{"id":23328,"date":"2025-09-02T09:57:19","date_gmt":"2025-09-02T09:57:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/23328\/"},"modified":"2025-09-02T09:57:19","modified_gmt":"2025-09-02T09:57:19","slug":"arvio-rachel-cusk-uudistaa-proosaa-ja-lyo-hahmojaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/23328\/","title":{"rendered":"Arvio: Rachel Cusk uudistaa proosaa ja ly\u00f6 hahmojaan"},"content":{"rendered":"

Brittil\u00e4isen<\/strong> Rachel Cuskin<\/strong> romaanissa Toinen paikka naisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6 haluaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ihailemansa taiteilijamies maalaa h\u00e4nen kuvansa. Mies kielt\u00e4ytyy vetoamalla siihen, ettei n\u00e4e kunnolla naista. Muita h\u00e4n kyll\u00e4 ikuistaa kankaalle.<\/p>\n

T\u00f6yke\u00e4 maalarimies palaa mieleen Cuskin uutta Kulkue-romaania lukiessa. Siin\u00e4 miestaiteilija maalaa yl\u00f6salaisia kuvia. H\u00e4n maalaa vaimonsakin nurinp\u00e4in. Kuvassa nainen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rumalta. <\/p>\n

Vaimo pit\u00e4\u00e4 silti miest\u00e4\u00e4n ylivertaisena ja kokee saavansa t\u00e4m\u00e4n s\u00e4teilyst\u00e4 osansa. Asetelmassa kiteytyy jotain Cuskin romaanien psykologisesta tarkkuudesta ja viekkaudesta.<\/p>\n

Kulkue on taiteilijaromaani, jonka nelj\u00e4ss\u00e4 luvussa taiteilijat, sukupuolierot, valtasuhteet, vanhemmuus ja taiteen tekeminen kytkeytyv\u00e4t monin tavoin yhteen.<\/p>\n

Kirjan hahmot esitt\u00e4v\u00e4t kovia v\u00e4itteit\u00e4. Jos naispuolinen taiteilija tekee lapsia, h\u00e4n tuhoaa mahdollisuutensa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Tilanteesta h\u00e4n syytt\u00e4\u00e4 lapsiaan. Miestaiteilijan kanssa naimisissa oleva naistaiteilija taas on h\u00f6lm\u00f6, jos kuvittelee miehen hyv\u00e4ksyv\u00e4n h\u00e4net. <\/p>\n

\u201dMiestaiteilija haluaa orjan, ja ottaessaan vaimokseen naistaiteilijan, h\u00e4n saa kaiken kukkuraksi orjan, jonka mielest\u00e4 h\u00e4n on nero.\u201d<\/p>\n

Rachel Cusk ei kuitenkaan julista totuuksia sukupuolista tai mist\u00e4\u00e4n muustakaan. H\u00e4nen omaper\u00e4inen kerrontatekniikkansa kyseenalaistaa yksiselitteisi\u00e4 totuuslauseita. <\/p>\n

Kertojat ovat kaikkitiet\u00e4vi\u00e4, yksik\u00f6ss\u00e4 tai monikossa. \u201dH\u00e4n sanoi\u201d -tyyppisill\u00e4 v\u00e4li\u00adhuomioilla korostetaan kertomisen aktia. Kerrottuun ei voi luottaa: \u201dTarinani olisi ehk\u00e4 aivan toisenlainen, jos kertoisin sen uudelleen.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/a>
\n Rachel Cusk. \u00a9 Siemon Scammel-Katz <\/p>\n

Ep\u00e4luotettavuutta<\/strong> lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ihmisten minuudet on pyyhitty pois. Jokaista taiteilijaa kutsutaan romaanissa nimell\u00e4 G. Minuuden h\u00e4ivytt\u00e4misess\u00e4 menn\u00e4\u00e4n my\u00f6s syvemm\u00e4lle.<\/p>\n

Hahmoilla on todellisia esikuvia. Esimerkiksi elokuvaohjaaja G:n esikuva on ranskalainen \u00c9ric Rohmer<\/strong>. Kirjassa kerrotaan, miten ohjaaja k\u00e4ytti peitenime\u00e4, koska ei halunnut vanhempiensa tiet\u00e4v\u00e4n taiteilijan urastaan. Romaanissa analysoidaan hienosti Rohmerin tapaa tehd\u00e4 elokuvia. Niiss\u00e4 ohjaaja katsoo n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4\u00e4n et\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta ei tule itse n\u00e4hdyksi.<\/p>\n

