{"id":233323,"date":"2026-04-28T18:02:12","date_gmt":"2026-04-28T18:02:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/233323\/"},"modified":"2026-04-28T18:02:12","modified_gmt":"2026-04-28T18:02:12","slug":"huippuasiantuntija-kertoo-yle-urheilulle-miten-haamuraja-alittui-sinettinsa-maratonin-me-saa-vasta-laboratoriossa-sveitsissa-urheilu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/233323\/","title":{"rendered":"Huippuasiantuntija kertoo Yle Urheilulle, miten haamuraja alittui \u2013 sinettins\u00e4 maratonin ME saa vasta laboratoriossa Sveitsiss\u00e4 | Urheilu"},"content":{"rendered":"

Jakob Ingebrigtsen<\/strong>, Joshua Cheptegei<\/strong>, Faith Kipyegon<\/strong>, Tigst Assefa<\/strong>, Tobi Amusan<\/strong>, Kelvin Kiptum<\/strong>, Karsten Warholm<\/strong>, Jaroslava Mahutsih<\/strong>, Yulimar Rojas<\/strong>, Mykolas Alekna<\/strong>, Armand Duplantis<\/strong>, Ryan Crouser<\/strong>.<\/p>\n

Siin\u00e4 otos maailman yleisurheilueliitist\u00e4, joka on kuluneiden seitsem\u00e4n vuoden aikana rikkonut lajinsa maailmanenn\u00e4tyksen, mutta saanut hetken odottaa enn\u00e4tyksens\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 eli ratifiointia. Se on tullut, kun professori Toni Arndt<\/strong> on saanut ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi Tukholman liikuntatieteellisen <\/a>yliopiston jalkinetutkimuslaboratoriossa \u00d6stermalmilla.<\/p>\n

Australialainen Arndt ty\u00f6skenteli 2019\u20132026 yleisurheilun kattoj\u00e4rjest\u00f6n eli World Athleticsin virallisena suoritusjalkineiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jenmukaisuuden <\/a>tarkistajana, kunnes alkuvuodesta testamenttasi teht\u00e4v\u00e4n Lausannessa toimivalle AISTS-yhti\u00f6lle<\/a>. Sen asiantuntijoita h\u00e4n yh\u00e4 perehdytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4viins\u00e4.<\/p>\n

Ylivoimainen rooli<\/p>\n

Jalkineet ovat olennainen osa huippusuoritusta hyppy- ja heittolajeissa ja eritt\u00e4in olennainen ratajuoksussa. Mutta aivan ylivoimaisen roolin ne ovat kuluneiden 10 vuoden aikana ottaneet katujuoksussa, jossa sunnuntaina n\u00e4htiin pitk\u00e4\u00e4n mahdottomaksi luultua historiaa.<\/p>\n

\"Maratonjuoksija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 historiallinen tossu matkustaa velipoikansa kanssa Lausanneen, jossa Sabastian Sawen ME saa lopullisen sinettins\u00e4 tutkimuslaboratoriossa. Kuva: STELLA Pictures\/ddp\/abaca press<\/p>\n

Kenialainen Sabastian Sawe<\/strong> juoksi Lontoossa maratonin aikaan 1.59.30 ja l\u00f6i etiopialaisen Yomif Kejelchan<\/strong> 11 sekunnilla. N\u00e4in oli n\u00e4hty kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kahden tunnin alitusta virallisessa maratonkilpailussa.<\/p>\n

K\u00e4rkikaksikkoa ja naisten ME:n<\/a> 2.15.41 juossutta Tigst Assefaa<\/strong> yhdist\u00e4\u00e4 tossumalli eli Adidas Adizero Adios Pro Evo 3. V\u00e4hitt\u00e4ismyynniss\u00e4 noin 550 euroa maksava tossupari painaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4t 194 grammaa.<\/p>\n

\u2013 Min\u00e4 hyv\u00e4ksyin helmikuussa mallin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaiseksi. Nyt Sawen ja Assefan Lontoossa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t tossut kirjaimellisesti l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n Lausanneen, jossa ne tutkitaan. Se ei tarkoita tossujen rakenteiden purkamista, jos tutkijoiden ep\u00e4ilykset eiv\u00e4t jostakin syyst\u00e4 her\u00e4\u00e4, Tukholmasta tavoitettu Toni Arndt kertoo Yle Urheilulle.<\/p>\n

