MS-tauti on Suomessa poikkeuksellisen yleinen, eik\u00e4 siihen ole toistaiseksi olemassa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n hermovaurioita korjaavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4. Tapani Koppisen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus avaa uuden suunnan: kaksi erilaista l\u00e4\u00e4kemolekyyli\u00e4 osoittautui tehokkaaksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin krooninen neurologinen sairaus maailmassa. Suomessa sit\u00e4 sairastaa noin 13 000 ihmist\u00e4, ja taudin esiintyvyys kuuluu maailman suurimpiin. Erityisesti naisilla tapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina kasvanut.<\/p>\n
Taudissa potilaan oma immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 hermosolujen ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa myeliiniksi kutsuttua suojavaippaa vastaan. Kun t\u00e4m\u00e4 suojakerros tuhoutuu, hermosolujen toiminta heikkenee ja ne voivat lopulta kuolla kokonaan. Seurauksena voi olla n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, voimattomuutta, liikkumisen vaikeuksia tai muita neurologisia oireita, jotka saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pysyviksi.<\/p>\n
Nykyiset MS-l\u00e4\u00e4kkeet hillitsev\u00e4t immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n yliaktiivisuutta, mutta ne eiv\u00e4t pysty korjaamaan jo syntyneit\u00e4 hermovaurioita. T\u00e4m\u00e4 on erityinen ongelma taudin etenev\u00e4ss\u00e4 muodossa, jossa vauriot kertyv\u00e4t hitaasti vuosien saatossa.<\/p>\n
Tutkijat ovat pitk\u00e4\u00e4n etsineet keinoja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 remyelinaatio eli prosessi, jossa tuhoutunut myeliinisuoja kasvaa uudelleen ja hermosolut toipuvat. Kaikki t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kliinisiss\u00e4 kokeissa testatut l\u00e4\u00e4kekandidaatit ovat kuitenkin ep\u00e4onnistuneet. Ongelmana on, ett\u00e4 etenkin taudin my\u00f6hemmiss\u00e4 kehitysvaiheissa MS-tauti luo keskushermostoon paikalliset kudosolosuhteet, joissa remyelinaatio on hyvin hankala toteuttaa.<\/p>\n
Apulaisprofessori Merja Voutilaisen tutkimusryhm\u00e4st\u00e4 v\u00e4ittelev\u00e4n Tapani Koppisen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa l\u00f6ydettiin kaksi erillist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, joilla remyelinaatiota voidaan tehostaa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen l\u00e4\u00e4kemolekyyli kohdistuu aivosolujen sis\u00e4iseen stressimekanismiin. MS-taudin aiheuttamissa vaurioalueissa t\u00e4m\u00e4 stressireaktio on jatkuvasti ylikierroksilla, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 est\u00e4\u00e4 hermoja korjaavia soluja tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Kun mekanismi estettiin uudella l\u00e4\u00e4kemolekyylill\u00e4, remyelinaatio kiihtyi ja tehostui merkitt\u00e4v\u00e4sti MS-taudin kaltaisissa kudosvaurioissa. Tutkimus julkaistiin Molecular Therapy<\/a> -lehdess\u00e4 helmikuussa.<\/p>\n Toinen l\u00e4hestymistapa kohdistuu vaurioalueen ymp\u00e4rille muodostuvaan arpikudokseen, joka toimii fyysisen\u00e4 esteen\u00e4 hermosolujen uusiutumiselle. Vaikuttamalla arpikudoksen koostumukseen toisella l\u00e4\u00e4kemolekyylill\u00e4 my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 kautta onnistuttiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n hermosolujen toipumista. T\u00e4t\u00e4 koskeva artikkeli julkaistiin Neuropharmacology<\/a>-lehdess\u00e4 marraskuussa. <\/p>\n Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi t\u00e4ysin erilaiseen mekanismiin perustuvaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 johtivat hyvin samankaltaisiin tuloksiin: merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n remyelinaatioon ja aivotulehduksen v\u00e4henemiseen tautimalleissa eli MS-taudin kudospatologiaa mallintavissa el\u00e4in- ja solukokeissa.<\/p>\n Toistaiseksi tulokset perustuvat koe-el\u00e4imiin ja solumalleihin. Ihmisen MS-tauti on kudosolosuhteiltaan monimutkaisempi, joten l\u00e4\u00e4kemolekyylien teho ihmisill\u00e4 on viel\u00e4 selvitett\u00e4v\u00e4. Yksi haaste aivoihin vaikuttaville l\u00e4\u00e4kkeille on veri-aivoeste, joka est\u00e4\u00e4 monia aineita p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 aivoihin. Tutkijat osoittivat kuitenkin, ett\u00e4 molemmat molekyylit saavuttavat koe-el\u00e4inten keskushermoston tehokkaasti.<\/p>\n \u2013 Kehitt\u00e4m\u00e4mme l\u00e4\u00e4kemolekyylit yritet\u00e4\u00e4n saada kliinisiin kokeisiin, jolloin niist\u00e4 voisi tulla jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 MS-taudin remyelinaatiota tehostavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Sill\u00e4 v\u00e4lin tuloksemme voivat auttaa MS-taudin remyelinaatiota est\u00e4vien tautimekanismien tutkimuksessa, Koppinen kuvailee tiedotteessa.<\/p>\n