{"id":2373,"date":"2025-08-12T00:33:08","date_gmt":"2025-08-12T00:33:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2373\/"},"modified":"2025-08-12T00:33:08","modified_gmt":"2025-08-12T00:33:08","slug":"ilmastonmuutokseen-on-sopeuduttava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2373\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava"},"content":{"rendered":"<p>\n      Ilmastonmuutokseen sopeutumalla voimme lievent\u00e4\u00e4 siit\u00e4 aiheutuvia haittoja ja samalla hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen tuomia mahdollisuuksia. Sopeutuminen otettiin kansainv\u00e4liseksi tavoitteeksi Pariisin ilmastosopimuksessa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksessa suuri vastuu on kunnilla.\n  <\/p>\n<p>Kuva<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/rajattu_AdobeStock_384216721.jpg\" alt=\"Alikulkutunneli ja liikennemerkki ovat osittain veden peitossa tulvan takia.\"\/><\/p>\n<p>          \u00a9 Adobe stock<\/p>\n<p>Suomalaiset ovat verrattain hyvin turvassa ilmastonmuutoksen vakavimmilta seurauksilta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta ilmastonmuutokseen liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 riskej\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi s\u00e4\u00e4olosuhteisiin ja sit\u00e4 kautta moniin elinkeinoihin ja infrastruktuureihin. Ilmastonmuutoksen seuraukset riippuvat alueiden ominaispiirteist\u00e4 kuten sijainnista sek\u00e4 talouden ja v\u00e4est\u00f6n rakenteesta. Sopeutumistoimissa onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida erityisesti paikalliset olosuhteet.\u00a0<\/p>\n<p>          Hillint\u00e4toimien lis\u00e4ksi tarvitaan aktiivista sopeutumista\u00a0<\/p>\n<p>Vaikka p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ja hiilinielujen kasvattaminen onnistuisi, niiden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Tapahtuneisiin ja tuleviin muutoksiin ilmastossa ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on joka tapauksessa sopeuduttava. Mit\u00e4 hitaammin hillint\u00e4 etenee, sit\u00e4 suuremmaksi sopeutumisen tarve kasvaa.<\/p>\n<p>Sopeutumisen tarkoituksena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ihmiskunnan haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Sopeutumistoimilla voidaan sopeutua muuttuvaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja varautua tuleviin muutoksiin. Ennakoiva sopeutuminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin jo tapahtuneisiin muutoksiin reagoiminen. Sopeutumistoimien suunnittelussa tulee siksi huomioida my\u00f6s pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutukset ja seuraukset yhteiskunnan eri sektoreille. Kaikkiin vaikutuksiin ei ole kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina mahdollista reagoida nykyisill\u00e4 resursseilla. \u00a0<\/p>\n<p>          Sopeutuminen toimii parhaiten yhdess\u00e4 hillinn\u00e4n kanssa\u00a0<\/p>\n<p>Sopeutumistoimet kannattaa yhdist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi uuden infrastruktuurin rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa voidaan usein ottaa molemmat tavoitteet huomioon samaan aikaan.\u00a0<\/p>\n<p>Joskus sopeutuminen voi kuitenkin olla ristiriidassa hillinn\u00e4n kanssa, jos sopeutumistoimet kasvattavat p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi pitkittyneiden hellejaksojen vuoksi asennetut ilmastointilaitteet viilent\u00e4v\u00e4t rakennusten sis\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilaa tehokkaasti, mutta kuluttavat samalla energiaa. \u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen hillitseminen voi my\u00f6s tarkoittaa suuria muutoksia tutussa arjessa ja esimerkiksi ruokailutottumuksissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaankin siis k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sopeutumisena hillint\u00e4toimiin ja uudenlaiseen kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan.