisista-kelorakentajista-rakennusmateriaalia-ei-enaa-saa-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/230593\/","title":{"rendered":"Olli M\u00f6tt\u00f6nen voi olla yksi Suomen viimeisist\u00e4 kelorakentajista: \u201dRakennusmateriaalia ei en\u00e4\u00e4 saa\u201d | Kotimaa"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Kelorakentamisen aikakausi Suomessa on ohi, koska kelopuu on loppunut. Alan kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 yrityst\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa materiaalia.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Syyn\u00e4 on puun Ven\u00e4j\u00e4n-tuonnin p\u00e4\u00e4ttyminen sodan takia.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Suomen metsist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 rakentamiseen kelpaavaa keloa.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Kysynt\u00e4\u00e4 kelolle on edelleen paljon ulkomaita my\u00f6ten.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kelorakentamiseen keskittyneen Huliswoodin hallissa Karstulassa tuoksuu puulle, mutta yritt\u00e4j\u00e4 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Olli M\u00f6tt\u00f6sen<\/strong> ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on yh\u00e4 enemm\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 tilaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakennusmateriaalia ei en\u00e4\u00e4 saa, M\u00f6tt\u00f6nen sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomessa on kaksi yrityst\u00e4, jotka ovat k\u00e4ytt\u00e4neet merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kelopuuta: M\u00f6tt\u00f6sen Huliswood ja iisalmelainen Kelorakennus Puustinen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kelorakennus Puustisen toimitusjohtaja <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Marko Puustinen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 yritys sai viimeisen kotimaisen kelokuorman maaliskuussa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Varastossa on materiaalia viel\u00e4 t\u00e4lle vuodelle, mutta ensi vuonna se on loppu, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Jatkossa yritys keskittyy tavanomaiseen hirsirakentamiseen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kelopuu punertaa keskelt\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162928269e2255bd58df.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Kelon harmaan pinnan alla puu on punertavaa punahonkaa. Kuva: Niko Mannonen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4hes puoli vuosisataa kest\u00e4nyt kelorakentamisen kultakausi Suomessa on siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 keloa ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuoda, ja suomalaisissa metsiss\u00e4 se on k\u00e4ynyt hyvin v\u00e4hiin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Metsiss\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat kelot j\u00e4tet\u00e4\u00e4n useimmiten paikoilleen tukemaan luonnon monimuotoisuutta, vaikka nykyiset mets\u00e4nk\u00e4sittelyohjeet eiv\u00e4t suoraan kiell\u00e4 kelon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Mik\u00e4 on kelo?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kelo on kuollut, hitaasti pystyyn kuivunut m\u00e4nty.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Isoilla kelopuilla on ik\u00e4\u00e4 useita satoja vuosia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kelossa on hopeanharmaa pinta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Sis\u00e4lt\u00e4 kelo on usein punertavaa punahonkaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Rakentamiseen kelpaavat vain tarpeeksi suuret kelot.<\/p>\n<p>Mets\u00e4luonto tarvitsee keloa<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">It\u00e4-Suomen yliopiston metsien h\u00e4iri\u00f6ekologian professori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Tuomas Aakala<\/strong> ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimusprofessori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Panu Halme<\/strong> eiv\u00e4t ihmettele lainkaan sit\u00e4, ett\u00e4 kelopuuta ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Halme sanoo, ett\u00e4 on pikemminkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keloa on Suomesta saatu n\u00e4inkin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kelopuun loppuminen kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 suojelematon suomalainen mets\u00e4maisema on tosi intensiivisess\u00e4 mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Syksyinen avohakkuuaukio. Vai muutama runko siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pystyss\u00e4 muistuttaa paikalla olleesta mets\u00e4st\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-118450665264a5ece110.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4 olevat kelopuut j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhakkuissa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Jarkko Riikonen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Luonnon kannalta kelot ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Keloihin erikoistuneista lajeista hirve\u00e4n iso osa on uhanalaisia. Sekin osoittaa, ett\u00e4 keloja on todella v\u00e4h\u00e4n, Halme sanoo.<\/p>\n<p>Uutta keloa ei en\u00e4\u00e4 synny<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tuomas Aakala kertoo, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keloja ei ole Etel\u00e4-Suomessa ollut koko 1900-luvulla. Suurin syy ei kuitenkaan ole kelorakentaminen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Keloa on vuosien saatossa k\u00e4ytetty moneen, rakentamisen lis\u00e4ksi muun muassa poltettavaksi ja Pohjois-Suomessa ainakin 1960\u20131970-luvuilla my\u00f6s selluksi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Uutta kelopuuta ei ole p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin tai jopa vuosisatoihin muodostumaan. Metsist\u00e4 on jo ennen tehomets\u00e4talouden alkua hakattu isoja, j\u00e4reit\u00e4 puita, joista olisi voinut kehitty\u00e4 keloja.