\u201dLoogisempaa Berliiniss\u00e4\u201d<\/p>\n

Arndt osasi odottaa kyseiselt\u00e4 mallilta huipputuloksia tutkiessaan sen ominaisuuksia, kuten keveytt\u00e4, pohjamateriaalia ja hiilikuiturakenteita. Miesten k\u00e4rkiviisikosta<\/a> vain ugandalainen Jacob Kiplimo<\/strong> k\u00e4ytti muuta mallia, Niken Alphafly 4:\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Yll\u00e4tys oli, ett\u00e4 haamuraja alittui Lontoossa, jonka reitti ei ole maailman nopein. Tulos olisi ollut loogisempi Berliiniss\u00e4 tai Chicagossa.<\/p>\n

\"Maratonjuoksija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Huikea ratajuoksija Yomif Kejelcha kellotti maratondebyytiss\u00e4\u00e4n ajan 1.59.41. H\u00e4n on enn\u00e4tyksineen kolmella ratamatkalla kaikkien aikojen tilastoissa k\u00e4rkiseitsikossa. Kuva: IMAGO\/Beautiful Sports\/ All Over Press<\/p>\n

Hiilikuitulevyill\u00e4 varustettujen niin kutsuttujen vieterijalkineiden merkitt\u00e4vin maratonominaisuus on kyky varastoida asfaltista energiaa ja palauttaa sit\u00e4 urheilijalle. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lihaksiin ja hapenottoon kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollistaa energiataloudellisen suorituksen pidemp\u00e4\u00e4n kuin edellisten sukupolvien huipputossut.<\/p>\n

Sunnuntaina Lontoossa oli silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, miten v\u00e4lj\u00e4n\u00e4 k\u00e4rkikaksikon askel pysyi loppuun saakka ja miten Sawe kiristi merkitt\u00e4v\u00e4sti vauhtia loppukilometreill\u00e4.<\/p>\n

Fysiikan lait vastassa<\/p>\n

\u2013 Adidas ja Nike ovat ottaneet muihin merkkeihin tuotekehityksess\u00e4 etumatkaa, ja kyse on nimenomaan jalkineiden kyvyst\u00e4 palauttaa energiaa juoksijalle. Siin\u00e4 miss\u00e4 aiemmin 80 prosentin palautuskyky\u00e4 pidettiin eritt\u00e4in kovana, nyt l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n jo 90:t\u00e4 prosenttia. Yhti\u00f6iden tavoite on tietysti p\u00e4\u00e4st\u00e4 niin l\u00e4helle sataa prosenttia kuin mahdollista. Fysiikan lakien mukaan 100 on toki mahdottomuus.<\/p>\n

World Athleticsin tossus\u00e4\u00e4nn\u00f6t <\/a>koskevat l\u00e4hinn\u00e4 hiilikuiturakenteita ja jalkineen korkeutta. Professori Arndtin mukaan voisi olla syyt\u00e4 pohtia, tulisiko energiaa palauttavia ominaisuuksia rajoittaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Nykyisill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 rajat jo l\u00e4hestyv\u00e4t, mutta niit\u00e4 ei viel\u00e4 ole saavutettu. Materiaalien avulla tossujen painosta ehk\u00e4 viel\u00e4 saadaan hieman pois, mutta ei en\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Edelliskerran miesten ME juostiin Lontoossa 2002, kun USA:ta edustanut Khalid Khannouchi<\/strong> tuuletti Buckinghamin palatsin edustalla ajassa 2.05.38. Se tarkoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n olisi silloisella vauhdillaan nyt ollut v\u00e4h\u00e4n yli 40 kilometrin kohdalla Sawen ylitt\u00e4ess\u00e4 maaliviivan.<\/p>\n

Aikanaan Turun Urheiluliittoakin edustanut kenialainen Geoffrey Kamworor<\/strong> oli sunnuntaina 8:s t\u00e4sm\u00e4lleen samalla ajalla kuin Khannouchi 2002.<\/p>\n

\"Maratonjuoksija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Khalid Khannouchi tykitti 2002 Lontoossa ME-ajan 2.05.38. H\u00e4n olisi kyseisell\u00e4 vauhdilla ollut viime sunnuntaina hieman yli 40 kilometrin kohdalla Sabastian Sawen nostaessa k\u00e4det maaliviivalla ilmaan. Kuva: EPA<\/p>\n