\u00a0<\/p>\n<p>          Sopeutumista tarvitaan useilla eri sektoreilla\u00a0<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talous<\/p>\n<p>Luonnonvara-aloihin kohdistuu merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmastoriskej\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kuivuus ja kuumuus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t laajojen mets\u00e4palojen riski\u00e4, mik\u00e4 aiheuttaa tappioita mets\u00e4taloudelle. Laajat mets\u00e4palot on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 onnistuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kurissa muun muassa tehokkaan palontorjunnan, tihe\u00e4n mets\u00e4tieverkoston sek\u00e4 metsien hoidon avulla. \u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s maataloustuotannon haasteita heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 satom\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja -laatua. Peltoviljelylle haasteita aiheuttavat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t rankkasateet, Etel\u00e4-Suomen lyhenev\u00e4t tai puuttuvat routajaksot, sek\u00e4 erityisesti kasvukauden aikainen korkea l\u00e4mp\u00f6tila ja kuivuus, ja siten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 haihdunta. Satotappioita aiheuttavat lis\u00e4ksi lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tuholaism\u00e4\u00e4r\u00e4t. My\u00f6s poronhoito on ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille herkk\u00e4 elinkeino. Ilmastonmuutos ja muuttuvat s\u00e4\u00e4olot vaikuttavat suoraan porojen ravinnonsaantiin ja hyvinvointiin sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n poronhoitot\u00f6ihin. \u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan maataloudessa sopeutua esimerkiksi vesitalouden hallinnalla, suosimalla monimuotoista viljely\u00e4 sek\u00e4 valitsemalla paikallisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvia viljelylajikkeita.\u00a0<\/p>\n<p>Infrastruktuuri<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen seuraukset infrastruktuuriin ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 ne vaikuttavat samalla yhteiskunnan toimintavarmuuteen. Rajut s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ovat jo aiheuttaneet h\u00e4iri\u00f6tilanteita Suomen energiasektorille vaurioittamalla erityisesti s\u00e4hk\u00f6njakeluinfrastruktuuria. S\u00e4hk\u00f6verkon toimiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esimerkiksi tietoverkkojen toimivuudelle. My\u00f6s liikenne- ja viestint\u00e4infrastruktuuri on yleens\u00e4 suoraan altis s\u00e4\u00e4olosuhteille. Liikenteen ja viestinn\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t vaikuttavat edelleen muihin toimialoihin henkil\u00f6iden ja tavaroiden kuljetusten sek\u00e4 tiedon jakamisen kautta. S\u00e4hk\u00f6njakelun ja tiedonsiirron myrskytuhoriskej\u00e4 voidaan hillit\u00e4 esimerkiksi maakaapeloinnilla tai siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6linjoja metsist\u00e4 tienvarsille.\u00a0<\/p>\n<p>Vesihuolto<\/p>\n<p>Vesihuolto takaa puhtaan veden saatavuuden sek\u00e4 toimivan j\u00e4teveden puhdistuksen. Suomen vesihuoltosektorilla on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hyv\u00e4t edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta tulvat, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 pintavalunta, keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu, routaisuuden muutokset ja vesivarojen laadun vaihtelut voivat aiheuttaa tekniikkaan ja veden laatuun liittyvi\u00e4 ongelmia vesihuoltolaitoksilla. Kuivuus voi aiheuttaa veden riitt\u00e4vyys- ja laatuongelmia, ja rankkasateet puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ravinnehuuhtoumia raakavesiin.\u00a0<\/p>\n<p>Rakentaminen<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita kiinteist\u00f6iss\u00e4, joita ei ole suunniteltu tulevaisuuden ilmastoa varten. Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 rakennusten kosteusrasitusta, mik\u00e4 puolestaan lis\u00e4\u00e4 homehtumisriski\u00e4, jos siihen ei ole varauduttu suunnitteluvaiheessa. \u00a0My\u00f6s helleaallot aiheuttavat yh\u00e4 enemm\u00e4n riskej\u00e4 rakennuksissa ja kaupungeissa, joiden suunnittelussa ei ole huomioitu l\u00e4mp\u00f6tilojen kohoamista. Pitkittyneet helleaallot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6per\u00e4isen sairauden ja kuolleisuuden riski\u00e4 erityisesti sellaisissa haavoittuvissa ihmisryhmiss\u00e4, jotka asuvat kaupunkien l\u00e4mp\u00f6saarekealueilla asunnoissa, joissa sis\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilaa ei voida alentaa tai ilmanvaihtoa ei ole mahdollista tehostaa.\u00a0<\/p>\n<p>          My\u00f6s ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4\u00a0<\/p>\n<p>Koska ilmastonmuutoksella on niin paljon negatiivisia vaikutuksia, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaasti mahdolliset positiiviset muutokset. Hy\u00f6tyjen realisointi edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin sopeutumistoimiin panostamista. Varsinkin Suomessa ja muilla kylmill\u00e4 alueilla ilmaston l\u00e4mpenemisell\u00e4 voi olla monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Ilmaston l\u00e4mpeneminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esimerkiksi l\u00e4mmityksen kustannuksia viilein\u00e4 vuodenaikoina. Suomi saattaa hy\u00f6ty\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s turismista, sill\u00e4 verraten viile\u00e4t kes\u00e4t ja kylm\u00e4t talvet saattavat houkutella useita matkailijoita etenkin tulevaisuudessa.\u00a0<\/p>\n<p>L\u00e4mp\u00f6tilojen nousu pident\u00e4\u00e4 my\u00f6s kasvukautta. T\u00e4st\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi vesiensuojeluun, jos kasvipeitteisyys lis\u00e4\u00e4ntyy vesist\u00f6ihin rajautuvilla alueilla. Kasvukauden pidentyminen voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maanviljely\u00e4 ja mets\u00e4taloutta. Metsien kasvu lis\u00e4\u00e4ntyy etenkin maan pohjoisosissa. Mets\u00e4n kasvun lis\u00e4\u00e4ntyminen voi aiheuttaa my\u00f6s korjuukierron nopeutumista ja hakkuukertym\u00e4n kasvua.\u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo my\u00f6s muunlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi vihre\u00e4n teknologian ja kest\u00e4vien yritysmallien innovoiminen voi lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6paikkoja ja kilpailukyky\u00e4. Tulviin varautuminen viheralueita lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voi puolestaan parantaa kaupunkien viihtyvyytt\u00e4.<\/p>\n<p>          Sopeutuminen osana ilmastopolitiikkaa<br \/>\nSopeutuminen hillinn\u00e4n rinnalla kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmastopolitiikassa\u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos on globaali kriisi, jonka hillint\u00e4 vaatii kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Vaikka sopeutuminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useimmiten paikallista, se huomioidaan nyky\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmastopolitiikassa. Esimerkiksi vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus otti sopeutumisen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukaan tasavertaiseksi tavoitteeksi hillinn\u00e4n rinnalle. EU:n j\u00e4senmaissa sopeutumistoimia ohjaa my\u00f6s EU:n oma sopeutumisstrategia, joka julkaistiin vuonna 2021. \u00a0<\/p>\n<p>          Vastuu toteutuksesta ja kustannuksista on kunnilla\u00a0<\/p>\n<p>Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumista on vuodesta 2015 l\u00e4htien koordinoitu osana valtion ilmastopolitiikkaa. Sopeutuminen perustuu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n johdolla valmisteltuun kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan. Suunnitelma tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 muiden ministeri\u00f6iden, tutkimuslaitosten ja alueellisten toimijoiden kanssa, sill\u00e4 sopeutuminen koskee l\u00e4hes kaikkia toimialoja.