{"id":236455,"date":"2026-05-02T06:59:13","date_gmt":"2026-05-02T06:59:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/236455\/"},"modified":"2026-05-02T06:59:13","modified_gmt":"2026-05-02T06:59:13","slug":"jossain-vaiheessa-demokratia-vain-hiipuu-pois-visioi-brittiprofessori-naista-syista-han-pitaa-sita-vaajaamattomana-ulkomaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/236455\/","title":{"rendered":"\u201dJossain vaiheessa demokratia vain hiipuu pois\u201d, visioi brittiprofessori \u2013 n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 | Ulkomaat"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">L\u00e4nsimainen demokratia on hiipumassa, sanoo Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Perinteiset puolueet ja muut demokratian rakenteet rapautuvat, ja valtaa siirtyy autoritaarisille hallinnoille sek\u00e4 teknologiayhti\u00f6ille.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Tulevaisuudessa demokratia ja autoritaarisuus kulkevat rinta rinnan, Runciman sanoo. Monet nykyiset demokratiat ovat autoritaarisempia, mutta toisaalta ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t poliittisen vaikuttamisen keinot erilaisissa verkko- ja muissa yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Muutaman viikon takaiset parlamenttivaalit Unkarissa on laajalti tulkittu kansanvallan voitoksi. Unkarilaiset \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Viktor Orb\u00e1nin<\/strong> 16 vuotta kest\u00e4neen autoritaarisen vallan kumoon selvin numeroin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">El\u00e4mme aikaa, jolloin jokainen kansanvaltaan liittyv\u00e4 my\u00f6nteinen uutinen el\u00e4hdytt\u00e4\u00e4. Demokratia on ollut jo hyv\u00e4n tovin v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neess\u00e4 tilassa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kaksi nuorta on kiivennyt liikennevalpylv\u00e4\u00e4seen ja heiluttaa Tisza-vaalikylttej\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1776050482.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Unkarin vaalit voittaneen Tisza-puolueen kannattajat juhlivat Budapestissa vaali-iltana 12. huhtikuuta.  Kuva: Ferenc Isza \/ AFP<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">David Runciman<\/strong> sanoo Ylen haastattelussa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaissa nyt vallalla oleva liberaali, edustuksellinen demokratia on hiipumassa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Se kukoisti 1900-luvun loppupuoliskolla, jolloin talouskasvu ja v\u00e4est\u00f6nkasvu olivat vakaita ja siirtolaisuus oli nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Tiedonv\u00e4lityksess\u00e4 oli portinvartijat.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 N\u00e4it\u00e4 olosuhteita ei en\u00e4\u00e4 ole, David Runciman muistuttaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">H\u00e4n arvelee, ettei t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 merkitse viel\u00e4 demokratian loppua. Meid\u00e4n hellim\u00e4mme ajatus demokratiasta ei vain oikein istu t\u00e4h\u00e4n aikaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Maailmamme on nyt liian nopealiikkeinen ja mutkikas demokratialle.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Poliittinen toiminta vain vaalien kautta on alati vaikeampaa. Muutos musertaa puolueita. Lis\u00e4ksi uudet teknologiat haastavat niit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Kuuntele Runcimanin laaja haastattelu Maailmanpolitiikan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 -ohjelmassa:<\/strong><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/39-1300668666712fbc2a2c.jpeg\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/>Demokratian loppuminen ei ole aina dramaattista<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yksi keskeinen syy l\u00e4ntisten demokratioiden hauraaseen eloon on \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunnan ik\u00e4rakenne. Vanhat sed\u00e4t ja t\u00e4dit \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t valtaan vanhoja ehdokkaita. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset suosivat vanhoja ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Nuori \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunta pettyy vaalista toiseen ja maasta toiseen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u00c4\u00e4rilaitojen ryhm\u00e4t menestyv\u00e4t. Mik\u00e4\u00e4n ei silti juurikaan muutu. V\u00e4syneet, vanhentuneet ja kulahtaneet yhteiskunnat kadottavat muutosvoimaisuutensa.<\/p>\n<blockquote class=\"aw-5b7r8f cbYKVf\">\n<p class=\"aw-1gybjub aw-c9wyj2 kEtdKx bijWeu\">Jossain vaiheessa demokratia vain hiipuu pois. Eri maissa se tapahtuu eri tavoin. Demokratia loppuu, koska kaikki loppuu aikanaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1pgj57y kEtdKx feofuq\">David Runciman<\/p>\n<\/blockquote>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman huomauttaa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiden ihmisill\u00e4 on lujaan juurtunut k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 demokratian loppuminen on aina jotain hyvin dramaattista. Jossain p\u00e4in maailmaa siihen toki liittyykin rajuja ja jopa v\u00e4kivaltaisia purskahduksia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 En usko sis\u00e4llissotaan Yhdysvalloissa tai vallankaappaukseen Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa. Ne vain rappeutuvat hitaasti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Donald Trumpia esitt\u00e4v\u00e4 ilmapallo mielenosoituksessa Lontoossa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1770480763.