Maratonin ME-kehityksest\u00e4<\/a> on helppo hahmottaa ajankohta, jolloin tossujen tuotekehitys r\u00e4j\u00e4hti. Kenialaisen Dennis Kimetton<\/strong> Berliiniss\u00e4 2014 juoksema ME 2.02.57 kesti nelj\u00e4 vuotta, kunnes maanmies Eliud Kipchoge<\/strong> puhkoi sen Saksan p\u00e4\u00e4kaupungin nopealla reitill\u00e4 minuutilla ja 18 sekunnilla.<\/p>\n

Huikeita ratajuoksijoita<\/p>\n

Toni Arndtin mukaan on my\u00f6s kiinnostavaa pohtia, millaisia juoksijatyyppej\u00e4 uunituoreen ME:n rikkominen vet\u00e4\u00e4 puoleensa. Sawe on erikoistunut maratoonari, jonka enn\u00e4tykset 5\u00a0000:lla (13.42) ja 10\u00a0000 metrill\u00e4 (27.09) ovat verrattain vaatimattomia. Varsinkin, kun niit\u00e4 vertaa debytantti Kejelchan ja kolmannen maratoninsa juosseen Kiplimon, puolimaratonin ME-miehen (56.42), rata-aikoihin.<\/p>\n

Kejelchan enn\u00e4tysarja 3\u00a0000:sta 10\u00a0000 metriin on 7.23,64-12.38,95-26.31,01, mik\u00e4 kest\u00e4vyysjuoksua tunteville kertoo kaiken. Kiplimon vastaava suora ei juuri kalpene: 7.26,64-12.40,96-26.33,93.<\/p>\n

\"Maratonjuoksija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Dennis Kimetton 2014 Berliiniss\u00e4 kipitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ME-aikaa 2.02.57 pidet\u00e4\u00e4n juoksujalkineiden evoluution n\u00e4k\u00f6kulmasta viimeisen\u00e4 luomuaikakauden maailmanenn\u00e4tyksen\u00e4 maratonilla. Kuva: STELLA Pictures\/ddp\/abaca press<\/p>\n

\u2013 T\u00e4llaisella taustalla pystyy juoksemaan taloudellisesti eritt\u00e4in kovaa maratonvauhtia, Toni Arndt toteaa.<\/p>\n

Kaksi laboratoriota<\/p>\n

Jos Lausannessa sijaitsee World Athleticsin nykyinen tossulaboratorio, kaupunki tunnetaan my\u00f6s antidopinglaboratoriostaan. Yli-inhimillisin\u00e4 pidettyihin vauhteihin on usein l\u00f6ytynyt syy j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 laboratoriosta. Lontoon k\u00e4rkitrioa ei ep\u00e4ill\u00e4 urheilussa kiellettyjen valmisteiden tai metodien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

It\u00e4afrikkalaisia kest\u00e4vyysjuoksijoita <\/a>l\u00f6ytyy yleisurheilun antidopingelimen Athletics Integrity Unitin (AIU) toimintakieltolistoilta kuitenkin valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. AIU vastaa my\u00f6s maratonin Major-kisojen<\/a> eli mm. Lontoon dopingtestauksesta.<\/p>\n

\u2013 AIU tekee hyvin korkealuokkaista testausta maratonien yhteydess\u00e4, mutta dopingtilastot osoittavat, ett\u00e4 ongelma on it\u00e4isess\u00e4 Afrikassa merkitt\u00e4v\u00e4, Toni Arndt my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jakob Ingebrigtsen, Joshua Cheptegei, Faith Kipyegon, Tigst Assefa, Tobi Amusan, Kelvin Kiptum, Karsten Warholm, Jaroslava Mahutsih, Yulimar Rojas,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":233324,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[158],"tags":[9349,33,31,30,33530,10632,3142,9825,159,32,33528,160,162,33529],"class_list":["post-233323","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-urheilu","tag-etiopia","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-haamuraja","tag-kenia","tag-lontoo","tag-maraton","tag-sports","tag-suomi","tag-tossut","tag-urheilu","tag-yleisurheilu","tag-yomif-kejelcha"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116483650457490599","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=233323"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233323\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/233324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=233323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=233323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=233323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}