{"id":235964,"date":"2026-05-01T15:26:12","date_gmt":"2026-05-01T15:26:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/235964\/"},"modified":"2026-05-01T15:26:12","modified_gmt":"2026-05-01T15:26:12","slug":"slovenialaisesta-postojnan-luolasta-loytyi-maailma-joka-yllatti-tieteilijatkin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/235964\/","title":{"rendered":"Slovenialaisesta Postojnan luolasta l\u00f6ytyi maailma, joka yll\u00e4tti tieteilij\u00e4tkin"},"content":{"rendered":"

Postojnan luola on kiehtonut k\u00e4vij\u00f6it\u00e4<\/a> vuosisatoja. Sen uumenissa virtaa Pivka-joki, kohoaa hohtavanvalkoisia tippukivipatsaita ja el\u00e4\u00e4 el\u00e4inlajeja, joita voisi erehty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hes taruolentoina.<\/p>\n

Postojnan luola on muovautunut miljoonien vuosien aikana. Pivka-joki on kovertanut kalkkikiveen valtavan luolaston, jonka monet osat ovat yh\u00e4 veden peitossa. Sen seinist\u00e4 l\u00f6ytyneet, vuodelta 1213 per\u00e4isin olevat kaiverrukset kertovat, ett\u00e4 ihmisetkin ovat kulkeneet luolassa ainakin keskiajalta asti.<\/p>\n

Yli 24 kilometri\u00e4 maanalaista maailmaa<\/p>\n

Postojnan luolaston pituus on kaikkiaan yli 24 kilometri\u00e4. Maan alla avautuu valtavia saleja, k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja kivimuodostelmia, jotka ovat syntyneet tippa kerrallaan.<\/p>\n

Yksi luolan tunnetuimmista n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4 on viisimetrinen, kirkkaanvalkoinen tippukivipatsas. Se hohtaa luolan h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kuin veistos, jonka luonto on muovannut miljoonien vuosien kuluessa.<\/p>\n

\"Viisimetrinen,<\/a>
\n Viisimetrinen, kirkkaanvalkoinen tippukivipatsas on Postojnan luolan ja Slovenian karstin symboli. Sen vieress\u00e4 on koristeellisia pylv\u00e4sm\u00e4isi\u00e4 muodostelmia. <\/p>\n

\u00a9 iStock <\/p>\n

Postojna ei ole kuuluisa vain kivimuodostelmistaan. Sen pimeiss\u00e4 vesiss\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 el\u00e4\u00e4 poikkeuksellisen paljon el\u00e4inlajeja, jotka ovat sopeutuneet maanalaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tunnetuin niist\u00e4 on sokeudestaan tunnettu salamanteri, jota on muinoin kutsuttu my\u00f6s salaper\u00e4iseksi lohik\u00e4\u00e4rmeeksi.<\/a><\/p>\n

Postojna on luola, jossa syntyi uusi tieteenala<\/p>\n

Postojnan luola on merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s tieteen historiassa. Sielt\u00e4 on l\u00f6ydetty yli sata troglobiittia <\/a>eli el\u00e4inlajia, jotka el\u00e4v\u00e4t luolissa. Lajeihin kuuluu h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, valeskorpioneja, katkarapuja ja hy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 el\u00e4inlajil\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 oli kapeakaulakuoriainen, leptodirus hochenwartii<\/a>, joka tunnetaan my\u00f6s sokeana luolakuoriaisena. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 tieteen kuvaamana varsinaisena troglobiittina.<\/p>\n

Kuoriaisen l\u00f6ysi luolan lamppujen sytytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skennellyt Luka \u010ce\u010d<\/strong>, joka toimitti erikoisen hy\u00f6nteisen kreivi Franz Josef von Hochenwartille<\/strong>, joka puolestaan oli laatimassa opasta Postojnan luolista. Hochenwart toimitti l\u00f6yd\u00f6n eteenp\u00e4in luonnontieteilij\u00e4 Ferdinand Schmidtille<\/strong>.<\/p>\n