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Yhdysvaltain presidentti\u00e4 Donald Trumpia esitt\u00e4v\u00e4 ilmapallo Trumpia vastustavassa mielenosoituksessa Lontoossa syyskuussa 2025. Trump oli tuolloin valtiovierailulla Britanniassa.  Kuva: EPA<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Valtahan ei mihink\u00e4\u00e4n katoa, vaan se jakautuu uudella tavalla. Vaikka valta Unkarissa vaihtuikin, lienee turha el\u00e4\u00e4 siin\u00e4 unelmassa, ett\u00e4 itsevaltiaiden aika olisi jotenkin kaikkoamassa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Isossa kuvassa demokraattisten instituutioiden valta on hapertunut, ja samaan aikaan autoritaarinen valta on vahvistunut. T\u00e4m\u00e4n olemme n\u00e4hneet niin Turkissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuin Yhdysvalloissakin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Ihmiset haluavat tiet\u00e4\u00e4, onko tulevaisuuden maailma demokraattinen vai autoritaarinen. Se tulee olemaan molempia. Se on sek\u00e4 demokraattisempi ett\u00e4 autoritaarisempi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Videolla Runciman arvioi demokratian tilaa 20 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4:<\/strong><\/p>\n<p>Demokratia ja autoritaarisuus kulkevat rinta rinnan<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman sanoo, ett\u00e4 tulevaisuudessa demokratia ja autoritaarisuus kulkevat rinta rinnan. Yhdysvallat ja monet muut perinteiset demokratiat ovat autoritaarisempia, kun perinteiset puolueisiin ja edustuksellisuuteen liittyv\u00e4t rakenteet hiipuvat.<\/p>\n<blockquote class=\"aw-5b7r8f cbYKVf\">\n<p class=\"aw-1gybjub aw-c9wyj2 kEtdKx bijWeu\">Kun katsomme maailmaa 20 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, se on paljon autoritaarisempi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1pgj57y kEtdKx feofuq\">David Runciman<\/p>\n<\/blockquote>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Toisaalta ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t poliittisen vaikuttamisen keinot erilaisissa verkkoyhteis\u00f6iss\u00e4 ja muissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Siksi vapauksien, demokratian ja autoritaarisuuden pelikentt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa katsoa entist\u00e4 laajemmasta perspektiivist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman muistuttaa, ett\u00e4 maailmassa keskeist\u00e4 valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suuret teknologiayhti\u00f6t. Ne ovat hyvin autoritaarisesti johdettuja ja niiden johtajat ovat kuin kuninkaita. Siksi maailmassamme on enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin autoritaarista valvontaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Metan toimitusjohtaja <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Mark Zuckerberg<\/strong> johtaa yhti\u00f6t\u00e4, jonka s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on, ettei h\u00e4nt\u00e4 voi koskaan \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ulos. Jos meill\u00e4 olisi sellainen hallitus, kutsuisimme sit\u00e4 diktatuuriksi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Iso osa maailman ihmisist\u00e4 el\u00e4\u00e4 n\u00e4iden yritysten informaatiovallan alla. N\u00e4it\u00e4 yrityksi\u00e4 johtava eliitti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 paljolti sen, mit\u00e4 tietoa verkossa toimivilla alustoilla kulkee. T\u00e4m\u00e4 eliitti on sitten liki kaikkien vastuiden ulkopuolella.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Heit\u00e4 ei \u00e4\u00e4nestet\u00e4 pois vallasta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Videolla Runciman kuvaa teknologiayritysten ep\u00e4demokraattisuutta:<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Internetin uumenissa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu on isolta osalta luokatonta, mutta siihen on sis\u00e4\u00e4nrakentuneena my\u00f6s ajatus demokratiasta. Verkossa ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t alustoja, joissa he voivat k\u00e4yd\u00e4 \u00e4lyk\u00e4st\u00e4kin ajatustenvaihtoa ja jakaa tietoa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Ihmiset harjoittavat demokraattisia oikeuksiaan verkossa. He valittavat enemm\u00e4n, vaativat enemm\u00e4n ja tahtovat enemm\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Poliittisen toiminnan t\u00e4m\u00e4n puolen siirtyminen voimalla verkkoon on omalta osaltaan ep\u00e4vakauttanut demokratiaa. Demokraattisten oikeuksien toteutuminen tuntuu onnistuvan paremmin muualla kuin vaaliuurnilla.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman sanoo, ett\u00e4 kyll\u00e4 tulevaisuudessakin silti \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n. Vaaleihin ja puolueisiin perustuva demokratia jatkaa taistelua hapertumista vastaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Vaalit eiv\u00e4t ole hyv\u00e4 tapa ratkoa ongelmia. Ne ovat hyv\u00e4 keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon huonoista poliitikoista.