Toisessa tarinassa naispuolinen kuvataiteilija on muuttanut ulkomaille vanhempien paheksunnan vuoksi. Samalla h\u00e4n on paheksunnasta riippuvainen. \u201dVanhempien paheksunta kohdistui juuri niihin teemoihin, joiden \u00e4\u00e4reen lahjakkuus h\u00e4nt\u00e4 ajoi.\u201d <\/p>\n

Nainen nai miehen, joka my\u00f6s paheksuu h\u00e4nt\u00e4. Se kertoo naiselle miehen arvovallasta.<\/p>\n

Yhdell\u00e4<\/strong> olennaisella tasolla Kulkue k\u00e4sittelee naisen aggressiota, jota joko tukahdutetaan tai puretaan.<\/p>\n

\u201dKun er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna k\u00e4velin hiljaista aurinkoista katua, jonka varrella istui v\u00e4ke\u00e4 kahvilap\u00f6ydiss\u00e4, vieras ihminen l\u00f6i minua kovaa p\u00e4\u00e4h\u00e4n\u201d, er\u00e4s kertomus alkaa. Sek\u00e4 kertoja ett\u00e4 ly\u00f6j\u00e4 ovat naisia. Ly\u00f6ty ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin, miksi h\u00e4nt\u00e4 ly\u00f6tiin: \u201dTuntui kuin naisidentiteetin pinnan alla piilev\u00e4 v\u00e4kivalta olisi noussut esiin ja k\u00e4ynyt kimppuuni.\u201d<\/p>\n

Kun ly\u00f6ty alkaa toipua iskusta, h\u00e4nen tekee mieli ly\u00f6d\u00e4 jotakuta kolmatta. \u201dOli kuin v\u00e4kivalta olisi ollut esine, joka oli luovutettu minulle ja joka minun piti v\u00e4litt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in.\u201d Uusi mahdollisuus on avautunut.<\/p>\n

Romaanin keskeiset aiheet, naisen aggressio ja taide, sulautuvat toisiinsa. Ly\u00f6j\u00e4 pys\u00e4htyy ly\u00f6nnin j\u00e4lkeen kadunkulmaan. H\u00e4n katselee ly\u00f6ty\u00e4 \u201dkuin taiteilija, joka pe\u00adr\u00e4\u00e4ntyy ihailemaan aikaansaannostaan\u201d.<\/p>\n

Cusk tunnetaan proosan uudistajana, ja syyst\u00e4. Kulkue yhdistelee romaania ja esseet\u00e4. Teksti vuotaa moneen suuntaan. Lauseet ovat raskaina abstrakteista ajatuksista. Kirjailijan vakik\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Kaisa Kattelus<\/strong> on selv\u00e4sti paiskinut t\u00f6it\u00e4 suomentaessaan. J\u00e4lki on j\u00e4lleen varmaa.<\/p>\n

Ulkomaisissa arvioissa Kulkuetta on pidetty vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Teoksesta tunnistaa silti paljon kirjailijalle ominaisia tyylipiirteit\u00e4. Mestarillisesta \u00c4\u00e4riviivat-trilogiasta (2018\u20132020) muistuttavat ep\u00e4konventionaalinen kerronta ja minuuden h\u00e4m\u00e4rt\u00e4minen. Ihmisi\u00e4 tarkkaillaan j\u00e4\u00e4kylm\u00e4ll\u00e4 ironialla. Cusk on taiteilija, joka ly\u00f6 hahmojaan.\u2009<\/p>\n

Rachel Cusk: Kulkue. Suomentanut Kaisa Kattelus. 206 sivua. S&S, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Brittil\u00e4isen Rachel Cuskin romaanissa Toinen paikka naisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6 haluaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ihailemansa taiteilijamies maalaa h\u00e4nen kuvansa. Mies kielt\u00e4ytyy vetoamalla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":23329,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,7716,386,32,109],"class_list":{"0":"post-23328","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-rachel-cusk","17":"tag-romaani","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23328","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23328"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23328\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23328"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23328"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23328"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}