Olemme jo vuosikymmenten ajan roskanneet avaruutta maata kiert\u00e4vill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetuilla satelliiteilla ja rakettien osilla. T\u00e4m\u00e4 avaruusromu aiheuttaa nyt kasvavan uhan satelliiteille ja avaruusaluksille. Tutkijat uskovat kuitenkin, ett\u00e4 osa t\u00e4st\u00e4 romusta voitaisiin muuttaa arvokkaiksi resursseiksi.<\/p>\n
Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n mukaan maata kiert\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 2\u2009700 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettua satelliittia sek\u00e4 noin 54\u2009000 golfpalloa suurempaa esinett\u00e4 ja arviolta 140 miljoonaa maalihiukkasta suurempaa fragmenttia.<\/p>\n
Vuosien mittaan on ehdotettu monia ratkaisuja, jotka ulottuvat uusista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 romun rajoittamiseksi sen poistamiseen tarkoitettuihin teknologioihin. Kahdessa EU:n rahoittamassa tutkimusaloitteessa asiaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kuitenkin uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aloitteet ovat osa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) pyrkimyst\u00e4 torjua avaruusromua.<\/p>\n
Tukemalla suuririskist\u00e4 tutkimusta EIC auttaa tutkijoita testaamaan radikaalisti uusia tapoja k\u00e4sitell\u00e4 avaruusromua. N\u00e4it\u00e4 ovat vanhojen satelliittien purkaminen ja kierr\u00e4tys avaruudessa ja pienempien fragmenttien \u201ds\u00e4dett\u00e4minen\u201d takaisin maan ilmakeh\u00e4\u00e4n, jossa ne palavat ja hajoavat.<\/p>\n
Joukko yrityksi\u00e4 ja<\/strong> yliopistoja Yhdistyneest\u00e4 kuningaskunnasta, Espanjasta, Virosta ja Ruotsista tutkii, voitaisiinko vanhat satelliitit purkaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen suoraan avaruudessa. T\u00e4m\u00e4 hanke, joka tunnetaan nimell\u00e4 DEXTER, k\u00e4ynnistettiin vuonna 2025. Sit\u00e4 johtaa Leonard Felicetti<\/strong>, avaruustekniikan apulaisprofessori Cranfieldin yliopistossa Yhdistyneess\u00e4 kuningaskunnassa.<\/p>\n \u2013\u2009Roskaamme avaruutta uusilla esineill\u00e4, Felicetti sanoi.<\/p>\n \u2013\u2009Tavoitteenamme on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen avaruudessa jo olevia materiaaleja.<\/p>\n Satelliitit valmistetaan arvokkaista materiaaleista, kuten alumiinista. Jotkut niist\u00e4 putoavat lopulta takaisin maapallolle ja palavat, kun taas toiset pysyv\u00e4t kiertoradalla vuosikymmeni\u00e4 tai jopa vuosisatoja. Tarkoituksena on ottaa n\u00e4m\u00e4 materiaalit talteen ennen kuin niist\u00e4 tulee pitk\u00e4aikainen vaara.<\/p>\n DEXTERin tiimi pyrkii vastaamaan kahteen keskeiseen haasteeseen: kuinka kiertoradalla olevat satelliitit voidaan purkaa turvallisesti ja kuinka niiden materiaalit voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/p>\n Yhten\u00e4 vaihtoehtona on ottaa metalli uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n siten, ett\u00e4 avaruudessa voidaan rakentaa uusia rakenteita, kuten j\u00e4ykki\u00e4 kehikoita, joiden avulla satelliitteja voidaan tukea tai laajentaa. Toinen kunnianhimoisempi ajatus on n\u00e4iden materiaalien muuntaminen polttoaineeksi.<\/p>\n Jotta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin, vanhat satelliitit olisi ensin otettava kiinni ja purettava. Tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n mahdollistavia v\u00e4lineit\u00e4, kuten robottik\u00e4sivarsia romun ker\u00e4\u00e4miseen ja lasereita, jotka pystyv\u00e4t leikkaamaan metallia avaruutta vastaavissa olosuhteissa. Varhaiset testit ovat jo k\u00e4ynniss\u00e4 laboratoriossa.<\/p>\n Romumetallin muuntaminen polttoaineeksi on monimutkaisempaa. Yhdistyneest\u00e4 kuningaskunnasta tuleva hankekumppani Magdrive tutkii muun muassa ajatusta alumiinin muuntamisesta plasmaksi, jota voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ionimoottoreissa. T\u00e4m\u00e4 on moottorityyppi, jossa avaruusaluksen ty\u00f6nt\u00f6voima tuotetaan kiihdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 varautuneita hiukkasia.