Schmidt oivalsi nopeasti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli todellinen luolael\u00e4in \u2013 eik\u00e4 vain satunnainen luolaan eksynyt hy\u00f6nteinen. L\u00f6yt\u00f6 her\u00e4tti innostusta tiedepiireiss\u00e4. Postojnan luolasta tulikin v\u00e4hitellen maanalaisten el\u00e4inten tutkimuksen kehto.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 ilman valoa<\/p>\n

Luolassa el\u00e4minen vaatii erityist\u00e4 sopeutumista. Kapeakaulakuoriainen on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten pitk\u00e4lle el\u00e4m\u00e4 voi mukautua pimeyteen.<\/p>\n

Sill\u00e4 ei ole silmi\u00e4, koska t\u00e4ydellisess\u00e4 pimeydess\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyvyst\u00e4 ei ole hy\u00f6ty\u00e4. Pitk\u00e4t tuntosarvet ja pienet tuntoaistinkarvat auttavat sit\u00e4 hahmottamaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n luolan pimeydess\u00e4.<\/p>\n

Koska kuoriaisen ei tarvitse lent\u00e4\u00e4, sen peitinsiivet ovat sulautuneet yhteen kupolimaiseksi rakenteeksi. T\u00e4m\u00e4 rakenne auttaa sit\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n kosteutta, mik\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4 ominaisuus luolassa el\u00e4v\u00e4lle el\u00e4imelle.<\/p>\n

Salamanterin tavoin my\u00f6s kapeakaulakuoriainen el\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n kuin monet maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4t lajitoverinsa. Luolien vakaa mutta karu ymp\u00e4rist\u00f6 suosii verkkaista el\u00e4m\u00e4nrytmi\u00e4.<\/p>\n

\"Salamanteri<\/a>
\n Salamanteri on sopeutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisess\u00e4 pimeydess\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 iStock <\/p>\n

Salaper\u00e4inen salamanteri<\/p>\n

Postojnan kuuluisin asukas on kuitenkin salamanteri. Vaalea, l\u00e4hes l\u00e4pikuultava el\u00e4in el\u00e4\u00e4 luolan vesiss\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n taruolennolta kuin sammakkoel\u00e4imelt\u00e4. <\/p>\n

Aikuisilla salamantereilla ei ole toimivia silmi\u00e4, mutta ne aistivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ihonsa avulla. Ne voivat selvit\u00e4 pitki\u00e4 aikoja ilman ruokaa, ja niiden elinik\u00e4 voi olla poikkeuksellisen pitk\u00e4.<\/p>\n

Ei ihme, ett\u00e4 n\u00e4inkin mystinen el\u00e4in on ruokkinut ihmisten mielikuvitusta vuosisatoja. Kun tulvavedet aikoinaan huuhtoivat vaaleita, nelijalkaisia olentoja maan pinnalle, paikalliset uskoivat niiden olevan luolassa asuvan lohik\u00e4\u00e4rmeen poikasia.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Santander ja Cantabrian alue ovat Espanjan tuntemattomia helmi\u00e4 \u2212 V\u00e4lt\u00e4 turistimassat ja n\u00e4e unohtumattomia luontokohteita!
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Postojnan luola on kiehtonut k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 vuosisatoja. Sen uumenissa virtaa Pivka-joki, kohoaa hohtavanvalkoisia tippukivipatsaita ja el\u00e4\u00e4 el\u00e4inlajeja, joita voisi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":235965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[404,33,31,30,14454,72,476,33361,118,9631,32,119,477],"class_list":["post-235964","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-elaimet","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-luolat","tag-luonto","tag-nature","tag-sammakkoelaimet","tag-science","tag-slovenia","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116500023509733163","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/235964","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=235964"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/235964\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/235965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=235964"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=235964"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=235964"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}