\u00a0<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vastuu toimenpiteist\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa kunnilla, sill\u00e4 paikalliset olosuhteet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t, mink\u00e4laisia sopeutumistoimenpiteit\u00e4 tarvitaan. Sopeutumisen kustannukset ovat siksi useimmiten paikallisia. Samalla sen hy\u00f6dyt, tai huonosta sopeutumisesta johtuvat haitat, ovat my\u00f6s paikallisia. Suomen kuntien v\u00e4lill\u00e4 on paljon eroja sopeutumisessa. Useimmissa suurissa kunnissa sopeutuminen on jo aloitettu tai sen tarve tunnistettu, mutta monissa pienemmiss\u00e4 kunnissa sopeutuminen on vasta alkuvaiheessa.\u00a0<\/p>\n<p>Kaupunkien suunnittelussa erityisesti viherrakenteella on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeuduttaessa. Kaupunkien puistot ja kasvillisuus parantavat esimerkiksi hulevesien hallintaa sek\u00e4 lievent\u00e4v\u00e4t kaupunkien kuumuutta. Samalla laaja viherrakenne lis\u00e4\u00e4 hiilinieluja ja tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. My\u00f6s rakentamisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida esimerkiksi ilmankosteus ja helteet. \u00a0<\/p>\n<p>          Oikeudenmukaisuus sopeutumisessa\u00a0<\/p>\n<p>Oikeudenmukaisuus on noussut sopeutumispolitiikassa yh\u00e4 keskeisemm\u00e4ksi tavoitteeksi. Sopeutumisen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon, miten toimien tuomat hy\u00f6dyt ja haitat jakautuvat alueiden ja ihmisten kesken. Ihmisryhmien v\u00e4linen eriarvoisuus sek\u00e4 mahdolliset erityistarpeet tulee my\u00f6s huomioida oikeudenmukaisessa sopeutumispolitiikassa. Kaikilla tulisi lis\u00e4ksi olla tasavertaiset mahdollisuudet ja resurssit osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja tulla kuulluksi.\u00a0<\/p>\n<p>          Voit itse sopeutua muuttuviin olosuhteisiin\u00a0<\/p>\n<p>Ilmastonmuutokseen sopeutumista voi edist\u00e4\u00e4 omilla arjen valinnoilla. Kiinteist\u00f6nomistajien kannattaa selvitt\u00e4\u00e4, miten omaa kiinteist\u00f6\u00e4 kannattaa suojella esimerkiksi tulvien aiheuttamilta vahingoilta, ja miten rakennusten sis\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilaa voi tarvittaessa alentaa hellejaksojen aikana. Jokaisen on syyt\u00e4 varautua my\u00f6s pidempiin s\u00e4hk\u00f6katkoihin sek\u00e4 hy\u00f6dykkeiden saatavuusongelmiin. Tarvittavalla henkil\u00f6kohtaisella sopeutumisella voi samalla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 julkisten palveluiden kuormitusta. Samaan aikaan on tunnistettava, ett\u00e4 sosioekonominen asema vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti eri ihmisten haavoittuvuuteen ja siten my\u00f6s sopeutumismahdollisuuksiin.\u00a0<\/p>\n<p>          Lue lis\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksesta<\/p>\n<p>  Tietoa sopeutumisesta (ilmasto.opas.fi)<\/p>\n<p>  Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa (mmm.fi)<\/p>\n<p>          Julkaistu 20.4.2022<br \/>\n                       \/ P\u00e4ivitetty 23.7.2025<\/p>\n<p>  Julkaisija<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke)<\/p>\n<p>          Tulosta sivu<\/p>\n<p><a class=\"feedback-button feedback-button--with-icon\" href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/form\/feedback-form?referrer=\/fi\/ymparistoaiheet\/ilmasto-muutoksessa\/ilmastonmuutokseen-sopeuduttava\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><\/p>\n<p>          Anna palautetta    <\/p>\n<p>  <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmastonmuutokseen sopeutumalla voimme lievent\u00e4\u00e4 siit\u00e4 aiheutuvia haittoja ja samalla hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen tuomia mahdollisuuksia. Sopeutuminen otettiin kansainv\u00e4liseksi tavoitteeksi Pariisin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2374,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-2373","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2373"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2373\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}