{"id":23843,"date":"2025-09-02T22:06:12","date_gmt":"2025-09-02T22:06:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/23843\/"},"modified":"2025-09-02T22:06:12","modified_gmt":"2025-09-02T22:06:12","slug":"kairos-tuhoavan-rakkauden-ja-tuhoutuvan-jarjestelman-mestarillinen-kuvaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/23843\/","title":{"rendered":"Kairos \u2013 tuhoavan rakkauden ja tuhoutuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n mestarillinen kuvaus"},"content":{"rendered":"

Kreikankielinen sana kairos tarkoittaa otollista tai sopivaa hetke\u00e4, jolloin jotakin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 voi tapahtua. Jenny Erpenbeckin<\/strong> romaanissa Kairos tapahtuu jotakin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun nuori nainen ja h\u00e4nt\u00e4 huomattavasti vanhempi mies kohtaavat It\u00e4-Berliiniss\u00e4, sadetta paossa sillan alla.<\/p>\n

\n

Nainen k\u00e4\u00e4ntyi miehen puoleen ja sanoi: On jo kiinni.
Ja mies vastasi h\u00e4nelle: Menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 kahville?
Ja h\u00e4n sanoi: Menn\u00e4\u00e4n.
Siin\u00e4 kaikki. Kaikki oli k\u00e4ynyt niin kuin oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4yd\u00e4.
Tuona hein\u00e4kuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1986.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"\"<\/p>\n

Katharina on 19-vuotias ja opiskelee latojaksi. Hans on kirjailija ja vakituinen freelancer radiossa, jossa h\u00e4nen velvoitteisiinsa kuuluu kirjoittaa yksi ohjelma vuodessa, yleens\u00e4 musiikista. Kairos alkaakin kuin musiikkina, ja Erpenbeck soljuttaa teksti\u00e4 rakastumisen hetkist\u00e4 kuin oopperan duettoa.<\/p>\n

Tutustuminen ja rakastuminen etenee sekin musiikin tahtiin, kun Hans haluaa soittaa Katharinalle lempimusiikkiaan. Ensimm\u00e4isen rakastelun taustalla soi Mozartin<\/strong> Requiem, ja vaikka Katharina vastusteleekin kappalevalintaa tilanteeseen sopimattomana, sielunmessu s\u00e4est\u00e4\u00e4 rakkauden hetke\u00e4 kuin ennustaen tulevaa.<\/p>\n

Hullu rakkaus<\/p>\n

L\u00e4hes sekop\u00e4inen hullaantuminen toisesta on molemminpuolista. Muuta tasa-arvoista suhteessa ei olekaan. Pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat alusta asti selv\u00e4t: Hans on naimisissa eik\u00e4 aio erota. H\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s rakastajatar, aina ollut joku. My\u00f6hemmin selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t p\u00e4de Katharinaan.<\/p>\n

Hans tuntee paitsi musiikin, my\u00f6s kirjallisuuden, t\u00e4rke\u00e4t ihmiset ja ravintolat, ruuan ja viinit. H\u00e4n on DDR:n etuoikeutettua kulttuurieliitti\u00e4, jolla on turvattu toimeentulo ja passi, jolla voi matkustaa muuallekin kuin sosialistisiin naapurimaihin.<\/p>\n

Katharina imee vaikutteita ja oppii. H\u00e4n rohkaistuu muuttamaan tulevaisuuden suunnitelmiaan ja haluaakin opiskella lavastusta ja pukusuunnittelua, ja sit\u00e4 varten h\u00e4n on hankkinut harjoittelupaikan Frankfurt an der Oderin teatterista. Katharina aikuistuu ja itsen\u00e4istyy, ja samaa tahtia Hansin ep\u00e4luuloisuus, mustasukkaisuus ja v\u00e4kivaltaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy. H\u00e4n kontrolloi, alistaa, syyllist\u00e4\u00e4. \u00a0Se, mik\u00e4 on alkanut hurmaantuneena rakastumisena, muuttuu ahdistavaksi riippuvuudeksi, josta ei tunnu olevan ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n

