{"id":238423,"date":"2026-05-04T13:27:17","date_gmt":"2026-05-04T13:27:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/238423\/"},"modified":"2026-05-04T13:27:17","modified_gmt":"2026-05-04T13:27:17","slug":"ymparisto-on-muuttunut-hyvassa-ja-pahassa-ihminen-on-muutosten-suurin-syy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/238423\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa \u2013 ihminen on muutosten suurin syy"},"content":{"rendered":"<p>\n      Pitk\u00e4n uran ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin\u00e4 tehnyt Vesa Ojanper\u00e4 on n\u00e4hnyt ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s vapaa-ajallaan, kuinka ymp\u00e4rist\u00f6asiat sek\u00e4 luonto ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana. H\u00e4n kertoili havainnoistaan Olokkari-illassa Ruukin kirjastolla torstaina 23. huhtikuuta.\n    <\/p>\n<p>\n      Vanhan Siikajoen kunnan ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin\u00e4 Ojaper\u00e4 aloitti 1987. El\u00e4kkeelle h\u00e4n j\u00e4i vuoden 2024 lopussa Pyh\u00e4joen ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin virasta, ja siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 h\u00e4n on hoitanut my\u00f6s Ruukin, Pattijoen ja Raahenkin ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin teht\u00e4vi\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Virkauran aikana lait, s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat muuttuneet. Onpa Suomi saanut ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6nkin Ojanper\u00e4n ty\u00f6vuosina.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fPerustettiin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, josta sanottiin ett\u00e4 sen teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 itsens\u00e4 tarpeettomaksi. Mutta eiv\u00e4t ole ymp\u00e4rist\u00f6asiat tulleet kuntoon, h\u00e4n kertoi.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vesist\u00f6asioissa on siirrytty patoamisesta ja rakentamisesta ennallistamisen puolelle. T\u00e4rke\u00e4ksi on tullut vesist\u00f6jen palauttaminen luonnontilaan, mist\u00e4 on hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Siikajoen vesist\u00f6alueen kunnostus ja P\u00f6yryn padon purkuhanke.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Energiasektorilla on tapahtunut niin suuri muutos, ettei Ojanper\u00e4 olisi osannut sit\u00e4 ennustaa. H\u00e4nen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n vuodesta 1957 l\u00e4htien energiankulutus on kahdeksankertaistunut ja ty\u00f6uran alusta l\u00e4htien kaksinkertaistunut.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fEnergian k\u00e4ytt\u00f6 on radikaalisti muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tarve on kasvanut. Viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten keskusteltiin, onko Suomessa tilaa uudelle ydinvoimalalle, silloin katsottiin ett\u00e4 ei. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutus kasvaa niin, ettei nykyiset voimalat eik\u00e4 tuulivoimakaan riit\u00e4, h\u00e4n totesi.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa on v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 ja ydinvoiman rinnalle ovat erilaiset bioenergian muodot, kuten tuuli- ja aurinkovoima sek\u00e4 biokaasu.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fMutta ei olla viel\u00e4 fossiilittomassa tilanteessa, h\u00e4n huomautti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Luontoon ihminen on vaikuttanut huomattavalla tavalla. Ihmiskunnan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 1800-luvulla alkaneen teollistumisen j\u00e4lkeen huomattavasti. Ilmastonmuutokseen on ryhdytty reagoimaan, mist\u00e4 osoituksena uusiutuvien luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Luonnonel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Ojanper\u00e4n ty\u00f6uran aikana v\u00e4hentynyt. Esimerkiksi susia on maapallolla 0,4 miljoonaa ja kissapetoja alle 0,5 miljoonaa. Sit\u00e4 vastoin koiria arvioidaan olevan \u00a0400 miljoonaa ja kissoja 600 miljoonaa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Maapallolla on noin 24 miljardia tuotantoel\u00e4int\u00e4, joista kanoja suurin osa; per\u00e4ti 18 miljardia kappaletta. Nautoja arvioidaan olevan 1,5 miljardia, sikoja 1 miljardi ja lampaita my\u00f6s 1 miljardi.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kaikesta el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 luonnonel\u00e4inten osuus on vain nelj\u00e4 prosenttia ja tuotantoel\u00e4inten 60 prosenttia. El\u00e4inkuntaan lukeutuvien ihmisten osuus on 36 prosenttia.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fIhminen voi huomaamattaan tai huomatenkin tehd\u00e4 luonnonel\u00e4imille suuria vahinkoja, Ojanper\u00e4 huomautti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Rautateiden rakentamisen vuoksi USA:n miljoonat biisonit h\u00e4vitettiin l\u00e4hes sukupuuttoon. Huonosti k\u00e4vi my\u00f6s viel\u00e4 1830-luvulla maailman runsaslukuisimmalle linnulle muuttokyyhkylle. Laji mets\u00e4stettiin loppuun, viimeinen muuttokyyhky kuoli 1914.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Positiivistakin on luonnossa tapahtunut asenteiden muuttumisen vuoksi. Laulujoutsen oli Suomessa sukupuuton partaalla 1950-luvulla, mutta Yrj\u00f6 Kokon ansiosta se on nyt yleinen koko maassa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Suojelulla on pelastettu my\u00f6s merikotka.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fKun aloitin ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin\u00e4, merikotkaa n\u00e4ki todella harvoin. Nyt Varess\u00e4ik\u00e4ss\u00e4 saattaa n\u00e4hd\u00e4 seitsem\u00e4n yht\u00e4 aikaa, Ojanper\u00e4 kuvaili.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Ilman saastumiseen havahduttiin ja se on n\u00e4kynyt metsiss\u00e4. Kun Ojanper\u00e4 oli lapsi, ilmansaasteille herkk\u00e4\u00e4 naavaa ei metsist\u00e4 l\u00f6ytynyt. Nyt sit\u00e4 taas roikkuu puiden oksilla.\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pitk\u00e4n uran ymp\u00e4rist\u00f6sihteerin\u00e4 tehnyt Vesa Ojanper\u00e4 on n\u00e4hnyt ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s vapaa-ajallaan, kuinka ymp\u00e4rist\u00f6asiat sek\u00e4 luonto ovat muuttuneet&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":238424,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-238423","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116516542760009655","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238423"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238423\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/238424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}