<\/p>\n<p>Suurempia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kelopuuta l\u00f6ytyy en\u00e4\u00e4 vain kansallispuistoista, kuten Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistosta Saarij\u00e4rvelt\u00e4. Video: Niko Mannonen \/ Yle.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Aakala kuvailee keloa uusiutumattomaksi luonnonvaraksi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">On mahdollista, ett\u00e4 kelottuminen vaatii esimerkiksi mets\u00e4palon, joita ei nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nykyisist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puista ei tule keloja, Aakala sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Aakalan mukaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 keloja on edelleen enemm\u00e4n kuin Suomessa, mutta siell\u00e4kin niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Roskapuusta design-tuotteeksi<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">1980-luvulla alkanut Lapin matkailubuumi nosti kelon arvoa, ja iso osa Suomen rakentamiskelpoisesta kelopuusta p\u00e4\u00e4tyi matkailurakentamiseen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Olli M\u00f6tt\u00f6nen ryhtyi tuomaan keloa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 1990-luvun lopussa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kelopuu Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistossa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162928469e2255d8405d.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Jokainen kelo on ainutlaatuinen. Kuva: Niko Mannonen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yhteisty\u00f6 suomalaisten huippusuunnittelijoiden kanssa on 30 vuoden aikana tuottanut kelom\u00f6kkej\u00e4, -ravintoloita ja -kylpyl\u00f6it\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea ja maailmaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Eniten vienti\u00e4 oli Keski-Eurooppaan, mutta kelodesign on tehnyt kauppansa my\u00f6s Yhdysvalloissa ja Japanissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kelopuusta sahattuja lankkuja.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162928169e2255a256d4.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Kelolankkuja hyllyss\u00e4 ja lattialla on lamellihirtt\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisten hirsitalojen rakentamiseen. Kuva: Niko Mannonen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vaikka raaka-aine on loppu, keloa kysyt\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 \u00c4skett\u00e4in tuli yhteydenotto sisustusarkkitehdilt\u00e4 New Yorkista. H\u00e4n halusi keloa kylpyl\u00e4n saunaan Montanaan. Piti vastata, ett\u00e4 valitettavasti se ei k\u00e4y, kertoo M\u00f6tt\u00f6nen.<\/p>\n<p>Kunnon keloa on vain kansallispuistoissa<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">M\u00f6tt\u00f6nen kertoo, ett\u00e4 rakennuskelpoista keloa on syntynyt vain pohjoisissa oloissa, joissa puu kuivuu hitaasti.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">1980-luvulla Sallan yhteismetsiss\u00e4 yritettiin tehd\u00e4 tekokeloja. M\u00e4ntyj\u00e4 kaulattiin niin, ett\u00e4 ne alkoivat kuivua pystyyn.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Liian nopeasti kuivuneen puun pintakerros j\u00e4\u00e4 \u201dh\u00f6tt\u00f6iseksi\u201d. Lis\u00e4ksi niiden v\u00e4ri on erilainen mit\u00e4 aidossa, luonnollisesti pystyyn kuivaneessa puussa, sanoo M\u00f6tt\u00f6nen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kelopuita Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistossa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/39-162928969e22564d07f5.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Kelopuita Saarij\u00e4rven Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistossa. Kuva: Niko Mannonen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yksityismetsist\u00e4 saattaa viel\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 joitakin yksitt\u00e4isi\u00e4 rakennuskelpoisia kelopuita.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kunnon keloa l\u00f6ytyy Suomessa en\u00e4\u00e4 vain kansallispuistoista, M\u00f6tt\u00f6nen sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kelorakentamisen aikakausi Suomessa on ohi, koska kelopuu on loppunut. Alan kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 yrityst\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saa materiaalia. Syyn\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":230594,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[112],"tags":[33,31,30,9573,4506,33295,474,71,72,823,33296,728,8420,33294,118,32,2226,119],"class_list":["post-230593","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tiede","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kansallispuistot","tag-karstula","tag-kelopuut","tag-keski-suomi","tag-kotimaa","tag-luonto","tag-metsat","tag-panu-halme","tag-pohjois-pohjanmaa","tag-puut","tag-rakennusaineet","tag-science","tag-suomi","tag-talousmetsat","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116466321005459761","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230593","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230593"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230593\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/230594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230593"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230593"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230593"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}