kertoo<\/a>.<\/p>\nSkorpionit kuuluvat h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiel\u00e4imiin, vaikka ne erkanivat varsinaisista h\u00e4m\u00e4h\u00e4keist\u00e4 omalle haaralleen noin 435 miljoonaa vuotta sitten.<\/p>\n
Skorpionien ajatellaan nykyisin olevan yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 el\u00e4inryhmist\u00e4, jotka siirtyiv\u00e4t merest\u00e4 maalle, ja ne ovat olleet el\u00e4inryhm\u00e4n\u00e4 alusta l\u00e4htien menestystarina, Gizmodo kirjoittaa.<\/p>\n
Suuri osa t\u00e4st\u00e4 menestyksest\u00e4 johtuu niiden ruumiinrakenteesta, joka on s\u00e4ilynyt h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samanlaisena t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n
Niiden j\u00e4m\u00e4k\u00e4sti tarttuvat sakset ja nopeasti iskev\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, joka on varustettu voimakasta myrkky\u00e4 annostelevalla pistimell\u00e4, toimivat sek\u00e4 saaliin taltuttamiseen ett\u00e4 mahdollisia uhkia vastaan puolustautumiseen.<\/p>\n
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 joillakin lajeilla on metallia saksissaan ja h\u00e4nn\u00e4n pistimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ei ole kuitenkaan ollut tiedossa, onko t\u00e4m\u00e4 yleismaailmallinen ominaisuus tai voisivatko n\u00e4iden metallien koostumus ja sijainti vaihdella skorpionilajien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Nyt australialais-yhdysvaltalainen ryhm\u00e4 yhdisti sek\u00e4 tilastollisen analyysin, elektronimikroskooppitutkimuksen, r\u00f6ntgentutkimuksen ja lajien polveutumishistoriallisen analyysin toisiinsa selvitt\u00e4\u00e4kseen t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n
Tutkimuskohteena olivat Smithsonian-instituutin kokoelmiin varastoidut skorpionit, jotka edustivat 18 eri lajia useista eri heimoista, ja niiden sakset ja pistimet.<\/p>\n
Tutkijat havaitsivat useita yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja eri lajien aseistuksen koostumusten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Yleisin metalli, jota l\u00f6ytyi skorpionien pistimist\u00e4, oli sinkki. Toiseksi eniten pistimiss\u00e4 esiintynyt metalli oli mangaani.<\/p>\n
Saksissa oli useimmiten sinkki\u00e4 tai sinkin ja raudan seosta, mutta monissa tapauksissa vain saksien leikkaavassa reunassa. Metallien keskittyminen leikkaavaan reunaan kertoo tutkijoiden mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 metallit olisivat kriittisess\u00e4 roolissa aseistuksen kest\u00e4vyyden varmistamisessa saalistuksen aikana.<\/p>\n
Ryhm\u00e4 pani merkille my\u00f6s, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n sinkki\u00e4 skorpionilla oli h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 k\u00e4rjess\u00e4 tai saksissaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sit\u00e4 oli toisessa, mik\u00e4 viittaa tutkijoiden mukaan niin sanottuun evolutiiviseen vaihtokauppaan.<\/p>\n
Yll\u00e4tt\u00e4en tutkijat havaitsivat v\u00e4hemm\u00e4n sinkki\u00e4 lajeissa, joilla oli voimakkaammat, murskaamiseen tarkoitetut sakset, vastoin odotuksiaan, ett\u00e4 sinkki olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aseistuksen lujuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tutkijoiden arvion mukaan sit\u00e4, ett\u00e4 skorpionilajeilla, joilla on kapeammat ja heikommat sakset, on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremmat sinkkipitoisuudet niiss\u00e4.<\/p>\n
Suurempi sinkkipitoisuus todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4 pienempien ja heikompien saksien kulutuskest\u00e4vyytt\u00e4 ja kovuutta, kun niiden mekaaninen vipuvoima on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n
\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
\n kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n <\/p>\n
\n Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n
\n tietosuojaselosteesta.<\/a>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Australialaisen Queenslandin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin tutkimus on saanut selville, ett\u00e4 skorpionien sakset ja h\u00e4nn\u00e4n pistin ovat osittain…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":234937,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[3973,79,77,404,15557,27984,33,31,30,72,33645,32,78,32343],"class_list":["post-234936","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-anatomia","tag-business","tag-economy","tag-elaimet","tag-elaintiede","tag-evoluutio","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-luonto","tag-metallit","tag-suomi","tag-talous","tag-zoologia"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116493642015195334","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234936","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234936"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234936\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/234937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234936"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234936"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234936"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}