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mielenosoittajia Teslan liikkeen edustalla New Yorkissa 3. toukokuuta. Plakaatissa vastustetaan Muskin ohella Metan toimitusjohtajaa Mark Zuckerbergia sek\u00e4 Amazon-verkkokaupan perustajaa Jeff Bezosia. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/1747834800.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Mielenosoittajia Teslan liikkeen edustalla New Yorkissa 3. toukokuuta. Plakaatissa vastustetaan Muskin ohella Metan toimitusjohtajaa Mark Zuckerbergia sek\u00e4 Amazon-verkkokaupan perustajaa Jeff Bezosia. Kuva: Mostafa Bassim \/ AOPMeneill\u00e4\u00e4n on monta lopun alkua<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Teknologiaj\u00e4ttien vallan paisuminen ei ole ainoa taitekohta, joka nyt m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 demokratian tilaa. Emeritusprofessori David Runciman tuumii, ett\u00e4 samaan ajanjaksoon yhdistyy nyt monia p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4tepisteit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Eurooppalaisittain ajateltuna el\u00e4mme nyt sek\u00e4 1990-luvun ett\u00e4 vuoden 1945 j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa. Toisen maailmansodan ja kylm\u00e4n sodan purkautumisen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t perinn\u00f6t eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 selit\u00e4 maanosamme kehityst\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman arvelee, ett\u00e4 nyt saattaa hyvinkin olla k\u00e4sill\u00e4 my\u00f6s kansallisvaltion lopun alku. Eurooppalaiset kansallisvaltiot olivat vahvoilla 300\u2013400 vuotta, mutta t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ne eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4n suuria kilvoitellakseen Kiinan, Intian ja Yhdysvaltain kanssa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Demokratia sellaisena kuin me sen olemme oppineet k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, on nimenomaan kiinnittynyt kansallisvaltioon.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Taitekohta on sekin, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6mme ei ainoastaan vanhene, se my\u00f6s v\u00e4henee.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Perhekoko alkoi kasvaa maatalouden vallankumouksesta l\u00e4htien. Ihmiset asettuivat aloilleen viljelem\u00e4\u00e4n maata ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4yhteis\u00f6t hiipuivat. T\u00e4m\u00e4n noin kymmenentuhannen vuoden kehityksen p\u00e4\u00e4tepiste on t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">David Runciman pohtii taitekohtana my\u00f6s teko\u00e4lyn aikaa. Onko p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n my\u00f6s 80 000 vuoden aikakausi, jolloin ihmisen \u00e4lykkyys oli \u00e4lykkyyden korkein muoto maapallolla?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">P\u00f6kerrytt\u00e4v\u00e4 ajatus on sekin, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n hetkeen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajoittuvan my\u00f6s kirjoitetun sanan aikakauden loppu. Kuvallinen viestint\u00e4 on syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ensisijaisena viestint\u00e4tapana 1400-luvulta l\u00e4htien vallalla olleen kirjallisen viestinn\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Jos n\u00e4in on, se olisi modernin sivilisaation tarinan loppu. Se on suurempi juttu kuin demokratian kriisi, Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Linkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4set kuuntelemaan Maailmanpolitiikan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 -ohjelman muita demokratia-aiheisia jaksoja:<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4nsimainen demokratia on hiipumassa, sanoo Cambridgen yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori David Runciman. Perinteiset puolueet ja muut demokratian rakenteet&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":236456,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[27256,33799,22,23,3695,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,886,32,19,20,1479,56,16,59,60,61,796],"class_list":["post-236455","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-aanestaminen","tag-autoritarismi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-demokratia","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-puolueet","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tulevaisuus","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews","tag-yhteiskunta"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116503692463064185","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236455","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=236455"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236455\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/236456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=236455"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=236455"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=236455"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}