Hansilla on menneisyys ja salaisuutensa, joka aukeaa Katharinalle vasta Hansin kuoleman j\u00e4lkeen. Hans on syntynyt ennen sotaa ja ehtinyt kuulua Hitler-jugendiin. V\u00e4lit L\u00e4nsi-Saksaan j\u00e4\u00e4neeseen is\u00e4\u00e4ns\u00e4 katkaisten h\u00e4n on valinnut tietoisesti puolensa, DDR:n. Katharina edustaa uutta, DDR:\u00e4\u00e4n syntynytt\u00e4 sukupolvea, jolle harvinainen vierailu iso\u00e4idin syntym\u00e4p\u00e4ivill\u00e4 K\u00f6lniss\u00e4 merkitsee sek\u00e4 kiehtovaa ett\u00e4 pelottavaa tutustumista toisenlaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yksityinen ja poliittinen kietoutuvat <\/p>\n

Katharinan ja Hansin eripariseen suhteeseen lomittuu kuvaus DDR:n viimeisist\u00e4 vuosista. Kairoksen englanniksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt ja yhdess\u00e4 Jenny Erpenbeckin kanssa Kairoksesta International Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 2024 voittanut Michael Hoffman<\/strong> varoittaa liian yksioikoisesta allegorian etsimisest\u00e4 DDR:n ja kirjan rakkaussuhteen v\u00e4lill\u00e4. \u201dEnemm\u00e4nkin kyse on henkil\u00f6kohtaisen ja poliittisen kietoutumisesta toisiinsa.\u201d\u00a0 (Erpenbeckin ja Hoffmanin haastattelu The Guardianissa<\/a> 23.5.2024 Booker-voiton j\u00e4lkeen.)<\/p>\n

\"\"Talvinen sumu It\u00e4-Berliiniss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 muuria joulukuussa 1988. Kuva Roland Alhegr.Wikimedia Commons.<\/p>\n

Siin\u00e4, miss\u00e4 DDR:n totalitaarinen j\u00e4rjestelm\u00e4 rajoitti kansalaistensa vapautta, my\u00f6s Hans alistaa Katharinaa eri tavoin, erityisesti sen j\u00e4lkeen kun Katharinalla on lyhyt suhde harjoittelupaikassaan. Hans kuvaa heid\u00e4n suhdettaan \u201dmeid\u00e4n ihmeelliseksi luomukseksemme\u201d ja syyllist\u00e4\u00e4 Katharinaa sen heitt\u00e4misest\u00e4 \u201dpaskatunkiolle\u201d. <\/p>\n

Katharina ei p\u00e4\u00e4se eik\u00e4 haluakaan irti toksisesta suhteesta. Ei l\u00e4hdetty suljetusta valtiostakaan niin vain pois. Tai jos l\u00e4hdettiin, kuten Katharinan yst\u00e4v\u00e4 Torsten, yhteydet perheeseen ja yst\u00e4viin katkesivat. \u00a0Poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ja Hansin ja Katharinan suhde kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kohti loppua.<\/p>\n

\u201dT\u00e4lt\u00e4k\u00f6 vapaus tuntuu?\u201d<\/p>\n

Erpenbeck on syntynyt DDR:ss\u00e4 samana vuonna (1967) kuin Katharina ja asunut romaanihenkil\u00f6ns\u00e4 tavoin kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Berliinin muurista. Muutakin yhteist\u00e4 heid\u00e4n vaiheissaan on. Erpenbeck on mm. ollut harjoittelijana Frankfurt an der Oderin teatterissa ja opiskellut musiikkiteatteria. Nykyisin h\u00e4n ohjaa oopperoita kirjailijanty\u00f6ns\u00e4 ohessa. Hansin hahmo ei h\u00e4nen mukaansa kuitenkaan ole kukaan mies h\u00e4nen nuoruudestaan vaan yhdistelm\u00e4 monesta, joista h\u00e4n on lukenut Stasin arkistoista.<\/p>\n

\"\"It\u00e4- ja l\u00e4nsisaksalaisia Berliinin muurilla 9.11.1989. Taustalla n\u00e4kyy Brandenburgin portti. Kuva Lear\/Wikimedia.<\/p>\n

Erpenbeck kuvaa j\u00e4rjestelmi\u00e4 paikaltaan liikuttaneita tapahtumia sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, nuoren ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vaikka Katharina seuraakin vanhempiensa kautta yh\u00e4 kasvavaa kritiikki\u00e4 DDR:n hallintoa vastaan ja toiveita \u201dtodellisen sosialismin\u201d l\u00f6ytymisest\u00e4, p\u00e4\u00e4huomio h\u00e4nell\u00e4 on l\u00e4hipiiriss\u00e4, yst\u00e4viss\u00e4 ja opiskelussa. Berliinin muurin murtuminen on vain j\u00e4lkihuomio uudenlaisen rakkausy\u00f6n kokemuksiin: \u201dBornholmer Strassen rajanylityspaikka on y\u00f6n ajan kahden korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n