<\/p>\n \u2013\u2009Kyseess\u00e4 ei ole klassinen kemiallinen polttoaine, Felicetti totesi.<\/p>\n \u2013\u2009Se voisi kuitenkin tarjota uuden tavan liikuttaa satelliitteja k\u00e4ytt\u00e4en jo kiertoradalla olevia materiaaleja.<\/p>\n Se, miten t\u00e4llaista polttoainetta varastoitaisiin tai jaettaisiin, on edelleen avoin kysymys. Yksi mahdollisuus on perustaa avaruuteen tankkausasemia, joihin avaruusalukset voisivat telakoitua ja joissa ne voisivat tankata kierr\u00e4tetyst\u00e4 j\u00e4tteest\u00e4 tuotettua polttoainetta.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n konseptin toimivuuden osoittamiseen. Tiimi toivoo voivansa esitell\u00e4 keskeisi\u00e4 teknologioita kiertoradalla l\u00e4hivuosina.<\/p>\n Siin\u00e4 miss\u00e4 joidenkin<\/strong> tutkijoiden tavoitteena on romun uudelleenk\u00e4ytt\u00f6, toiset keskittyv\u00e4t sen poistamiseen kokonaan. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti pienempi\u00e4 fragmentteja, joita on vaikeinta j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ja jotka ovat vaarallisimpia.<\/p>\n Jotkin yritykset ovat jo testanneet avaruusaluksia, jotka pystyv\u00e4t kiinnittym\u00e4\u00e4n suuriin romukappaleisiin ja vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ne takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 toimintatapa ei kuitenkaan sovellu hyvin pieniin fragmentteihin, joita on paljon enemm\u00e4n.<\/p>\n Ranskalaiset, saksalaiset, luxemburgilaiset ja espanjalaiset tutkijat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 EU:n rahoittamassa ALBATOR-aloitteessa, jota johtaa ranskalaisen startup-yritys OSMOS X. Ryhm\u00e4 testaa, voidaanko pienempi\u00e4 roskia s\u00e4dett\u00e4\u00e4 kiertoradalta varautuneen hiukkasvirran avulla.<\/p>\n OSMOS X:n toimitusjohtaja Matthieu Cavellier<\/strong> kutsuu sit\u00e4 \u201dionipuhaltimeksi\u201d. Se on avaruusalukseen asennettu laite, joka voi tuupata romun takaisin maan ilmakeh\u00e4\u00e4n, jossa se palaa.<\/p>\n Kohteena ovat pienet roskat millimetrin kokoluokkaan asti, mukaan lukien satelliittien t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4 syntyv\u00e4t sirpaleet. Vaikka ne ovat pieni\u00e4, ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia.<\/p>\n \u2013\u2009Kuvittele tilanne, jossa kaksi satelliittia t\u00f6rm\u00e4\u00e4, Cavellier sanoi.<\/p>\n \u2013\u2009Romut on siivottava nopeasti, jotta ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se levi\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Nopeus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 jokainen t\u00f6rm\u00e4ys voi synnytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 romua, joka puolestaan saa aikaan uusia t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 yhteent\u00f6rm\u00e4yksien ketjua kutsutaan Kesslerin syndroomaksi.<\/p>\n ALBATOR-tiimi <\/strong>suunnittelee avaruusaluslaivastoa, joka voisi tarvittaessa lent\u00e4\u00e4 roskapilviin ja raivata ne k\u00e4ytt\u00e4en lyhyit\u00e4 ionisuihkupurskeita.<\/p>\n Teknologiaa testataan edelleen, ja sit\u00e4 on tarkoitus kokeilla Saksassa tyhji\u00f6kammiossa vuonna 2027 ennen tulevaa avaruusmissiota.<\/p>\n Avaruudesta on tulossa entist\u00e4 ruuhkaisempi ja olennaisempi osa modernia el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja romun aiheuttamat riskit kasvavat. Molempien hankkeiden v\u00e4litt\u00f6min hy\u00f6ty on maan kiertoradan pit\u00e4minen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena ja avoimena tuleville sukupolville.<\/p>\n Felicettin mielest\u00e4 tavoitteena ei ole ainoastaan poistaa vaara vaan my\u00f6s pohtia uudelleen, miten yleens\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4mme avaruutta.<\/p>\n \u2013\u2009Avaruusromu on ongelma, koska se voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 muihin satelliitteihin, h\u00e4n sanoi.<\/p>\n \u2013\u2009Tavoitteenamme on muuttaa t\u00e4m\u00e4 uhka mahdollisuudeksi.<\/p>\n