Kirjailija kertoi itse viett\u00e4neens\u00e4 vuoden 1989 marraskuun 9:nnen illan ja y\u00f6n juoden viini\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4viens\u00e4 kanssa, eiv\u00e4tk\u00e4 he halunneet avata TV:t\u00e4.<\/p>\n

Historiankirjoituksen yksityiskohtaisimmatkaan kuvaukset eiv\u00e4t ole tuoneet DDR:n loppuvuosien tapahtumia mielenosoituksineen tai solidaarisuuskynttil\u00f6ineen samalla tavalla l\u00e4helle kuin Erpenbeckin kirja. Uutta, ainakin minulle, oli lukea, miten mielt\u00e4\u00e4n osoittavat opiskelijat kaavailivat ty\u00f6l\u00e4isitsehallintoa tai \u00e4lymyst\u00f6 todellista sosialismia viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ennen j\u00e4rjestelm\u00e4n lopullista tuhoutumista.<\/p>\n

Kirjassa seurataan my\u00f6s muutamia vuosia Saksojen yhdistymist\u00e4, ja sen Erpenbeck kuvaa yht\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoisena kuin Hansin ja Katharinan suhteen. H\u00e4n kuvaa, miten entinen romuttui eik\u00e4 tilalle tullut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoittanut parempaa. Moni menetti ty\u00f6paikkansa, my\u00f6s Hans. Siirtyminen yhteen markkaan s\u00f6i puolet it\u00e4saksalaisten s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja nosti hinnat moninkertaisiksi. Moraali ja arvot muuttuivat. Ja Coca Colaa myytiin pikkukaupassakin.<\/p>\n

\"\"Saksojen yhdistyess\u00e4 kaupaksi k\u00e4viv\u00e4t Berliinin j\u00e4tt\u00e4neiden neuvostosotilaiden punaiset t\u00e4hdet ja kunniamerkit. My\u00f6s muurin palaset olivat kysytt\u00e4j\u00e4. Kuvan pala on ostettu helmikuussa 1990, kun yksi Berliini oli viel\u00e4 aivan uusi asia.<\/p>\n

International Booker Prize -voittaja 2024<\/p>\n

Erpenbeck kuvaa tapahtumia sek\u00e4 Katharinan ett\u00e4 Hansin n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tiiviisti yhdess\u00e4, usein vain rivinvaihdon p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Teksti on intensiivist\u00e4, ja sen rytmi tarttuu lukijaan. Alun rakastumista kuvasin musiikkina, Katariinan ahdistuksen ja Hansin painostuksen kuvaukset ovat kuin kiihke\u00e4\u00e4, katkonaista hengityst\u00e4. Kiitos tekstin vaikuttavuudesta kuuluu my\u00f6s Kairoksen erinomaisesti suomentaneelle Jukka-Pekka Pajuselle<\/strong>.<\/p>\n

The Guardianin haastattelussa Erpenbeck kertoi halunneensa kirjoittaa omista kokemuksistaan ja antaa \u00e4\u00e4nen It\u00e4-Saksan kansalaisille, jotka tunsivat menett\u00e4neens\u00e4 maansa. Romaaniaan h\u00e4n kuvaa kirjan muodossa olevaksi museoksi. Kodissaan Erpenbeckill\u00e4 on muistosein\u00e4, jossa on lapsuudesta ja nuoruudesta It\u00e4-Saksassa muistuttavia lippusia ja lappusia. It\u00e4-Saksaa kaipaavaksi ostalgikoksi h\u00e4n ei kuitenkaan tunnustaudu.<\/p>\n

\"\"Jenny Erpenbeck vuonna 2021. Kuva Amrei_Marie\/Wikipedia.<\/p>\n

Kairos oli t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n lukupinoni ehdoton ykk\u00f6nen. Osasinkin odottaa Booker-palkinnon voittajalta paljon, mutta lopulta Kairos oli viel\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4ydet viisi t\u00e4hte\u00e4. Varmasti Erpenbeck on taas mukana Nobel-voittajaveikkauksissa.<\/p>\n